Avaimet onneen

Huomenta, täss enne kastelu urakkaa aattelin näyttää eiliset askartelut, joihi idean oon löytäny joskus jostain tuolt netist.
Sitä ko alko tuo villalangan virkkaaminen hiostammaa kässii täs kuumuuves ja niiko Liiolii sano ni iha selväst haisoo lanka lampaalle.
No villaa on näis askarteluiskii, mihinkä sitä koira karvoistaa ja täti villoistaa....

Aluks ripustin vanhaa avvaimee keramiikkasen syvämmen, näithää mie sain kevvääl Elinalt.

Sit purkasin yhet huovuttamani helmet ja ripustin ne tälviisii lankaa ja lopuks yhistin avvaimen ja pallot

ja  viel ko löyty lissää noit syvämmii tuolt piironkin laatikost ni ... onnen avvain ol valmis

No oikastaa mie teinkii näit kaks, oisin tehny kolmannenkii, mut ikämies ei antant ottaa pihasaunan ovest avvaint, sitä ko muka siel tarvitaa. Mihi muka, pyssyyhää se ovi kii ilman avvaintakii ja mitä varastamist mei saunas ois, jos nyt varkaitten takia pittää oves olla avvain.

Nää tulloo aikoinaa sit koristammaa miun kammarin oviaukkoo koha saan virkattuu sihe muutaman kukkasenkii.
Nää ol kyl mukavat tehä, vaik hiki valukii ko vuoripuro, mut kesälhää hikkoillaa.

Kiitoksii taas kaikille kommenteist ja Vanha rouva kyl mie kohvit keitän siulle ja kaikil muillekkii. jos joskus tavataa.

Pari kerää ja pihamaa

Viime viikko män iha vaa peukaloit pyöritelles ,lankoi värjätes ja hikkee pyyhkies, vast viikonloppun sain issein kerräämää langat ja alottammaa uutta työtä.

Täst se sit taas lähtee. Tarkotus ois tuost korillisest tehä peitto seurakunnan joulumyyjäisii. Ennää ei puutukkaa ko sellaset 38 lappuu. Näil helteil villalangast tekeminen onkii sit metkaa, nimesin tuon peiton   tuskallisen helteen peitoks.

Puutarha ei onneks viel oo kärsint näist helteist, mut oon mie sitä kasteltkii, aamuin,illoin lasken letkust kunnol vettä, onneks meil on oma kaivo ni ves ei maksa mittää.Ei tät muute millää raaskis kastella.
Laitan muutaman kuvan tuolt pihamaalt

                                                kuunlilja peittää jo muut kasvit allee

                                                  omenapuijen alusta on ko viidakko

                                                           nauhukset alkaat kukkimaa

                                                       niiko kärhöporttikii

                                            PinkFantasyn kukka on ko lautanen

                                                    niiko on Piilunkii kukkanen.

Kevvääl löysin iloksein monta pientä alppikärhön tainta ja ne on jo tälläsii huitukoit, näille pitäis essii uuvet paikat. Ikänä en oo ennen kärhöin taimii saant vaik oon kylväny siemeniikii, mut nyt niit löyty kymmenisen kappaletta kolme jätin issellein ja loput läks ystäviin pihamaalle ja parvekkeelle.

Alotellaa tätä heinäkuun viimist viikkoo ja toivotaa jotta tää ei ois ennää ihan nii kuuma, jotta töihi pallaavilla ei ois tukalaa.
Ja nyt kastelemmaa

Tupsukoista

Mummo metsähän menevi, linttajalka lyllertävi..... Tää tul miulle mielee ko aamusel tuos viijen aikaa lähin taas omille polullein, tälkertaa läksinkii täl.

Anopin vanhal polkupyöräl,voi herraisä sentää ko miun pittää olla sit hölmö, miehää en oo ajant pyörää kymmenee vuotee, ko se käi aina tuonne selkää, mut nyt sit lähin.
Tottahaa tää on jotta kun tuon pyörällä ajon on kerran oppint nii mieles se pyssyy... juupa juu.
Pyörä linkurtel ko kärme tien vieres, ja mie , nii mie jätin silmälasit kottii, siin mie sit tihrustin kivvii ja kuoppii ja pyörä heilu ja huoju, satula hankas ja jokkainen töyssy tuntu seläs.

