Kästyö koppa

Meil jokkaisel on jonkiinlaine koppa, kori, vasu tai laatikko jos myö säilytettää tekkeil olevii kästöit, lankoi, puikkoi ja kaikkee mahollist mitä nyt tarvitaa jotta saahaa tehtyy sukkii,  lapasii, pipoi ja vaik mitä.
Vuosiin saatos miul on olt vaik minkälaisii virityksii, mut tää on olt kaikist paras.

Tään talon kellarist löytynt vanha pärekori, täs ol vissii kannettu joskus pottaattii, mut pestynä siint tul miulle tarpeeks iso kästyökoppa.
Vuosii oon pitänt sen tuollaseen, mut nyt se alko tympimää, rumaltkii tuo mokoma näytti, niimpä mie aattelin maalata sen,

valkiaks, mutta maalii ol purkis liian vähä joten sisäpuol jäi ilman uutta pintaa. Niimpä ompelin vanhast verhost siihen sisuksen, joka kiinnitettää kantorivan alle nauhoil.

Jokunen tovi män tuumates tuon sisäpussin ompeluu, mut hyväst se kuitenkii onnistu.
Kanto kahvaakaa en maalant vaa päällystin sen kietomal tiukast kangas- suikaleen sen ympär ja päät liimasin kii kahvaa.

Suikaleen leikkasin verhon ruusu kuviost, koitin saahaa ruusuu ja tekstii näkyvii. Koris pilkottaa uus kirjain,
Sydämellisiä lahjoja neuloen, ihana kirja, koha saan nuo siniset sukat valmiiks alan tutkimaa noit ohjeit jote seuraavaks varmaa tavataa sydänten merkeis.

Kiitos taas teille ihanist ja hauskoist kommenteis, ja Maaritille on sit apulaisen paikka ens kesään auki.
Tuo mei omenoita syövä koiruus on nimeltään Red Lilian, eli Lili, Lilli, LimperinHilma, Hilmuska, Lillukka, piski, rakki, hurtta, hönttiröntti ja murunen.
Uus lukijakkii on liittynt porukkaa, tervetuloo Nina.