Leppoisaa lauantaita

Vielä tää tauti vaa kaihertaa, ääni elleenkii poissa, ikämies taitaa nauttii, ko vaimo nalkuttaa nyt kirjelapulla:)
Tuli räiskyvää kammarin uunis, ja pellolla on hirvimiehet passissa, jote ulos ei oo asiaa.

Tässä toipuessa neuloin polvisukat nuorimmalle kummitytölle, kaikist oma värjätyist langoist.
Nimesin nää  syksyseks pihlajaks.

Näist tul kirjavuuvestaa huolimatta mukavan näköset, toivottavasti tyttö tykkää.
Kyl nois ol sit päättelemist, tunti män enneko kaik langanpäät ol pujoteltu piiloo.
Varrella on pittuutta 31senttii ja terän koko on siin 40, kamalan iso jalkasii nää miun risttyttöset.
Valkosii sukkii ihastu sit vanhin risttyttö, pittää sit neuloo issellee uuvet kirkkosukat.

 

Oikei lempiät lauvantai saunan löylyt teil jokkaisel, annetaa saunan lämmön ja hiljasuuven hoitaa mei roppaa ja mielt. Jaksetaa sit taas arkena pakertaa kukin omal paikallaa.

Yllätys

Koin tännää tosi ,tosi, ison yllätyksen, sain  paksun kirjeen ja siellä olkii sit

                                                    uppee Camee rintaneula.

Sain sen perinnöks elokuussa tuonilmasii siirtyneeltä tädiltäin. Oon niin onnellinen
jotta itken ja nauran yhtaikaa.  Mie muistan kuinka tädil ol aina juhlis tuo koru mekon rintapieles
ja mie sitä ihhailin, miust se ol ja on vielkii ,nii hieno ko kuningattaren kuva.


                                                    Sit teemaa liittyen , juhlasukat

Valkiat polvisukat, neulottu Jukolanpoikain luonnonvalkiast, lankaa men vähä yl 100 rammaa.
Varres ihan yksinkertain reikäkuvio. Koko on siin 39-40.

Yllätyksellist torstait kaikille.

Pajun taivuttelua

Olo alkaa helpottua, ääni vaan rupiaa muistuttammaa variksen karaakuntaa, kraak..
Kiitoksii teil paranemisen toivotuksist ja kaikist ihanist kommenteist.

Sit tän päivän juttuun..
tuol pellon ojas on kasvant tosi suoraa ja ohutta pajuu, kerkesin enne suurii satteit niit leikata ison nivaskan.  Niist sit taivuttelin kaks kranssipohjaa

                                                  ensin tehhää rinkula

                                                sit käyvää kiertämää pajun vitaksii rinkulaan,

                   kerros kerrokselt rinkula paksunee. Vitaksii voip olla vaik kolmekii yhtaikaa
                   kierrettävänä. Ain jatketaa, siint mihi eelliset loppu, ja jos vitakset päättyyt ohuuen
                   päähä, ni alotettaa seuraava kans ohuel, jos taas loppu paksunpaa ni sit aletaa sillä.
                   Sen alotus pään ko taivuttaa rinkulan sisäpuolelt nii että pää tulloo ulkoreunast yli, ni
                   vitakset kestäät hyvin paikoillaa ,kasso ensimäisest kuvast.
                   Lopuks leikataa kaik törröttävät vitaksien päät leikkuril tasaseks.

                   Näist voip tehä nii paksui ko haluvaa. Nää kannattaa kuivattaa hittaast etteivät kuivuessaa
                   menetä muotovaa, voip myös kiertää kranssin tiukast matonkuteel tai sukkahousul , ni se
                   pyssyy kuivuessaa hyvin kasas ja muodos.
                 
                  Mie käytän näit pohjina ko teen kranssiloit ,mut voip niit käyttää ihan tuollasennaakii
                  Laitetaa nätti rusetti  ja sit ovee tai seinäl.

                                                 Täs kollaasi miun vanhoist kransseist

         
             

                                           Oikei iloist keskiviikkoo satteist huolimatta.

Sukkia siellä ja täällä

Flunssa mokoma heitti petiin, viikonloppu meni niiskuttaessa ja aivastellessa, ja sama tuntuu jatkuvan vielä tänäänkin.

Muutamat sukat oon saanu pääteltyy,

nää on tehty omavärjätyist,koko on jottain 37-38 paikkeil, sinne joulupukin konttiin taitavat joutuu noijen mustiin kanssa

jotka neuloin Novitan nostalgiast  ja viirut taitaa olla jukolanpoikain jämiä. Naisten kokkoo nääkii.

