Vuoden viiminen

Täs enne jouluu sain ystävältäin Katjalta lahjaks lankoi kiitos viel kerran.

Ja jotensakkii nuo langat alkoit muuttumaa pipoiks ja hatuks.Pipot on jääneet kuvvaamatta, mut ne olikii sellast miesten mallii, yks oikee ja toine nurin tyylii neulottuu.

Issellenikii halusin uuven hatun ja siiehe käytin nuo violetit Joki- langat.

Mutta voi ryökäle sentää hatust tulkii sit ihan liian suur, sinne hävis koko pää. No eipä voint sannoo jotta ois pipo kiristänt.

Onneks on olemassa pesukone tuo jokkaisen naisen verraton tover ja apu. Hattu sinne farkkuin kanssa 40 asteesee tunniks pyörimää ja....täti nukkumaa, kunnes aamul viijen mais heräsin ja muistin, jotta halvattu  se hattu on konees. Kääk, kiiruust vaa paitasillaa kellarii ja kassomaa mitä voip pelastaa. 

Onneks ei käynt hullust, vaik hattu olkii  huopunt tosi hyväst, koha sitä aikain venyttelin ja vanuttelin, survoin ja sovittelin

Ni sain ko sainkii sen pääni kokoseks. Aamupäivän kulin sit kostia hattu päässäin jotta sain siihe hyvän muodon. Ikämies nauro ko lokki, ja virnuil jottai tunteit viilentäväst päähineest.

Loppu kuivatus tehtii hattu täynnä serlaa ja uunin kuppees ja nyt miul on uus lämmin hattu. Eikä taatust jää ainovaks.

Lanka ol siis Novitan  Joki, koukku numero 5.

Nyt ollaa sit saatu tää vuos pakettii. Kiitos teille kaikille ihanille lukijoille ja tääl satunnaisest piipahtaneille ja kiitokset kaikist uppeist,kommenteist.

Saan viel toivottaa Piipon VirpiKatariinankii mukkaa lukijoihi.

Toivotan teille kaikille oikein ,oikein onnellist ja siunattuu uutta vuotta.

Tavataa sit tulevaan vuoteen uusiin juttuin äärel.