Vanhat rouvat vappaalla

Otsikko jo viitaakii et eile pantii parraat päälle ja hypättii pirssii. Käin hyvän ystäväin kans tutustumas naapur kaupungin uutee kauppakeskuksee. Hieno ol, kahes kerrokses kauppoi ja ruokapaikkoi, mut kuitenkii aika tavallinen, eikä yhtää kunnon sisustuskauppaa, eikä kangaskauppaa, lankakaupoist nyt puhumattakaa. Mut hyvvää ruokaa myö siel syötii.

Tää kassillinen jäi ainovaks ostokses,

sisältö paljastuu sit ko saan ajtuksein valmiiks töiks.

Loput ostokset tehtiikii sit kaupungin kävelykadun varrel olevast ihanast putiikist,

löysin keittiöö tälläsen härvelin, ikämies aamusel ripusti sen puuhellan yläpuolelle roikkumaa,

                                                       sama tunnelma valoil

Ja nää pienet rosopintaset keramiikka sydämet ol ihan pakko ostaa , ne on ihanii.

Käytii enne kottii lähtöö nautiskelemas viel oikei hyväst saijust ja paakelsseist kahvilas, joka nimeks miun ystäväin luk napa-antura. Mie nauroin veet silmis ja pöksyis, ihmiset kasso kavul minnuu pitkää ko  hirnuin tuota napa-anturaa, paikkakuntalaisethaa arvaat mikä kahvila ol kyssees.

Kotimatkal pirssis istu kaks uupunutta rouvaa, mie taisin jopa vähä torkahtaakii, mut ai ko meil ol lustii.

Pittää sen verran selittää, jos joku ihmettellee et mie vaa pirssil ajelen, ni miul on SOTE- kortti jol pääsee linjurin hinnoil naapurkuntii.
Miult ko on omal autol ajo kielletty ,vahvan kipulääkityksen takia.

Oikein mukavaa torstait teil kaikil mukavil lukijoil ja kiitoksii taas ihanist kommenteist.