Työ taijatta jo pallaa halust tietää jotta miksi ja mihi mie lähin... no näije tupsukoijen takiahaa mie

Nyt ko alkaat nää järviruot tekemää näit tupsukoit ja näist ko saap nii mahottoman komiaa vihriää.
Nää olkiit sit hankalas paikas, sellase ison ojan kallaal. Koko ajan sai pelätä jotta en tippuis ojjaa, ja aamusel ojan pientareen heinät ol märkii ja niin olin sit miekii , housuist sai vettä kääntää.Kaikkee hulluu sitä männee tekemää ko aikasemmin kerättii tupsut ihan tien vierest ja kuivin jaloin.
Ne mie oon jo keitelt,

vaik ei tuo tuos kuvas näytä yhtää silt vihriält joka se luonnos on. Se on sellain herräävän kevvään vihriä. Siin vieres on sit jälkiväri, aavistuksen vihriää taittava keltain.
Mie en ymmärrä miks ihmees nää värjätyt vihriän sävyt vääristyy kuvas , mut muute vihriä on vihriää, niiko tuos kukkaseskii.

Oikein lepposaa viikonloppuu teil kaikil, ja koitetaa jaksaa helteist huolimatta, olla ilosii.
Kästöit en oon koko viikos tehny yhtää, en vaa oo jaksant.
Vanha rouva kysel jotta mitä mie näist langoist teen. Tarkotus on virkata kaks issoo peittoo ikämiehen ja oman seurakunnan joulumyyjäisii.

Kukista keltasta

Nyt miullakii alkaa tää kuumuus jo käyvä pumpu päälle, siis ei tuon joka vettä kaivost nostaa vaa tään joka miun verta kierrättää, tännää tul muutama lyönti liikaa joten nyt sit pysytääkii kuumin aika varjos tai tuvas.

Värjäyksii oon tehny tasasee tahtii, ain aikasee ammust, siis sillee viijen ja kuuven aikaa.

Viimeviikol sain ikämiehelt näin komian kimpun kukkasii, hää ol kauppamatkal ne löytänt ja ko ties jotta mie noil kuismil värjään ni käi kerräämäs ne miulle. Hiukan mie petyin tuoho kuismaa, ko sen ois pitänt antaa komiaa keltas ja vihriää ni mie sain peessii ja  harmaa lanka muuttu ällön vihriäks.

Ei nuo oikiastaa ihan noin rummii oo, tuo kuvien pienennys ohjelma ko vääristää värilöit aika pahast.

Sit kertokaapa miulle jotta mikähää kasvi tää on?

Keräsin tätä pyhään sellasen kuuppakärillisen tuost mei messän reunast ja täl ko saikii sit ihanii lankoi,

Vasemmal on 400 rammaa sellast ihanaa vihertävän keltast, oikial kakkos värjäys ja 300 rammaa sellast heleän keltas, aikamiespojan mukkaan väri on ko Eloveena tytön hiukset.

Kolmas väri on melkee sama ko kakkonenkii, ja siihe sit lisäsin rautaa ja vihdoinkii sain sitä vihriää jota oon kaivant koko ajan.

Tosi mukavaa ol huomata jotta kaks uutta lukijaakii on tult tervetulloo piparminttu ja Cris Bo.

Meil on taas vaihteeks netti sil hittaal kaks geellä joten en ain pääse kommentoimaa tei toiste juttui, ja lukeminenkii on hankalaa, mut ajan kans .
Oikei mukavaa tätä viikkoo ja pysytelkää varjos.

Urakka tehty

Kirppar on pijetty ja se mänkii aika mukavast, ei nyt mittää ostaja rynnistyst, mut ne jotka käi, ostiit tavaraa sit aika mukavii määrii. Rahhaakii tul jotta pääsee taas lankakauppaa.

Toinenkii urakka valmistu täs illan eel, viikon sitäkii tein. Kaik alko oikeestaa jo pyörii mieles sillo ko sil krapil niit lankoi värjäsin.

Ohjeen tähä kukkaa ja idean koko työhö löysin  Virpi Marjaana Siiran kirjast omA koppa.

Sit tuo ympyrä vaa suurentu  ja harteitten levveyvelle  tein kässii varte reijät.

Ko ympyrä ol miust tarpeeks suur ni virkkasin hihat.

Virkates otin ain yhen kerän ja virkkasin sen loppuu ja sit taas seuraava, mitenkää en noit värilöit suunnitelt. Lankaa män sellaset 1.2 killoo ja lanka ol sitä issooveljee.

Tält tää näyttää sit miun pääl, ensi takkaapäi, liepeet levällää......

                                                 .... ja sit ihan tavallisest......

                                                   ...ja viel eestpäinkii.

Näije urakoijen jälkee on sellain tyhjä ja helpottunt olo ja sitä kyselee isseltää jottahaa mitä sitä nyt sit tekköö..... taijan männä maate.

Lepposaa pyhhää.

