Kaukalo

Nurkist löyty tälläin puusta tehty kaukalo, vanha se on ja tarvi kunnol painepesurii ,jotta tul puhtaaks, mut mikä kaukalo tää on tietääks kukkaa?

Kooltaa se on 39 x 49 cm ja reunoiltaa hiukan kalteva.

Toises pääs on tälläin kahva, siin ei näy minkäänlaisii jälkii eikä kolosii, eikä jäänteit jauhoistkaa.
Siis täyvellinen mysteeri. Mut mie ihastuin tähä muotoo ja tuoho vanhaa puuhu,

keittiöö tuo on hiukan liian iso, eikä mahukkaa siel oikei mihinkää, mut kuistilt se löys paikan kommuutin päältä

ja valkiatkuulaat mahtuut siihe hyväst. Kuisti tuoksuu nyt omenoille ja syksylle.

Oikein onnellist elokuun viimist päivää ja olkoo alkava syyskuu teil jokkaiselle se paras syyskuu.

Oi, voi ja huokaus

Tääl nää miun näpertelyt jatkuut, vaik oon mie jo alotellu sukkii ja suunnitelt peittoo, mut pitkäst aikaa tul tehtyy kranssi.

Täl kertaa pyörittelin pienii keräsii valkosist langan lopuist. Keräthää sit liimataa kuumaliimal pahvist tehylle pohjalle ja viel nappiloit ja rusetti lisukkeeks.
Nii ja nyt en polttantakaa sormii tuol liimal ,mie alan oppimaa.

Tään kranssin laitoin etteisen seinän kellotauluu. Tuo kellotaulu on tapettii, jota kerra ostin Prismast. Tälviisii kuvas tuo kranssi ei oikei näy mut oikiastaa se on kyl mahottoman komia tuos ikkunanpokan sisäl.

Nuo otsikon voihkaisut liittyyt sit näihi seuraavii kuvvii, kassokaa mitä ihanaa mie voitin Metsänemännän arpajaisist,

kaks kerrää sinist puro batikkii ,kerän pehmiää Marks &Kattens lankaa, käsrasvaa, ja suklaata.
Voi kiitos siulle messänemäntä täst ihanast paketist.
No ei huokailut viel tähäkää loppuneet tul muutakii postii,

nää ihanat pöllöt lähetti miulle Laila, kiitos siullekkii täst ihanast muistamisest.
Miun pittää kyl tunnustaa että ikämies hoksas enne minnuu jotta tuo avvainrengas pöllö onkii puikkoin koon mittar, mie ihmettelin vaa että ompa mukavii reikii koristukseen.

Ja viimein ja suurin voihkasu ja huokasu nuosee tuonne yläilmoihi, ko miun silmäpaineet ol tännää mittaukses ihan normaalit. Kiitos kaikil taivaan joukoil. Tää kesä on olt sellain pelkoin kesä noije silmiin takia, nyt uskaltaa jo huokasta.

Nautitaa elämäst.

Näpertelyä

Voi kiitos teille kaikist noist ihanist kommenteist nuije sukkapöksin tienoilt. Ne ilahutti minnuu ihan mahottomast, uusiikii kommentoijii ol tullu, ja se on ain nii mukavaa, tulkaa toistekkii .
Tuo lanka jost mie ne tein on aika pehmiää, eikä ainakaa hetkellise käytön aikaan kutittanneet, mut sehä nähhää sit talvel, milt ne käytös tuntuu.
Sen verra nuijen neulominen rasitti kässii jotta tää viikko sit vaa näperellää pienii juttui ja anneetaa kässiin huilata.

Varastoist löyty pitsii ja ruostuneest pellist leikattu syvän,

aikasemmin olin jo maalant tumman savisen seinäkoristeen valkiaks. Nyt sitte yhistin nää kaikki kolme, ruostuneen syvämmen, pitsin ja koristeen

ja sain uuven koristuksen huoneeni seinälle.  Siin äit Maria valvoo lapsea unta, niiko äitit on kaikis sukupolvis valvoneet.
Tää idea ei oo ihan kokonaan oma, tuon maalatun patsaan oon lainat muuvalta.

Oikei mukavaa elokuun viimist viikkoo.

Sukkahousut

Neljätoist päivää sitte alotin neulomaa elämäin urakkaa ja unelmaa. Oonhaa ain halunt issellein neulotut lämpimät sukkahousut, eile ne sit vihdoinkii valmistu.

Lankahaa ol tätä ja sitä män kolme kerrää eli 450 rammaa. 

Puikot ol kokkoo, kolme ja puol, sukat alotettii kärest. Yhtee sukka män yks kerä ja housuossaa omasa.

