Peitto numero 7

Taas on viikko mänt kärvistelles, lonkat äity pahaks, selkä jummittu ja hammas hajos.
Onneks pääsin noppeest sen ryökälee korjuuttammaa, ja se kärsimys on takaan päi.

Yhen peiton sain virkattuu ko jouvuin  olemaa paljo levos.
Alotin sen kahest tälläsest pienest mummon ruuvust, jotka oon saant.

Sit vaa jatkoin niiko ain ennekii. Tähä mie ostin muutaman kerän lankaa, ja käytin loput omist varastoist.

Koko on sellaset 155x138 senttii. Langat on erilaisii mut suurinpiirtein 7-veikan paksusii.
Reunaa virkkasin kolme kerrost kiinteit silmukoit ja kaks viimist kerrost on

paksummal langal, näi reunast tulloo napakka.

Näije teko on miulle vähä sit sammaa ko toisil niije kuvviin väritys, elikkä rentouttaa ja piristää.
Numero kaheksan on jo aluillaa, mut siihe pit pyytää ystävilt sinertävvii jämälankoi ko issel ei oo.

Tännää pittää männä keuhkolääkäril, miul ko on tovettu se uniapnea, mään haastelemmaa siint aparaatist jonka kans pitäs sit nukkuu. mut sitä enne lähen kasselemmaa mitä teil toisil kuuluu ko pitkäst aikaa kykenen taas istumaa konneel.

Oikee iso halaus teil kaikil uppeil lukijoil, ja kiitoksii kommenteist ja käynnist ja tervetulloo siul Papu Kaija mukkaa porukkaa.