Kirppari

Hu hu, jopa ollaa urakka tehty, mutta nyt on aitta siivottu ja tavarat paikoilla

on kuppii ja kippoo, nauhaa ja nappii, sukkii huivii, lankoi ja kukkasii.

erilaisii taululoit , muutamat vanhat sukset niiko nuokii jo vuuelt 1964

lissää  astioit ja purnukoit, mite sitä voikii olla noi kauhiast joutavaa tavaraa, ja kaapit on eelleenkii ihan täynnä.
Kaikist myytävist ei oo kuvii, niiko niist kommeist vanhoist levveist lauvoist, tai kangaspuist ja polkupyörist, puisist laatikoist ja heinäseipäist tehyist tikkaist.

Toivotaa jotta joku tulloo kassomaa ja ostaakii jottai. Sillä mie en millää jaksas laittaa tavaroit takas kaappii.
No sen näkkee sit lauvantain.

Hui hui, huiveillaan...

Uus viikko taas alullaa ja uus kästyökin tuossa petillä oottaa tekijää, mutta näytänpä tuon viimeviikkosen virkkuuni

tälläsil värilöil tehty mummonruutu huivi, aatoksen on jotta se sopis yhtee sen miun uuven vihriän koltun kans. Siis tään

Nalle lankaa ol tult uusii värilöit ja ne ko soppiit just tuoho mekon taskun kukkasii ni siks pit het ostaa lankaa ja alkaa virkkaamaa.

Tää jäi pikkasen kesen ko lanka loppu ,tuoho reunaa pittää vile par kerrosta tehä.

Joku eppäil jotta mie oon noppee virkkaamaan, no en oo,likikää nii noppee ko Annel hää se on vasta noppee.
Miul on vaa tuota aikaa tehä ja väkertää ko jouvun ain huilailemmaa tuon rankain takia, ni en vaa ossaa olla joute.
Täl viikol kyl aika männee aika tarkkaa tuol aitas, ko järjestettää tulevaan lauvantain pihakirppis, ni pittää siivota aitta ja laittaa kupit ja kipot paikoillee. Siint sit myöhemmin lissää.

Sit mie oottelen Tuija siun osotetta. Tää on sit kuulkaa outo juttu tää, ko aika ussein miulle laitettu sähköposti ei tuukkaa perille,en tiiä mikä siin mättää, mut usseest näi vaa käyp nii ja miun laittamat ei määkkää perille. Onkohoa tuos hotmailis jottai vikkaa.   Ni jos sie oot jo laittant osoittees ni laitappa uuvestaa  kososka2@hotmail.com.

Oikein mukavaa viikkoo teil jokkaiselle, iloitaa ilmoist eikä narista hyttysist ja paarmoist vaikkakii niit onkii ihan kauhiast ja purreetkii nii ikäväst. kai niilkii on joku paikkasa täs maailmas.

Ja voittaja on....

Lauvantai ehtoota , siellä varmast jo jännitettää jotta kukahaa se ne langat voitti, no langat voitti... kommentoija jolle sattu tää numero, jonka ikämies nosti tuost tutust arvonnan valvojast.

Ja tälkertaa numeron takkaa löytyykii anonyymi Tuija Ylä-Savosta, oikei mahottomast siulle onnee ja toivottavst langoist on siulle illoo. Laitappa miulle osoittees sähköpostiini  kososka2@hotmail.com   ni laitan siulle voiton tulemaa.

Kiitos kukkaset jokkaiselle osallistujalle, ol tosi ilahuttavaa jotta monta anonyymiikii lukijaa tul essii ja muutama ihan uuskii nimi siel ol.  Kiitoksii teille kaikille ko ootta miun pagisemisii jaksaneet seurata.
Ensviikol sit jatketaa kästöiden merkeis ,nyt myö lähetää saunaa ja siks arvonta tehtii vähä etuajas. Nii ja  toivottavast ei niit mehiläisii tälkertaa tuu vierailulle.

Mukavaa pyhhää.

Vaarille

No niin nyt sitte iski kesälunssa, ikämies ja mie köhitää ja yskitää, molemmil äänikii ko korpin raakuntaa.
Jotta onkii mukava sairastaa helteel.

No se siit tauvist, täs jokunen aika sitte esittelin peiton vauvalle, nyt on vuoros peitto vaarille,

Melkei kaikki jämälangat tul käytettyy, siin on sekasin nii nallee ko veljestä, jokunen kohta on pallastakkii. Kokkoo tuol on 119x134.  Tein sen piristämmää  mei matkailuauton ilmettä.
Näit peittoi ol mukava virkata tuonkii tein vajaas viikos.

