Tahtoin taistelu

Sillo ko laitettii pystyy sitä kirpparii ni ikämies löys aitan vinniltä oikein mukavan hyllyn, sillo  jo päätin jotta tätähää ei sitte myyväkkää vaan täst tulloo uus maustehylly.

Hylly ol likanen ja monen kymmenen vuuven pölyin peitos, mut pesun jälkee se näytti jo luppaavalta. Mie luulen jotta tään talon entinen isäntä on sen aikoinaa koulus tehny, ko naapur kerto jotta hyökii tek koulus samantyylisii hyllyi.
Miust nuo reijät nois sivuis on sit metkat.

Hyllyy maalates mie näin sieluin silmil kuinka laitan hyllyy kaik maustepurkit ja jottai muutakii koristuksii ja kui kaikki vieraat sit kehhuut jotta ompa komia hylly.

Täst piti tulla mei keittiön koristus ja helmi, mutta tottuus olkii sitte toinen, tuota ei saa seinää kii ko siin kohtaa joho se pit laittaa kulkee kolme sähköpiuhaa rinnakkai, Voi halvattu ko suututti.
Ikämies lupas kyllä laittaa siihe sellasen lauvan jonka alle ne johot jää ja sit vois hyllyn kiinnittää, mut mie oon vuottanu sitä lautaa jo kolme viikkoo, neljä päivää ja kymmenen tuntii  ja koko sen ajan on hylly ollu vinnin portais,

kangaspuijen jakkaran pääl. Muuvalle ko en sitä keksint laittaa ja aina ko sen nään nii suututtaa ko ukkoin ei vaa saa sitä lautaa paikoillee.
Nii ja sanohaa tuo jotta kyl entinen on iha hyvä ja sit hää ei muka ennää löyvä mausteit ja suolapurkkii, no jos noin isost hyllyst ei suolaa löyvä ni pitäsköhää hänen männä optikolle.
Tälläst taisteluu meil nyt käyvvää, yhest hyllyst, kassotaa kui tää päättyy.

No joka tapaukses alotellaa taas uutta viikkoo joka on jo paljo viileemp ja sajettakii on luvassa.
Oikei mukavaa viikkoo kaikille.