Keikari

Voiton puolel ollaa, ko tännää on kevätpäivän tasaus, valo lissääntyy, lisääntys lämpökii.

Kiitos taas ihanist kommenteist, nii uusille ko vakio kommentoijillekkii ja Ilona W tervetulloo lukijoihin.
Ennää 12 ni sit on sata täynnä ja arpajaiset käynnistyy.

Miun pupusten joukos käyp täl hetkel kumma kuhina, ukot on myttysissää ja mustankippeit ko mitkä,
naiset kihertää ja kuhertaa, ja ovat vähä keskenää kilpaileetkii,   sillä Harri on tullut

Herra Harri on rusakko, ja keikar mikä keikar. Ei tuolle kelvant samanlainen paita ko muille, ei ,hää halus valkian ja pitemmän, ja mokoma ruikutti miult viel paskerinkii korvallee ja ikämies joutu solmii Harrille kravatin kaulaa ihan oikialla solmulla.Tosin Harri viskas kravatin vähä tuolviisii vinnoo, ko hää nyt on kertakaikkisest se mikä on, keikar.

Paijan takaossaa miun piti tehä aukko jot hänät tulis komiammin essii, sillä Harri on tosi tarkkaa hännästää.

Entäs tää hammas, mokoma halluu koko ajan välkytellä tuota valkiaa hammastaa, vähä toisten kiusakskii.
Ai ai ,mikä keikar.
Se kelle Harri tuota ruusuu on viemäs ei oo paljastunu, ei ainakaa kumpikaa näist koton asuvist puputytöist oo sitä  saanu.
Tosin kuiskeit oon kuullu jot rusakkojen paris ois joku Harrille tärkiä,,, tiiä sitä sit, tää voip olla vaa tuon keikarin satuiluu.
Saa nähä kui tää tarina päättyy, lähteekö Harri? Tuleeko kukaan, vai hyppääkö puputyttö seinätaulusta suoraan Harrin syliin, ja mitä siihen sanovat toiset?.....Se selviää ennen pääsiäistä, tällä samalla kanavalla.

Oikein iloist keskiviikon jatkumaa.