Uusi tuttavuus

Mikä ihana aamu, pit lähtiä jo aikasee Lillin kanssa lenkille, nähtii joutsenii ja iso ukkomehtokii läks puust iha mei vierest, ol se vaa komia.

Komia on tää miun uus tuttavuuskii, Italialaista merinovillaa.

Sillo viimeviikon lääkär reissul käin kaupuntin langakaupas ja sielt läks neljä 50 ramman kerrää mukkaa,
Ensteks tein nuo sukat, kessää silmäl pittäin, ko näist tul mukavan ohuvet.
Nii mie piän sit kesälläkkii villasukkii, paljaas jalas niiko talvellakkii. Muita sukkii en piäkkää.
Sit neuloin viel issellein uuven pipon.

Vielkii lankaa jäi ja seuraavaks tul sormikkaat

Ja lankaa on viel sen verran että siit tulloo yhet sukan varret,jo on mahottoman riitosaa lankaa.
Tää ol mukavaa neuloo, mie käytin 3,5 puikkoi. Sormikkait oon jo pitänt ja ne tuntuut oikei mukavilt, ei kutise eikä muutekaa ärsytä ihhoo.

Mikä täs on kevättä pitäes, on uus pipo, sormikkaat ja kumisaappaat, joist mie oon ilonen ko laps

                                                       nää on ko karamellit.

Pittää lopuks viel kertoo ko montaa teist kiinnosti jotta mitä se ikämies tuumas kaapin vaihost.
No aluks hää ei huomant mittää ko tul kottii, minnuu jo vähä nauratti, sit hää tul tähä miun kammarii konneelle ja vilkas tuota lipastoo, ja jäi kassomaa sitä pää kallellaa.
"Millo meille on tuollain tult," hää sit kysymää.
Sillo mie repesin iha äänee nauramaa ,jotta et sie ukko oo tuota huomant se on olt kaheksan vuotta mei kuistil.
Tul hetke hiljast ja hää kasso minnuu ja kaappii ja sit tul se kysymys, jotta  mishää ne miun työkalut sit on.Mie hälle pusun muiskasin poskelle ja totesin, jotta
älä sie ukkoin huoli joka ruuvi ja mutter on talles ne on siel kommuutis, jonka sie saat pittää isselläs, vaik sallaa mieles lisäsinkii, jotta toistaiseks.
Jote meil on kaik hyväst.

Mukavaa aurinkoist keskiviikkoo ihan jokkaiselle ja tervetulloo pitisienkel mukkaa lukijoihi.