perjantai 20. tammikuuta 2012

SUS

Tääl mei kyläl on nyt muutaman päivän ajan olt sus.Oikiastaa kaks sutta. Yhen koiran ovat syöneet, tuolt kylän keskustan tuntumast. Koulunkii vierest ovat hukat männeet, ko jolkottivat pitkin päätietä.
Hiemanhaa pist ajattelemmaa ja varomaa, en mie issestäin, vaan koirast. Sushaa ei oo käynt ihmisen kimppuu ko joksus 1800 luvun loppupuolel, ja sillonkii sil tais olla veskauhu.
No myö ei lasketa koiraa enää yksin pihamaalle, enkä mäne tuonne messään lenkille, siel ko on koira saant juosta vappaana, vaa nyt kuletaa sit mei ja naapurin vällii remmi kaulas, siihe asti ko hukat on häipyneet, tai pahimmas tapaukses ammuttu. Sus kuuluu mei luontoo, mut myönnänhää mie et ei sekkää saa tulla taloloitte pihamaalle ja hätyttelemää ihmisii, ja koirii. Lapset saattat kovastkii pelätä ja varmast onkii nyt viisast jotta lapset viiää kouluu ja haetaa kottii.  Miun lapsuuves ol suurii koiralaumoi, sillo ko koirat sai juosta kylän raitil vappaana, ja voi mahoton ko niitä  pelättii. Miekii oon tyttösenä kiivent puuhun ko koiralauma tul, enkä kerint kottiin turvaa. Kyl muistan kui pelotti.
Nää koira laumat ol vihasii murisiit ihmisil ja tappovat yhen mei mammam pystykorvan.

Ko ei oo kuvvaa suvest,ni jokkainen saa kuvitella suven tuhon kuvan alareunaa juoksemaa
Mie en oo koskaa nähnt sutta luonnos, mut velimies on nähnt kahest, kerran jääl, ol kaks sutta olt laivaväylän toisel puolel ja hää toisel puolel, ja tietyst ilma kameraa ja toise kerra ko hää ol siel mei äitvainaan koton ni siel ol sus seisont talvel ikkunan takan ja kurkant sissää iha ko mei Lilli täs toises kuvas.Sus ja koirahaa ovat sammaa sukkuu, vaik kyl tuo mei koira on aika kaukan suvest.

aaMie vaa toivon jot tääl ei tulis mittää hysteriaa vaa osattas ihan rauhas suhtautuu, ja jos on pakko ne suvet tappaa ni sitte se on, vaik kyl meil taitaa olla suuremp mahollisuus jäähä auton alle ko suven suuhun.

1 kommentti:

Maahiska kirjoitti...

Meillä oikein ilahduttiin ja lakattiin pelkäämästä kun suden jäljet vihdoin ilmestyivät tontillemme. Siihen saakka oli arvuuttelu vienyt voimia ja aiheuttanut pelkoa. Nyt kun asia selvisi, ei hätää enää olekaan. Mutta koiraahan meillä ei ole ja lapsikin leikkii ihan talon juurella vaan. Supikoira ja ilves ovat kurittaneet meidän kulman kissoja mutta susi lähinnä ohijuoksulla jälkiä käynyt jättämässä, siitäkin jo pari vuotta. Läheisellä lammastilalla onkin sit toisin....
Hih, kylläpä huvitti tuo suvenkuvittellu tuohon kuvaan ;P