Seuraavast ei oo kuvvaa, ko kiirees ja panikis ei tult kamera mieleekää,

Toissa iltaan tultii saunast, mie vähä aikasemmin ko ikämies, no mie siis tulin tuppaa ja aattelin jotta mikä ihme tääl pörisee ja surisee, ko kaik konneetkii pit olla kii.
Voi taivahan talikynttilät ja muut valon tuojat ko mänin olohuoneesee ni siel lentel mustii mehiläisii päi ikkunoit ja hormipellin välist niit tul koko ajan vaa lissää, niiko niit lintuloit siin kauhuvilmis.
Mie kerkisin tappaa niit jonniin verran, enne ikämiehen tulloo, ja samantie hää alkokii laittamaa hormiloihin paperii palamaa.
Mie seisoin pihamaal kassomas, ko piipust tul nokkee , savvuu ja mehiläisii.
Mut sisäl vaa pörinä jatku, ja myö saatiikii paikalistettuu se leivinuunin hormii, uunin luukun ko aukas ni ol ko 50 kissaa ois kehränt uunis ja ei muuta ko savustammaa.
Ja sielt niit vast tulkii, huh huh. Mie taas pihamaal päivystin ja metkast se parvi pyöri jonnii aikaa kuistin katon pääl ja sitte yks,kaks se vaa läks.
Tuo tais olla sellain tarhurilt karannu parvi, joka essi uutta pessää, mut mei hormiloihi ei kannata tulla asumaa.
Mehiläiset on noppeit toimissaa, myö oltii saunas korkeintaa puol tuntii ei sitäkää ja sil aikaa ne hyökkäs.
Yks tarhur kerto jotta ne alkaat noppeest tekemää uusii kennostoit ja jos ne sen kerkiit tehä ni sit alkaa tosissaa olla vitsit vähis, tulokseen on savupiipullinen hunajaa.

Näi lämpimäl liikkuut kaik ötökätkii, no tää on kessää tää.

Mukavast teit on tuol arvonnas ja mukaan, ilahuttaa jottahaa on ihan uusiikii tult onneesa koittamaa.

Tännää mie vietän pakost hiljasuuven retriittii, voip olla että nii tekkee ikämieskii, kai myö sit riiellääkii kirjelappusil.

Yllätys

Oikein mukavaa ja lämmintä tiistait ihan jokkaiselle, jotta on oltkii mukavaa olla ulkosal, eilekää en kerent ko vast illansuus pikasest konneel istumaa ko

mattoloit on pesty ihan urakal. Ja mikä nyt on pestes ko kuivuut nii nopiast. Painepesurilhaa tuo käyp miultakii, välist pittää vaa huutaa ikämiestä, kääntämää matto ja hää sit ripustaa ne kuivamaakii, mut mie pesen, jotta se painepesur on hyvä keksintö.

Mut sit siihe luppaamani yllätyksee:

Mie aattelin laittaa pystyy pienet arpajaiset, ihan kiitokse ko työ ootta kannustanneet minnuu ja tsempanneet ko oon olt pahemmas kunnos, ja lukijoitkii on tult lissää teit on jo yl 170.

palkintoon arpajaisis on n.300 g miun isse värjäämii lankoi

Yllääl vasemmal on revonpavul saatu vaalia keltain, sen vieres on kiventieral saatu ruskia.
Tuo aprikoosi on krapin viijes jälkiväri ja sen vieres revonpavust rauta lisäyksen jälkee saatu vaalian vihriä.
Yhes keräs on suurinpiirtein 75 g. lankaa ja tuost määräst tulloo kahet pitkät sukat.
Lankahaa on sitä Novitan 7-veljestä.

Sit sääntölöihi, jokkainen saap yhen arvan, ja kaik ovat tervetulleit nii anonyymit ko kirjautunneetkii, satummalta tänne eksyneetkii pääseet mukkaa. Anonyymit laittaat vaa sit selvän nimimerkin.
Arvonta alkaa nyt. ja loppuu tään viikon lauvantain 12.07 2014 kello 18.00  seuraavana päivään kerron sit voittajan.
Nyt vaa onnee koittamaa.

Mieut on kysytty jotta oonks mie Pyhtäält, no oon mie, Pyhtään Hirvikosken kyläst.
Sit kysymys Lisbetille,kuka sie niist fasebookin Liisoist oot???:))) miut löytää tuolt naamakirjast kans,sis miut ei bloggii.

Nyt noppeest vilkasen tei blogit ja sitte pihalle,kasvimaata hoitamaa

Tää kaivonrengas kasvimaa on huippu, kaik kasvaat mahtavast ja mite helppo nuit on hoitaa.

