Mie kyl lupasin haastaa teil siitä ko käin valtion virastos, mut ko tiiän jotta yks rouva tuol Oulun seuvul oottaa innol tätä postaust , ni kerron siit virastost toiste,sopiiha se kaikil.
No nii kaik alko täst, 8.10 olleest Vanhan rouvan posatuksest ,joka sai miut haukkomaa henkee, sillä mittää nuin komiaa en oo aikoihi nähnt ko tuo häne hankkimasa lapio.
Hethää miunkii pit saaha oma. Onneks oon keränt nuit vanhoi ruostuneit lapioit ja niimpä hain yhen varstostain.
Mutta työ ette uso minkä mäkätyksen tuo miun rakas ikämiehein pitkää, ko näk miun tuota lapioo putsailevan.
"Et kai sie vaan tuota meinaa tuppaa tuuva, tuollast kammotusta, onkos siul ennää järkee ollenkaa",jne. Tälläsii hää mokoma miulle latel, mie kerkisin siihe vällii sanomaa jotta onhaa Vanhal rouvalkii tälläin, siihe ukkoin jotta oishaa tuo pitänt arvata, jos vanha rouva vie tuppaasa vaikkapa raktorin ni vietkö sie peräs,
No loppui en jäänt kuuntelemmaa, ko ol kiirus jo koristelemaa aarrettain.
Ensi liimailin tuon vanhan neulotun liinan ja nuo vahingos ruostuneet sakset, unohin ne kerran talveks pihamaalle ja siet tietyst vähä syvämmii, niit pitää olla aina.
Niiko kukkasiikii ja lapio on valmis, koristammaa etteisen lipastoo.
Ikämies on olt ihan hiljaa, kyl hää vilkasoo lapioo, mut ei sano mittää, hiuka saattaa hymmyillä, mut senkii sissääpäi.
Mut mie hykertelen onnest.
Mithää myö seuraavaks keksitää, onkos siul Vanha rouva uusii ideoit.
27 kommenttia:
Komeahan siitä tuli, ajatelkoot ikämies mitä lystää.
Sydän läklättää täälä pääsä ku lampaan saparo, vai oliks se possu! Että on hiano! Mistä mää tähän hättään ny kekkasen sakset, jotka unohtasin kartanolle talveks. Mää tuppaan unohtaan vaan pipoja ja hanskoja, joita etin, kunnes löydän ne taskustani.
No kuule, mulla ois laastilapio, jonka hoksasin liiteristä. Mitä me siitä keksittäis? Sitten mulla ois piilukirves ilman vartta. Muutama peltisoikkokin oottaa uutta tulemistaan samoin kuin pyykkilauta ja pyykkipihdit... Mitä tarpeistoo sulla on?
Musta ois niin hauska nähä sun Ikämiehes ilme (Vanha herra on niin patarauhallinen, ettei se paljon pukahtele mun kotkotuksilleni, sen sijaan se osaa huokasta syvään tosi merkityksellisesti), kun me kaksi ladottais sen eteen kaikki ruosteet, kuhmut, viussut ja vinkurat ja alettais yhteistuumin tuunamaan. Maksaisin pikkuisen pennin siitä ilosta!
Tulipas 'rappioromantiikkaa' tupaan teille ihan kerralla!
Mahtava idea ja toteutus!
Miesten mielipiteet sisustusjutuista pitää pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, samantein.
No eiköhän sielläkin ole päässyt lapio paraatipaikalle :)
Mutta komiat on lapiot molemmilla, sulla ja Vanhalla rouvalla!
Mulla ei oo kuin ruosteinen talikko ilman vartta ja - no onhan tuolla, vaan ei ole lapiota, ei.
Sukkiakin olet ehtinyt kutoa noin monet.
Ja niin ihana, että ikämiehes on menny varmaan sanattomaks!
Mahtava tuunaus, lapiosta tuli kerrassaan upea♥
upea! Ja ihana tuunaustarina:)
Tosi hieno.