Lopuks sit oikiat murheenkryynit. Ikämies näki näijen kuvan lehes ja esitti miulle kainon pyynnön saaha isellee tuollaset. Mie ko oon helpost ympär puhuttavaa  sorttia ni lupasin.
Ai jotta olin kaheli, lehen ohje ol ohuelle langalle, mut ikämies tahto just noist isse värjätyist, siin sit
laskin silmukoit ja kokkeilin , kokkeilin ja laskin. Kaks hirvee sain mahtuu neljän sijast.
Mies on tyytyväinen sukkiisa, mut mie en. Onneks kuvas ei näy pinnan epätasasuus.
Sen täst kyl opin et miun ympär puhumissee tarvitaa muutakii ko kuppi saijuu ja hyvä pulla.

Oikein hyvää alkavaa viikkoo teil kaikille, toivon jotta pysytte terveenä.

Uus peitto

Nyt se on vihdoinkii valmis, tarkotan sitä harmaan valkiaa peittoo jota oon virkant oikee urakal.

Lankana ol Jukolan poikain vaalian harmaa ja luonnon valkia.Lankaa män sellasen kilon verran.
Yhen ruuvun koko on 24 sentii kertaa 24 sentti ja niit on 24 kappaletta. Reunoihi virkkasin kaks kerrost kiinteit silmukoit ja koko peiton ympär,harmaal viel kaks kerrost kiinteit .

Peitto on viel höyry käsitellyy vailla.
Nyt piän kyl tauon näitte peittoin teos, kolme riittää, kassotaa sit ens vuonna.

Nää lovikkat sain pääteltyy, löysin Anttilast kerran muutaman kerän näin uppeeta Puro lankaa, harmi ko ei olt enenpää.

Nyt sattaa ko saavist, ja tuulee, puist lentää lehtii ihan urakal.
On ihana kääriintyy uutee peittoo nautiskella saijuu ja suklaatii, lukia tei toisten ihanii blogei ja hykerellä  kommenteist joit kirjotitte edellissee juttuu.

Nauttikaa viikonloppuna kaikest ihanast jota elämäänne ootte saaneet.

Vanhat rouvat vappaalla

Otsikko jo viitaakii et eile pantii parraat päälle ja hypättii pirssii. Käin hyvän ystäväin kans tutustumas naapur kaupungin uutee kauppakeskuksee. Hieno ol, kahes kerrokses kauppoi ja ruokapaikkoi, mut kuitenkii aika tavallinen, eikä yhtää kunnon sisustuskauppaa, eikä kangaskauppaa, lankakaupoist nyt puhumattakaa. Mut hyvvää ruokaa myö siel syötii.

Tää kassillinen jäi ainovaks ostokses,

sisältö paljastuu sit ko saan ajtuksein valmiiks töiks.

Loput ostokset tehtiikii sit kaupungin kävelykadun varrel olevast ihanast putiikist,

löysin keittiöö tälläsen härvelin, ikämies aamusel ripusti sen puuhellan yläpuolelle roikkumaa,

                                                       sama tunnelma valoil

Ja nää pienet rosopintaset keramiikka sydämet ol ihan pakko ostaa , ne on ihanii.

Käytii enne kottii lähtöö nautiskelemas viel oikei hyväst saijust ja paakelsseist kahvilas, joka nimeks miun ystäväin luk napa-antura. Mie nauroin veet silmis ja pöksyis, ihmiset kasso kavul minnuu pitkää ko  hirnuin tuota napa-anturaa, paikkakuntalaisethaa arvaat mikä kahvila ol kyssees.

Kotimatkal pirssis istu kaks uupunutta rouvaa, mie taisin jopa vähä torkahtaakii, mut ai ko meil ol lustii.

Pittää sen verran selittää, jos joku ihmettellee et mie vaa pirssil ajelen, ni miul on SOTE- kortti jol pääsee linjurin hinnoil naapurkuntii.
Miult ko on omal autol ajo kielletty ,vahvan kipulääkityksen takia.

Oikein mukavaa torstait teil kaikil mukavil lukijoil ja kiitoksii taas ihanist kommenteist.

Hupsuttelua

Se on sit Ligakuu(lokakuu), molemmat nimet kertoot hyvin jotta kuraseen aikaa kohti mennää, mut ei ihan onneks vielä.

Näit seuraavii hupsutksii tehes on mieles pyörint koko ajan ukkini miul opettama loru.

                                                             Pikkunen piimäenkeli
                                                             navetassa lenteli
                                                             sonnin kanssa tappeli
                                                             vasikoita hännästä nakkeli.

Nää on kyl rauhallisii enkeleit, eikä heil tulis mieleekää nakella Mielikkii pitkin navettaa.

Ruskean mekko on niit omavärjäämii ja sininen on Veera nimist agryyli lankaa.

Siivet taivuttelin rautalangast jotka sit päällystin villalangal.
Tälläsii hupsutuksii tälkertaa.

Kiitos taas mukavist kommenteist, on aina ilo lukia tei kommentei, ne tekkee täst blogin pidost mukavaa, iha ko myö haasteltas.
Iloist Ligakuuta teil kaikil, toivotaa kuulait syys ilmoi, satteet sai jo riittää.
Hämystellää ja tunnelmoijaa tuvas,villasukat jals ja tee/kohvi kuppi käes.