Jospa ois vauva

Sulosta sapattii kaikille, aurinkokkii paistaa ja pihamaal näyttää kesäselt, kui kauvan se on sit toine juttu.
Tuo otsikko viittaa tähä seuraavaa kästyöhö, joka olkii sit oikia tuskien taival, mut näytän enstee kuvan.

Tälläsii aaltovirkkauksii on niin mones blogis jote miekii päätin tehä, mutta, siin olkii sit haastetta, ko entisel ukol kosiomatkal. Noit ohjehii ko on netti puolillaa, yhes tehhää noin ja toises näin ja kolmas neuvoo taas tuolviisii. Ensmäinen tekele ol ihan vaa suora ei allon aaltoo, toises män toinen reuna vinnoo, kolmannes molemmat reunat vinksottiit mihi sattu ja aallot ei pysyneet kohallaa.
Mie purin ja manasin, lanka vanuttu ja katkeil, mut mie päätin jotta täähää on opittava ja jällee kerran miut pelasti, arkimamma. Hänel ol sitte helppo ja miun järkee käypä ohje, kiitos vaan mammalle:))

Mie virkkasin noje aaltoin vällii yheksän pylväst. Lanka on Nallee ja peiton koko on 95x 106.
Sellain mukavan kokone vauvan peitto, koha ois se vauva, nii jotta terveisii vaa aikamiespojalle.  No laitetaa oottamaa joulumyyjäisii.

Tuo tuoli on yhen päiväkodin makkarist, siin mie oon nukkunt monta kertaa ko pit lasten päivänokosii vahtii, heräsin ain ko minnuu tultii laskemaa kohvil.
Tää peitto ei jää ainovaks, tuos jo lankoi kasselin ja noist keränlopuist tullee kyl viel yks peitto.

Kesäkuu on iha lopuillaa ja jää muistoihi yhteen kylminpään kesäkuun. Ootellaa heinäkuuta toivekkaana.
Ilahuin ko taas on tult uus lukija, tervetulloo Johanna.

Pagistaa lissää heinäkuun puolel.