Pupusii ja paastoo

Kuinka ussein meil onkaa tapan tehä sammoi asioit joka vuos, niiko jouluks sitä, ja vapuks tätä.
Miulle on tult nyt tavaks näi pääsjäisen alla neuloo muutama pupunen. Sen Norjalaispoikain Arnen ja Carlosken  kirjan ohjeitten mukkaa.

Tänä vuon teinkii oikiat jättipuput, lanka ol isooveljee ja sitä män kumpaakii pupusee just tupsunverran yli 100 rammaa.

Ko lanka ol paksuu ni muutin ohjetta sen verran että tein jaloist ja käsist 10 kerrost pitemmät ja vartalookii lisäsin muutaman silmukan ja kerroksen. Pittuutta näil on sellaset 50 senttii.
Mukavii muksuin kantaa kainalos.

Ko pupu on iso ni pittäähä hännälkii olla kokkoo ja näkköö. Tää pupunen on tehty viimekesään  luonnonpiiskul värjäämistäin langoist korviin alapinta ja tupsun väriläiskät on krapin juurest saatuu oransii.

Toine jääp kottii tuoho kuistin kommuutin päälle, toine lähtee pääkaupuntii.

Mie ja pupuset toivotettaa Nemira mukkaa lukijoihi, ja samal myöskii kiitellää kommenteist.

Intsu kysel täst paastost, no miun kohal ko oon tälläin vaivanen vatsastain ja nivelistäin ni en saa paastota niiko terveet, miun vatsalle on maitotuotteet välttämättömii joten koitan sit jättää jottai muuta pois, niiko herkkui.
Paastoshaa luovutaa lihast, maitotuotteist kanamunist ja eläinperäsist rasvoist.
Jos meen vierailulle, ni toki mie otan vähäsen emännän laittamii herkkui, kohtelias pittää olla, mut mässäillä ei tarvii. Mut kotoon en leivo mittää ko vasta pääsjäiseks.
Paaston aikaan on tärkiää tutkailla isseään ja tekemisiää, käyvää kirkos usseimmin, otetaa ossaa katumuksen sakramenttii, autetaa appuu tarvitsevii jne.
Paasto loppuu sit pääsiäisyön palveluksen jälkee ja sit juhlitaakii pitemmän kaavan mukkaa kokonaist 40 vuorokautta.