keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Ompelukone vihollinen vai kaver

Tää massiina on ain olt miun vihollinen, kone jota mie en ymmärrä lainkaa. Se saap miut raivoo, ja kyynelii ko en millää opi noit kaikkii kommervenkkei.
Mie oon osant just ja just ommella kaks kangast yhtee joist toine ol aina nurinperin. Äit vainaa sanokii miun ompelusten jälkii, sian kirkkopoluks, ko tikki ol väärää ja mutkikasta.
Mut mie päätin jotta mie tuon konneen lannistan.
Tosin tää kone on sit jo numero kolme.
Ensimmäinen ol tosi vanha, ja kiero ko mikä, yritin ommella kammarii pitsikappoi ja ain vaa lanka katkes ja tikki ol väärää, pitsit runttaantu paininjalan alle, ja miul nous jo ossalle tuskan ja kiukun hik.
Ikämies yritti jottain sannoo mut miun rommaaniveren rippeet kiehati, otin konneen kainaloo ja nakkasin rappusilt kartanolle, "oo siel halvatun massiina, mie en sinnuu tarvi."
Sielt pihamaalt kone sit siirty ikämiehen toimest autotallin perukoille ja sielt sitte romuloitte mukana kierrätyksee. Hyväst vaa mokoma rakkine.
No sit meille tul kone numero kaks, hyvähää tää olkii ,mut ei sekkää mokoma osant oikianlaist opelust miulle tehä, just ja just sain verhon reunat ommeltuu. No se muutti miun ystäväin Sipin kottii, hää ko on ihan oikia ompelia ja tarvis uutta konetta.
Mut jostain syyst ikämies osti taas miulle uuven konneen, tuon kuvas olevan Eevan. Hää ossaakii jo käyttäytyy niiko konneen pittääkii, ja kiltist ompeloo miulle melkei mitä mie halluun.

Tännääkii tek miulle  täst kirpputoril ostamastain suihkuverhost,

ihan kiltist ja riehumatta


Tälläsen essumekon, kesäisii pihahommii varte. Täst essust ko saap mullat mukavast pois vaa pyyhkäsemäl kostial rätil, ja onhaa nätis mekos mukavampi puuhastella ko vanhois verkkareis.


Täs yksityiskohta henkselist,käytin siihe sen suihkuverhon ripustusnauhaa, toisen puolen kanttasin vaa vinokaitaleel, oon oikiastaa aika tyytyväinen tuoho essuu, ja luulen jot Eevuska saap jäähä meil asumaa viel pitkäs aikaa ja tehä miul muutaman essun lissää.
Onhaa tää massiina aikasemmin tehnt miul lämpimän kirkkohammeen, mut siint sit toisel kertaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh, johai on nätti, ko niilon nenä=sanonta, tuo ompelusvehje ja nätti on perenniekkaki, pätöi kesäl multua möyrie! ;)
mirjuska

Maahiska kirjoitti...

Ostin juuri ihanan kaavakirjan jos vaikka tulisin joskus toimeen oman koneeni kanssa---- inhoan koneompelua! Haluan ommella käsin! Mutta kun ei pysty... Miun kone on tuommoinen hempula joka hyppii mennentullen vaikka pöydän reunalta alas ja ovesta ulos, liian kevyt. Vanhat koneet menneet rikki kovassa käytössä - olen ommellut mm. pappien pukuja ja siinä on jyristelty brokadimetri poikineen.