Sen verra lanka loppu kesen jotta kuminauhakujaan neuloin nurialle kuus kerrost nallest.

Sukan terän koko on 36-37 nilkas jokkaisel puikol on 13 silmukkaa. Lisäysten jälkee sukan yläosas olkii silmukoit jo 114. 

Yhistin sukat luomalla muutaman silmukan haarusiin ja takaossaa lisäsin viel jokusen silmukan. Housuosas ol sit lopult silmukoit 242 ja sen neuloin kaks oikei kaks nurin.Takaosan neuloin kymmenen kerrost korkeemalle ko etupuolen jotta tuo miun takamuskii mahtuu hyväst mukkaa eikä pöksyt tipaha.Mikkäähää ei oo niin ikävää ko valuvat sukkikset.

Lopullinen koko on sellain tuhtin naisen M.

Seuraavaks sit tullee aika rohkia kuvasarja,  kassokoo ken uskaltaa.

Näytänpä  nilkat

paljastan polvet

nostanko helmat

nostanpa kurillaankin.

Oikein mukavaa viikonloppuu  kaikille ja kiitoksii taas täst viikost ja niist  ihanist kommenteist

Hykerryttää

Voi hyvät ystävät, työ ette uso mite mie oon ilonen ,sillä se hylly on nyt seinäl.

Kiitoksii teil niist hyvist vinkeist, mite saahaa mies toimimaa. Mie käytin sitä Suden neuvoo, toissailtan toin tuppaa ihan mahottoman huonon ja naulasen listan, ja sit keittiös sitä mallailin ja viheltelin. Jo kiinnostu ikämies ja tul kassomaa, jotta mitä sie mamma tääl oikei puuhaat.
Joho mie viekkaast, jotta aattelin huomen sahata täst sellaset listat sitä hyllyy varte.  Siihe ikämies: "
Siust nyt minkään sahaajaks, noilla kippeil käsilläs, ootahaa ko mie käyn aitas ,siel pit olla parempaakii rimmaa, otan töihi mukkaa ja siel sit sirkkelis ne katkasen ni tulloo hyvä."
Mie oisin voint siin paikas huutaa jippiit, mut sanoin vaa vienost jotta jos sie vaa viissit ja kerkiit ni oishaa tuo miulle helpompaa. Ai ,ai, että kutkuttaa vielkii nii mukavast.

Eile mie viel paistoin omenapiirakan joka kyl vähä käräht mut ko laitto vaniljakastiketta tarpeeks ni makosaahaa tuo kuulu olevan.
Ja sit yks kaks hylly olkii jo seinäl. Muutaman minutin homma ja sitä pit oottaa niin kauvan.

Mitäs luulette löytääks hää suolapurkin?

Purkki on kulkent miun mukaan vuodest 1974, aikoinaa miul ol näit montakii mut aikamiespoika vei mennesää ko muutti ommaa kottiisa.
Mausteet on appein tekemäs puulautases

Ja ylähyllyl sit vähä rekvisiittaa

Mite sitä sanotaakaa, jotta voittajan on helppo hymmyillä.... no nii on. Siihe seuraavaa taisteluu saakka.
Oikein mukavaa torstait ihan jokkaiselle ja tervetulloo Laihon Minna mukkaa lukijoihi.

Tahtoin taistelu

Sillo ko laitettii pystyy sitä kirpparii ni ikämies löys aitan vinniltä oikein mukavan hyllyn, sillo  jo päätin jotta tätähää ei sitte myyväkkää vaan täst tulloo uus maustehylly.

Hylly ol likanen ja monen kymmenen vuuven pölyin peitos, mut pesun jälkee se näytti jo luppaavalta. Mie luulen jotta tään talon entinen isäntä on sen aikoinaa koulus tehny, ko naapur kerto jotta hyökii tek koulus samantyylisii hyllyi.
Miust nuo reijät nois sivuis on sit metkat.

Hyllyy maalates mie näin sieluin silmil kuinka laitan hyllyy kaik maustepurkit ja jottai muutakii koristuksii ja kui kaikki vieraat sit kehhuut jotta ompa komia hylly.

Täst piti tulla mei keittiön koristus ja helmi, mutta tottuus olkii sitte toinen, tuota ei saa seinää kii ko siin kohtaa joho se pit laittaa kulkee kolme sähköpiuhaa rinnakkai, Voi halvattu ko suututti.
Ikämies lupas kyllä laittaa siihe sellasen lauvan jonka alle ne johot jää ja sit vois hyllyn kiinnittää, mut mie oon vuottanu sitä lautaa jo kolme viikkoo, neljä päivää ja kymmenen tuntii  ja koko sen ajan on hylly ollu vinnin portais,

kangaspuijen jakkaran pääl. Muuvalle ko en sitä keksint laittaa ja aina ko sen nään nii suututtaa ko ukkoin ei vaa saa sitä lautaa paikoillee.
Nii ja sanohaa tuo jotta kyl entinen on iha hyvä ja sit hää ei muka ennää löyvä mausteit ja suolapurkkii, no jos noin isost hyllyst ei suolaa löyvä ni pitäsköhää hänen männä optikolle.
Tälläst taisteluu meil nyt käyvvää, yhest hyllyst, kassotaa kui tää päättyy.

