Aarteiden etsintää

En raaski pittää vanhaa rouvaa ja teit muitakaa jännitykses ko kerroin tuost aarteijen etsinnäst.
No kaikhaa alko täst,

niije kasvimaa renkaitten takan ol kivi jonka ympärille halusin kukkapenkin, joho voip kylvää kehäkukkii ja ruiskaunokkei.
Ikämies alotti kaivamaa tuost kohtaa jos nyt on nuo narsissit, ja äkkiä hää huus jotta tuuhaa mamma kassomaaa mie löysin hopialusikan.
Enhää mie tietenkää uskont ja huusin takas jotta älä sie hullujas haasta, sie mittää hopiaa löyvä, mutta hää vaa väitti jotta hopialusikka tää on ja niihää tää mokoma löyskii.

Vähähää tuo on tummunt ja varre kaiverruksit ei saa selvää mut hopiaa se on.
Män hetki ja hää huus jotta nyt mie löysin Arabian lautasen, mie mään kassomaa ja hänel ol käjes ihan oikia Arabian kahvitassi.

Siinvaihees mie tempasin lapion ja sanoin jotta annahaa ko miekii kaivan tiiä vaik löytys koko astiasto, no enhää mie löytänt ko yhen vaivasen ruostuneen markan rahan ja tään....

ison maalipönikällisen viinapullon korkkei, lääkepulloi, rikkonaisii pulloi, partakonneen terrii, sytkäreit, makkaran kuorii jois luki viel jotta lauvantaimakkara, sinappiputkiloit nii ja sen markan.

Siis ihan uskomatonta mitä kaikkee sinne ol kätketty, kai siin on olt joku roskamonttu, täs sen näkkee ettei tuollanen jäte luonnos mihinkää katova.
Enneaikaa ko se lajittelu ol sitä että kaivettii jonnekkii kuoppa ja kipattii kaik töryt sinne, on se vaa hyvä että nykyvää osataa kierrättää, mut mihi ihmeesee mie nää roskat laitan, vissii kaatopaikalle.

Eli tälläsii aarteit myö kaivettii.
Oikein iloist juhlaa jokkaiselle juhlitaa sit ommaa äitiinpäivää tai oman äitin äitiinpäivää.