Elämäni kuvat

Tuo mainio rynttyliisan Maija heitti miulle metkan haasteen, siin pittää näyttää issestää vanhoi kuvii.
Eilisen päivän sit tätä järkäilin ja täs tulloo kuvakertomus miun lapsuuvest ja nuoruuvest.

Täs mie oon ihan pienen äitin sylis, ja velmies seisoo tomerana vieres, mie oon par kuukautta vanha ja aikaa tuost on kohtsillää 60 vuotta.
Velpoika ol kuulemma kauhian mustankippee ko synnyin, ol miun itkies sanont ain äitil jotta, pentus huutaa.

Ulkoiltii sitä ennenkii, mie istuu nökötän käet suoran ja sijottunan huivil kelkkaa kii, ja velpoika taas kuvas mukan, hää se on tukent issesä jokkaisee miust otettuu kuvvaa, täs oon siin parivuotinen.
Toine mummo ol kuulemma olt oikee vihane ko äit vei meit talvelkii ulos, äit ko hoit mei Ylpön ohjeiden mukkaa., ja mummost ne ol suorastaa harhaoppii.

Tää kuva on Joensuun rautatieasemal otettu, oon kummini sylis, ollaa matkalla mummolaa. Mie oon siin neljän tai viijen vanha, ja tän kuvan jälkee kummi lähtikii sit "kanalaa poikimaa" niiko mie olin tuumant , hää ko muutti  Kanataa ja sai siel poikalapsen, jo sillo miul on olt näit etiäisii, aavistuksii tulevast, niiko on vielkii

Ekaluokkalaisen, serkkupojan kans leikittii pärinäpoikaa ja surinasussuu enon moottoripyöräl. Mie muistan hyvin tuon hattuin, se ol sini,puna valkoin ja tehty niinest.

Ja taas velpojan kans, kymmenen vanhan yöpaitasillaa kammarin sohval, takana äiteen tekemä ryijy, humalasalot, ja miul äitin ylpeyven aihe, pitkät hiukset, joita hää sit letitti ja kampas nutturalle ja nii lopen tiukal jot silmät män ain kieroo.

Kolmetoista vuotias mummon kukkapenkis, ja kerrankii ilman veljee.Muistan ko olin onnellinen tuost siniset hammeest jonka mummo ompel miulle. Oikei pit poseeratakkii, ja kutrit on katkenneet.

Ripilt päsin vuonna 1968 ja näin nätti mie olin sillon , syvän täynnä unelmii, ja toiveit.

Juhannuksena 1972 rakkan mummolani laituril, Ruunaalla. Tupakat kurkistaa hupparin taskust, hyi minnuu.
Onneks tuo pahe on jäänt jo vuosii sitte.

Viiminen kuva on vuodelt 1976, aikamiespoika on jo syntynt ja täs mie kokkeilen uusii vaatteit, joitai juhlii varte.
Oishaa noit kuvii vaik kui paljo, mut jutust tulis ihan liian pitkä jos laittasin lissää, ja nois nuoruuven ja lapsuuven kuvis oon ilman näit ilmeuurteit:) siks lopetan tarinan tähä.

Mie haalluun heittää tään haasteen Hilkalle, Hilkan kädenjälkiin.

Oikein lepposaa lepopäivää jokkaiselle, ja kiitokset pupujussi jutun kommenteist.