No joka tapaukses alotellaa taas uutta viikkoo joka on jo paljo viileemp ja sajettakii on luvassa.
Oikei mukavaa viikkoo kaikille.

Elokun värjäykset

Ko koko heinäkuu ol nii kuivaa ja elokuun alkukii ni langat jäi värjäämättä, mutta ko taivas anto par päivää vettä oikee kunnol ni miekii sain paan porisemmaa eikä tarvint pelätä tulen karkaamist luontoo.

Tälläst ihanaa sinapin keltast lankaa tul eile, koktailist jos ol vajjaa ämpärillinen puutarhan kultapiiskuu riivittyn, litran verran kuivattui pietaryrtin kukkii ja kimppu luonnon piiskui.
Niist tul nii mahottoman vahva liemi jotta keitin siit viel tännääkii

ja nyt tul nii loistavan keltas, ihan niiko auringonkukkiin keltain, Sitä on 300 rammaa ja vieres heleänvihriää 150 rammaa rautalisäyksel saatuna.

Ja niiko nuo ei ois riittänt ni värjäsin 150 rammaa valkiaa veljestä krapilla.

Otin talteen ämpärillisen sitä keltaist lientä ja sekotin se tuon krapin loppuliemen kans, kasssotaa alkuviikost mitä siint tullee.
Nyt en enää jaksa.
Oikei mukavaa viikonloppuu jokkaiselle ja kiitoksii kaikist mukavist kommenteist.

Jotain uutta tulossa

Jottahaa mie oon intoo täynnä ko ilmapallo, alavirreest ei tietookaa, kassokaas ko lauvantain käin siel ihanas Kangas Keitaas ja ostin sielt kaks kerrää tätä mahtavaa sukkalankaa.

Ajatukseen ol tehä nii pitkät sukat ko yhest saanviijenkymmen ramman keräst tullee.
Mut sitä varte pit opetella alottammaa sukka varpahist.

Löysinkii tuolt Ullan ohjeist tosi helpot ja kuvalliset ohjeet, mut kyl mie jouvuin muutamankii kerran alottammaa uuvestaa enne ko hoksasin jutu juuren.
Kantapääkii onnistu niil ohjeil hyväst vaik se ol just se joka minnuu eniten jännitti.

Mut eikö vaa näytäkkii kantapäält.
Pyhä aamun olin jo näin pitkäl, ja lankaa vaa riitti

tännää sukal on jo pittuuttaa paljo enemmän

tuon pienen nysän ko viel neulon ni sit sukka on miun jalan mittanen.
Sit pittää tehä viel toine yhtäpitkä sukka ja sen jälkee on  ajatukseen  yhistää sukat jollaiviisii ja tehä niist sukkahousut.  Kassotaa kui ämmän käyp, tullooko housut vai ompelenko sukat kii vanhoihi rikkoisii.
Minnuu on ain haluttant neuloo issellein sukkahousut, ko talvel ain palelen. Tuskin mie nois julkisest missää liikun, mut ompahaa täs kotosal sit lämmint päällä ko pakkanen paukkuu nurkis ja tuuli kulettaa kinoksii.

Ihanaa ko helteet on ohitte ja sato vettä kunnol. Huomen pääsee jo taas värjäämää ko uskaltaa laittaa tulet paan alle.
Oikei mukavaa tätä viikko ihan jokkaiselle ja tervetulloo Metsärusakko mukkaa lukijoihi.

Tuskallisen helteen peitto

No nii tätähää mie alottelin sillo heinäkuun 28 päivä ja eile aamul ol kaikki 42 lappust valmiina ja helteet vaa jatkuu.

Yhen lapun koko on 23senttii kertaa 23 senttii, kerroksii on kaheksan ja reunas kaks kerrost kiinteit silmukoit.
Sit alkokii se mukavin vaihe,

laput värreittäin järjestyksee pöyvälle ja

epäjärjestyksee lattiille. Hiki virtas ko asettelin lappusiin , mieles kuva valmiist peitos.
Sopisko tuo tuoho ja tää tähä, vai tää tuonne ja tuo tänne.
Loppult sain palat omille paikoillee ja alotin ompelun, par tuntii sitte ol kaikk valmist

Peiton koko reunoinee on 175 x 147, lankaa män toista killoo ihan tarkkaa määrää ei oo , ko en viisint alkaa punitsemaa.

