Lyhty

Ko illat hämärtyyt ja joulukii on tuloillaa ni mikäpä mukavampaa ko laitella lyhtylöihi kynttelii palamaa. Antaat nii somast valloo ja tunnelmaa.
Tänä vuon mie luovunkii monest pienest lyhyst ko sain ikämiehelt yhen ison,

siis oikein ison lyhyn. Hää rakens sen vanhoist ikkunoist joije koko on sellaset 130  x 80 senttii. Idea tähä napattii internetin ihmeellisest maailmast ja yhen tuttavan lyhyst.

Etumaises ikkunas on pienet hakaset joilla se pyssyy kii, voiphaa siihe laittaa saranatkii, mut meil ei olt yhtää nuin pienii ja ko tarkotus ol että kaik materiaalit löytyyt omist varastoist, ni ei lähetty sit saranoit ostelemmaa. Katto rakennelma on irrotettava ja se mennee viel ikämiehen työpaikan autotallii maalattavaks  muut maalaukset tehhää sit ens kesän.

Koristukset on nyt vähä niiko sinnepäin ,mut tuleval viikol pittää ostaa muutama kanerva lissää tuoho lattiille.
Mie oon nii ilonen jottahaa , melkei tekis miel männä isse tuonne istumaa ja varmast jotenkii mahtusinkii, mut pois tulo vois olla hankalaa . Kyl mie oon   ukkovain kehunt ja mokkapaloil hemmoteltkii ,ko hää miulle tälläsen ihanuuven rakens eikä motkottantkaa yhtää, niist emännän hassuist ideoist.

Joku teist kerra kyselkii tuon pyöriän kiven alkuperrää, mie oon saant sen yhelt vanhalt tätilt, hää ol sen löytäntä tienvierest, on kuulemma dinosauruksen muna.

Toivottelen Nikusen Liisan mukkaa lukijoihi ja teil jokkaiselle oikein tunnelmallist viikonvaihetta.
Myöskii mukavii isänpäivii niihi perheisii joissa sitä vietetää.