Sano sie ikämiehelles, että kannattaa ottaa mallia vanhalta rouvalta, on sillä vaan niin hienoja ideoita. Minä kävin hänen luonaan toissa kesänä ja ihastuin ikihyväksi.
t. elina
ps. Oli siellä hyvin viehättävä herrakin. Hän kuskasi minnuu eestaas veneelle ja heille.
♥no kyllä sai lapio hienosti jatkoaikaa! Taitava sinä!
Ei ne miehet ymmärrä kauneuden päälle, olisivat onnellisia, että rouville kelpaa vanhat romut, jottei tarvii kallista kaupasta ostaa..sellasta disaingia, vai miten se sanotaan. Ihastelin minäkin vanhan rouvan lapiota, nyt sinun - WAU!! Mulla kesähommissa meni vanha talon lapio rikki ja sen taidan itsekin kierrättää samaan tyyliin..tosin se ei ole ihan noin upea..
Upea lopputulos herskyvine tarinoineen. Heti alkoi täälläkin miettimään, että näinkös minä varastossa jossain vanhan puulapion. Siitähän vois jotain tuunata. Terkuin Liisa
Voi kuinka hieno!
Kylläpä hyljätystä arkityökalusta sukeitui oikea söpöläinen.
Viihtyisää iltaa!
Kauniiksi olet tuunannut vanhan ruosteisen lapion. Viisas mies tämä ikämies, kun tietää milloin pitää olla hiljaa ja milloin pitää hymyillä itseksekseen ja sisään päin.
Ihania tuunauksia niin Sinulla ja oli pakko käydän Vanhan Rouvankin sivuilla kurkkimassa! Ei miehet oikein aina ymmärrä, niin uutta ja vielä vähemmän vanhaa...romunkeräykseen kyllä ovat innokkaita - kaikenlaisia tarpeettomia moottoreita ja vempaimia! Upea on lapiosi ja tuo pitsi rullalla! Romanttista ja taiteellista!
Hieno idea taas kerran! Minullakin on mökin nurkassa sellainen vanha kokopuinen lapio, pitäisiköhän alkaa tuunaamaan... :)
Mahottoman hyvä idea,todella hiano,miul ois tosi ruostunu vanha kirves mitäähää mie sil keksisin... onk ideoita??Ja ois kyllä lapiokkii...
No mutta! Onpa mahtava idea ja tulos kans! Mistä mie löyän tuollaisen vanhan lapion? Nyt on pakko mennä katsastamaan liiterin seinälä hengaava vanha ja ruostheinen lapio, saisko siitä mithään aikaseksi.Sillä on taiettu viimeksi tyhjentää 'hyysikän' alusta, mutta eikös se ole niin että vesi on p-n lääkäri? Ihania ideoita sinulla ja vanhalla rouvalla, kiitos niistä.
Hienosti pääsi lapio viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Eiköhän se ole sen jo ansainnut.=)
Ai että tulee niin mukava olo kun luki siun tarinaa :) Mutta ei voi muuta sanoa että on sinulla lipaston päällä kaunista esinettä :)
mainio juttu kerrassaan! piti ihan käydä kurkkimas vanhan rouvankin lapiota, sieltä eksyin sit itse taiteilija Salorannan sivuille toviksi. kierros kannatti, löytyi paljon mielenkiintoista luettavaa ja kaunista katsella:)
Tulipa siitä hieno! Miesväen mielipiteet voi unohtaa, jos ne ei miellytä =) Nyt mua vähän harmittaa, etten pelastanut metallinkeräyksestä löytynyttä ruosteista lapiota. Mitähän siellä virastossa tapahtui =)
Mieletöntä, miten ihana lopputulos.
Onpas taas ihana tuunattu lapio, siinä on miehillä huokailemista :)
Aivan ihana tuo lapio! Miehesi mielipide kuulostaa niin, niin tutulta, ihan ukkoni suusta tulleelta sanariviltä.
Voi miten ihanan. Sopivan rouhea. Mua meinas hiukka hymyilyttää nuo ikämiehen kommentit. Sä oot kyllä niin paras. Osaat tuon kuvailun oikeen mainiosti. Kiitos. ♡
Lähetä kommentti