Peitto mennee hyväntekeväisyytee seurakunnan kautta.
Toiseenkii meinaan värjätä viel lankoi, koha tuo kuivuus loppuu, en uskalla tehä tulii paan alle , jottei vaa kipunat sytytä maastoo palamaa.
Nyt sit vaa kerrään kasviloit ja laitan ne kuivamaa aittaa.

Oikei mukavaa viikonloppuu kaikille.

Maalilla uutta

Miulle ei riittänt tännää tuo auringon porotus, vaa viel pit männä polttamaa sormesa kuumaliimas, mut kelataas alkuu.

Siint mei kirppiksest jäi aittaa avvainkaappi, vähä sellain imelä, joka ei kelvant kellekkää, ei ees eurol.  Miekii meinasin heittää sen kokonaa pois, Se on tuos vasemmal tuo marjapuuron punane ja siin on sellain romanttinen ruustarhan kuvakii kannes.

Onneks en heittäntkää pois, vaa aloinkii kassomaa sitä uusin silmin, ja mielessäin se muuttukii avvainkaapist laatikoks. Valkia maali peitti hyväst tuon marjapuuron sävyn.

Kuvan paikalle laitoin tuollasen vanhan valokuva kopion, kuva on tuolt ,enkulin blogist hää kerra siel anto noit kuvvii ommaa käyttöö, ja mie ihastuin tähä tyttöö, kiitos siulle nyt se tul just tarpeesee.Vähä pitsii ja vanha kiiltokuva antamaa lissää näkköö, ni vanha kaappi onkii uus laatikko.

Sisäkantee liimasin tuollast ihanaa kangast joka näyttää vanhalt kirjotukselt , samal kankaal päällystin laatikon sisuksenkii

Täs voin säilyttää näit miun rihkamakoruloit, ja jottai muutakii pient.
Iha täst hommast tul sellain hykerrytävä olo, vaik sitä sormee kivistääkii.

TuulaIiris kysy jotta mite mei Lilli jaksaa helteis, no mikä hätä hänel, aamul käyvää aikasee lenkil ja kuumimman ajan hää viettää kellaris, siel ko on viiliää. Siel on Lillille oma makkuupaikkakii ja isse hää ain sinne pyyteleekii, ko alkaa kuumuus ahistammaa.

Tervetulloo Irma mukkaa lukijoihi ja koittakaa jaksaa, kyl nää helteet joskus loppuu.

Lepopaikka

Kiitoksii teil kaikil kommenteist tuoho eellisee juttuu, ja selväst alkaa toisillakkii olla vireys vähis, näis heltehis.

Mut nyt mie kerron mei uuvest lepopaikast tuol puutarhas,

aluks ol tälläin istumaryhmä, heisiangervoin ees, nuo puskat oon isse kasvattant noije lännenheisiangervoin siemen taimist.

Tuos vasemmal ol sellain ongelma kohta, siin antaa hyväst varjoo iso mongolian vaahtera, ja sen alla kasvo vaa akinleijaa, helokkii, ja muutama preeriaangervo, ja etureunan seppelvarpu rönsyil niijen seas. Paikka ol kuiva ko aavikon hiekka, maa sellaist pumpulmultaa joka ei ennää jaksant kasvattaa mittää ja jota sai jatkuvast  kastella. Tähä aikaa kesäst kaik kasvit ylleesä ol jo korppui  tai kuolleit.,
Niimpä myö ain aamusel ja illal hissuksee kaivettii kaik kasvit pois , tasattii alusta

levitettii katekangas ja ikämies kärräs sorraa, jotka mie sit haraval tasasin. Tänä aamun sit ihan isse tein tuon penkin

nostin vanhan kangaspuijen istuimen kahen pöllin päälle, Siin kelpaa varjos nyt istuu ja miettii sinisii ajatuksii.
Vaahteran toisel puolel kasvaat kuunliljat ja vaahteraan kiipiää kuusama.

Istuinryhmää siirettii pikkusen pois pensaijen katveest ja myö mietitää jotta putsataako niist jäkält vai annetaako olla.
Aitas on seuraava homma jo aluillaa siint sit myöhemmin.
Iloist elokuuta vaa jokkaiselle.

Viikonloppua

Oikei mukavaa ja rauhallist viikonloppuu teil kaikil ihanil lukijoil.  Mie oon olt vähä  alavirreinen ja en oo saant mittää aikaseks, koha vaa haahuilen ja tavaroit paikast toisee siirtelen.
Kassotaa sit tuleval viikol joskos tähäkii tättii tulis vähä virtaa.