Nyt virkkasin niist aihioist tarpeeks isot, pittuutta ol 40 senttii ja leveyttä 18.
Mut kyl mie sen päätin etten ennää tälviisii töppösii tee, jotta ensin kokkeilen ,onnistuuko ja ko ei, ni sit teen uuvet,mut ei antant sisu antaa periks, ni pakkohaa ol kokkeilla ossaanko mie huovuttaa pyykkikonnees..
Meil on sit uus peristenttikii, ja toivotaa jott hää hoitaa työsä hyvin ja kunniaks issellee ja koko maallemme. Monia armorikkaita vuosii vaan Niinistöl.
Mie oon nyt aika kipiä, muut ko saavat yskänrokko viruksen huulee ni miulpa se on suun sisäl.
Reppii kasvohermoloit, koskoo korvaa, kaulan rauhaset turvoksis, ja suu täynnä kipiöit rakkauloit.
Zoviraksin, nestemäisel lääkkeel kurlaan viis kertaa päiväs, viijen päivän ajan. Hauvon lämpimäl ja otan kipulääkettäkkii. Niiko ois jyrä mänt miun pään ylitse. Ei oikei maistu ruoka eikä mikkää muukaa.
Petis on hyvä maata.
4 kommenttia:
Ihanat tossut, hyvin olet saanut ne huopumaan. Olen itse joutunut usein pyörittämään kaksi kertaa koneessa, kun ei ole ekalla kerralla tarpeeksi pienentyneet. Minun jalkani on kokoa 36 vaikka pituuteni on 172 :))
Voi sinua reppanaa, kun tuollaisen suuhusi sait. Minulla ei ole onneksi koskaan noita vastaavia ollut !
Parane pian !!
Samaa pienjalkasta porukkaa sitä ollaan täälläkin, pituuta on vain 157cm.
Kiitos lohdutuksesta.
Minä neulon nyt polvisukkia värjäämättömästä puhtaasta lampaanvillasta. Kuvio on Kodin neuletöistä, Aino Nissinen, vuodelta 1933. Kirja on äitini perintöä. Neulomani sukan malli on kuvan mukaan tallennettu Kansallsmuseon. Historia oikein havisee ja minä sitä puikkojen kilinällä lisään.
Ussein nuo vanhatmallit onkii niit parhait ja komioit, miulkii ois yhet sormikkaat jotka pitäs kutoo..taitaa ohje olla siint samaset kirjast.
Lähetä kommentti