Pussukka ja väriä

Perjantaita ihan jokkaiselle, ja aletaa oottamaa sitä hellettä josta just säätieto luppailee, mukavaa.
Mukavaa ol myöskii saaha yllätys postii tuolta, tilkku ja tilkku blogista.

Tää ihana pöllöpussukka tul miulle, voi kiitos siulle Arja sie et tiiäkkää miten teit miut iloseks, ja mukan ol aivan mahottoman upia korttikii

Kortis on kuva uppeest tillkutäkist jonka nimi on Liisan puutarha, ja ko mie oon Liisa ni mikäs sopiskaa paremmin.
Mie oon niin ilonen ko miul on mahottomast ihanii blogiystävii ympär Suomee ja ulkomaillakii.
Sikspä ensviikol järjestän teille yllätyksen, mut vasta ensviikol.

Värjäys rintamal on olt satteiden takia hiljasta mutta eiköhää se helteitten myötä piristy.

Viimesimmät värjäykset on eelleenkii sitä krappii joukos muutama litra sipulin kuorist keitettyy lientä. Tuo oikian puolinen on uuvellee värjättyy sananjal värjättyy, siint tul sellain ruskia vihertävil pilkuil.
Viel tuota krappilientä on jälellä ja varmaa huomen laitan langat pattaa, ko minnuu alko kiinnostammaa  yks juttu.
Tuol vauvanpeitto jutun kommenteis ,Daisy ja Anja kertoit jotta hei mummoil ol aaltovirkatut alushammeet, .... nii jotta jos miekii tekisin isselein hammeen, ainakin tälviisii ajatukseen.
kassotaa nyt kui siin käyp, jos ei tuu hametta, ni tulloo sukka, jos ei sukkaa ni patalappu, jne.

Mie lähen nyt ikämiehen kans kauppaa, hää ostaa rautasahan ja mie....lankaa.
Viettäkää mukava viikonloppu, nautiskellaa lämmöst.

Hääpäivänä

Tännää mie ja ikämies olla oltu avios jo 34 vuotta, ja tää päivä alko jotenkii nii meille sopivast.
Aamusaijul ,jotka ikämies keitti, sain syvämmiä kaksin kappalein,

toise hää on isse miulle leikant jollai uuvel leikkuril ja toise hää kait osti ko tykkää isse noist kirsikka konvehist.
Mie vaa leivoin mansikkakaakun.

Sit miulle annettii tämmöin leikkur kättee ja ikämies pyys minnuu lyhentämmää hänen hiuksii.

Ois vaa olt hiljaa ja pitänt leikkurin kaapis.
No mie kyllä estelin ja sanoin jotta en mie ala leikkaamaa, vaan mänis nyt parturii, niiko ain ennekii.
Ei tuo uskonu, jote tää ei oo sit miun vika eihää.???
Ikämies laitto konneesee asetukset, siis hää en mie ja sano viel että tälviisii sie sit mamma ain leikkaat miun tukan ko jään vuuven pääst eläkkeelle.
Siis hää sano en mie.
No mie aloin syvän kurkus leikkaamaa, ja ikämies kehu ja kannusti ja puhu muutenkii pehmosii täst mei yhes olost, ja sillo se tapahtu, ja se ei olt miun vika ei taatust.
Leikkur ottikii toisest ohimost aika matkan tukkaa ihan sillee kokonaa. Auts!! Ensin meinasin olla ihan hiljaa, mut pakkohaa se ol tunnustaa ja käskee ukko peilin ettee.
Lepposa tunnelma muuttu, ja mokoma viel suuttu ko mie sanoin jotta otan kuvan tuost miun parturoinnist, ihan vaa aikamiespojalle oisin sen laittant, en missää tapaukses  teille,( nyt saatte sit vaa kuvitella kuvan.)
Minnuu ko alko naurattaa,en voint mittää, hihittelin ja kysäsin jotta onks tuo nyt se kuulusa markan kolo, vai pitäskö sannoo jotta euron onkalo.
Ainoo onni täs on se jottaa ikämies alotti kesäloman ni saa tukka rauhas kasvaa takas, mie lupasin myöskii virkata hälle kesäpipon.
No onneks miun ukkoin ei oo pitkävihanen ja nyt hää jo naureskelee issekkii tälle, ko mamma ol parturiin sen ensmäisen ja viimosen kerra.

Näi alko siis mei hääpäivä.

Kiitoksii teille kaikist ihanist kommenteist tuoho eellisee pagisemisee. Työ ootta kaikki nii mahottoman mukavii  ja tervetulloo Carita mukkaa lukijoihi.