Laiskan tätin tilkkutyö

Aamusella huomasin jottahaa etteisen seinäl  onkii jäänt pääsiäsikoristeet, ihan tosi, kiiruust pit keksii jottai tilalle, muutehaa miul nauraat aijanseipäätkii, ko pääsiäist viel vietän.
Tilkkulaatikos ol paljo tilkkui ja niit kasselin ja mietin, leikkelin ja kasasin

Ensmäinen pöllö synty, mut niiko otsikkokkii sannoo, oon tännää laiska, ompelukone sai jäähä kaappii, tikkaaminen tuntu ajatuksenakkii kammottavalt, niipä  appuu otettii jokkaisen askartelijan salanen ase, kuumaliimapyssy ja liimasin kaik palat yhtee, hyväst onnistukkii.
Voihaa nuo sit myöhemmin tikata jos haluvaa.

Pöllöi alkokii tulla liukuhihnalt , ja kaik pääsiit seinäl. Tuon känkkyräisen peikopähkinän oksan kiinnittäminen olkii aika vaikiaa, liima ei tahtont millää kestää kankaas, mut siin se nyt on, ja toivottavast kukkaa ei kose siihe ja kysy, jotta mite sie , hups,.... tään saat takas.?
Tätä mie sit piänkii seinäl jouluu asti, ja helpol pääsen ko laitan pöllöil sit tonttulakit päähä.
Tuol yllääl on vielkii kaks pääsiäismunnaa, ko en yletä ottaa niit pois.

Oikein rattosaa viikonloppuu, mie lähen huomen aikamiespojan kans markkinoil, kassomaa keskiaikaa.

Niityt on nyt kommeimmillaa, on harakankelloi, niittyleinikkei , päivänkakkaroit ja montaa lajii heinii,
ihhaillaa näit niittylöit, ne ko alkaat olla aika harvinaisii.

Kiitoksii teil kaikil kommenteist, mukava tietää että ei miun sukanteko ookkaa mitenkää outoo,
lissää väräyksii ensviikol.