Sisustettaa sallaa...

Jos edellises jutus haastoin ikämiehen sairauvest ja sen hoijost, ni nyt sit kerron omast höperyyvestäin. Tää kuuluu oikiastaa sarjaa .."ko kissa on poissa" jne.

Ihan äkkiseltää minnuu alko harmittammaa kaik ne muoviset laatikot jois säilytän lankoi, ja muutenkii koko tää miun kammar inhotti.
No ikämies ko häipy töihisä ni mie aloin het tyhjentämmää kuistilt yhtä kaappii, tuota noin tuos kuvas.

Siin ol vaa jottain työkalui , ruuvei ja kaiken maailman rojui. Niije säilytys noi komias kaapis on ihan suur vääryys.
Niimpä mie tein vaihtokaupan, kaik ne kamat laitettii niihi muovilaatikoihi, kaappi pessuu ja sit työnsin sen maton kans tuoho kohtaa miun kammarii. Ol siin tekemist,ko kolme kynnyksen kohal pit viel nostaakii lipastoo.
Harmi ko en muistant ottaa yhtää kuvvaa siint kauhiast sekasotkust joka ol etteises ja täs miun kammaris. Sänkykii ol ko lastiruunan selkä. Mut ei siin innos tult kamera mieleekää , pit vaa keritä tehä kaik ennen ikämiehen kottii tulloo.

Nyt laatikois on langat siistis esil ja myöskii askartelu tavarat löytyyt omis latikoistaa.

Ai että oon tyytyväine , iha ko tää lipasto ois tehty tähä paikkaa, miks ihmees mie en oo enne tätä hoksant.

Nyt sitä taas jaksaa siihe asti ko uus hulluus iskee.
Nii ne ikämiehen tavarat on sit täs kuistin komuutis, jonka siirsin tuon kaapin paikalle.

Katotaa millo hää huomaa ettei jakoavvain ennää ookkaa entisel paikal.

Oikei mukavaa uutta viikkoo kaikil, kiitoksii kaikist ihanist kommenteis, sitä autokuumetta näyttääkii olevan enemmänkii liikkeel.
Anna-L. miekii oon syntynt siel Haminas yl 60 vuotta sitte.

Mie alan ihhailemmaa kättein töitä ja hautomaa kippeit jäsenii, mut kannatti kärsii:))