Lumoava loimi.

Mukavaa maanantait ja alotellaa tätä viikkoo tälläsel loimel

jonka virkkasin kaikenlaisit paksuist langoist, iha vaa huviksee, ko ei olt muutakaa tekemist.
Loimihaa mielletää ylleessää hevose selkää, mut meilpäi loimeks sanotaa kaikkii tuollasii peittoi.
Tää loimi ei mää pollelle vaa penkille

Pihapenkil on mukavamp istuu ko on jottai takamuksen alla, ja jos tulloo kylmä voip tuon kietasta harteillekkii.
Pittää vaa muistaa viiä se sissää ko männee issekkii, etti vaa sajekuuro sitä kastele.
Lomal voip loikoillakkii loimen alla.

Täs on tult naristuu talven tuhoist, mut ol siint leuvost talvest hyötyykii,

alppiruusun nuput ei paleltunneet ja nyt se kukkii nii mahottoman komiast niiko tuo atsaleeakii

ovatkii pitkäst aikaa näi täynnä kukkii.

Mie kiitän teit kommenteist ja niist hinta vinkeist, ja sit Annelille Ouluu, mukava ko oot löytänt tänne ja kiitos siulle kommentist.