No nyt mie oo itkee tilttitänt jotta silmät on kippeet ja punaset, ja syvänkii syrjällää.
Ei piä pelästyy, ei mittää pahhaa oo sattunt, mie vaan kassoin telkkarist vanha kotmaise elokuvan sen Evakon, ja siin ko hyö haastaat tät mei murretta just silviisii ko miun kotoon ain haastettii.
Tul vaa nii ikävä kottii jota ei ennää oo.
No nyt ilosempii juttuloit. Tään peiton aloin tekemää näije kahe ruuvun ympäril.
Otin vaan jämälanka nöttösii ja niit sitte virkkailin tälläseks kokonaisuuveks.
Tää peitto on nimeltää Riemunkirjava, ko sellain tää on.
Tän koko on sellaset 170x150 sentti, ja aikaa tään tekemissee kulu sellaset kuus päivää ja nyt on sit kaik jämälangat käytetty.
Tää valmistu noppeest ko jalat ja selkä on nii kippeet ettei miust nyt oikee muihi hommii okkaa.
Sen verra voin paljastaa jot kevvääl ois tarkotus saaha serkkui meil kyllää, ja siks mie näit peittoi teen.
Miult kysyttii jotta virkkaankos mie unissainkii, no enhää mie unissain mut aika ussein kyl nukahan kästöit tehes, ikämies sit tulloo herättelemää ja käskee männä oikiast makkaamaa.
Oikei mukavaa alkavaa viikkoo teil kaikil ja mukavast teit on jo arvonnas mukaan.
Loppuviikost sit taas jottai muuta.
28 kommenttia:
No huh...mie jo säikähin et mikä on tullu...onneks ei mittää sen vakavampaa,Peittohan on ihan nimisensä-riemunkirjava tosissaan,oikein korree.Ei voi muuta,kun ihailla miten paljon teet käsitöitä ja vielä ISOja sellaisia kuten tää peitto =)Mukavaa pakkasen pirteää viikon jatkoa!
Hieno peitto.
Kaunis ja vallan ihanan värinen peitto:)
Kyllähän se koti-ikävä itkettää, tuttua täälläkin, oikein suihkulähteenä pillitän ja yritän olla ettei isäntä huomaa, mutta huomaahan hän punaiset silmät ja kurttunen kyyneleen karhentama silmänalus! Vaikka itkeä kyllä saa ja pitää!
Voi että on upea ja iloinen peitto! En ole koskaan virkannut yhden yhtäkään isoäidin neliötä, osaisinkohan? Pitäisi yrittää, se päättely ja palojen yhdistäminen arveluttaa!
Kyl sit saa aina varuiks olla se nessupaketti saatavil, jos alkaa elokuvii kattelee... Mut nätti peitto! (: Ihanan värikkäitä kaikki siun peitot aina.
Vanha herra ei suostu mun kanssani elokuviin, kun mää kuulemma poraan niin, että saa hävetä silmät päästään. Poraan mää kotonakin telkkaria kattelessani ja kirjoja lukiessani. Jotta tuttua hommaa.
Nyt on niin iloisen värikäs peitto, oikein minun makuuni ♥
Silmät siinä kostu, kun luin kirjoitustasi...
Jämälankoja löytyisi täälläkin varmaan moneenkin peittoon, kun vain pääsisi alkuun...
Pitäisikö tehdä uuden vuoden lupaus edes yrittää...
Upea peitto. Voi kun itsekin saisin aikaiseksi tuollaisen virkata, pääsisin eroon lankajämistä!
Ei kai se kaipuu katoa koskaan, mutta hyvin sinä sen kanssa pärjäät, kun peitot on niin iloisia. Ei näy yhtään surua niissä. No nyt vähän paljastit! Ei kerrota kellekään. Pidän tuosta riemunkirjavuudesta kovasti!
Upea peitto ja värikin niin kaunis!
Onneksi elämässä on hyviä ja mukavia juttuja, jotka parantavat pahan mielen ja kuivaa itkuiset silmät.Riemunkirjava peitto on kaunis ja iloinen.
Ihana ja tosiaan riemukas peitto! :)
No voi että on hurmaava peitto. Vaan oot sinä sen nopiaan tehnyt. Ettet vaan unissas sittenkin vähän virkkaa... Minäpä otan tuosta idean itelleni ja alan tekemään samanlaista, niistä langan lopuista, joita on varmaan useampaankin peittoon, jos sille päälle alan. Mukavia virkkauksia sinulle tänäkin vuonna.
Jälleen niin ihanat värit! Todella kaunis!
Ihana peitto. Riemunkirjava on niin mieleeni. En ihan saanut kuvasta selvää, mutta teitkö peittoon vielä lopuksi koristereunan? Nöitä nyssylöitä löytyy varastoista joten voisin jonkun pienen peiton niistä tekasta. Mietin vain tuota reunoitustaai.
Eihän noin kauniin ja iloisenvärisen peiton kanssa Voi itkeä! Vaikka ei se pahitteeksi oo aukoa vähän kyynelkanavia. Toivottavasi menee ohi!
Kaunis peitto ♥ Sä olet kyl nopsa käsistäsi! Hyvä alkanutta vuotta ♥
Niin se taitaa olla, että sitä mitä ei ole, sitä kaipaa. Saa tihrustaa.
Ainakin siitä tietää, että elää, on olemassa, muistaa, osaa kaivata.
Nimesitkö peiton Evakoksi?
Mutta vissisti riemukas on tuleva näkeminen, ja lahjapeiton saaja on onnekas, sitä kannattaa odotella :)
Heh - minun edesmennyt Sirkka-täti oli aika epeli virkkaamaan - ja nukahteli istualleen kesken koukun viuhkeen.... Lämpimästi häntä muistelen.
Olet sinä kyllä ahkera ja saat niin kaunista aikaan :) Liisa
Sulla vaan piisaa jämälankoja! Myös intoa virkata ne. Minä teen kutomalla parhaillaan polvisukkia ja pistän niihin mitä lankaa satun löytämään.
Katsoin myös Evakon. Koskettava elokuva, jota en ole aiemmin katsonut. Eilen satuin vielä näkemään Raatteen tieltä jonkun dokumentin. Kovaa ajat ovat olleet.
Pakkasen kirpakkaa loppiaista sinne päin.
Kaunis peitto ja niin ihanan värikäs =))
Siinäpä on taas ihana jämälankatyö, eipähän mene langat hukkaan :)
Teofanian illan tervehdys! Laitoin just ylleni muinoin virkkaamani ponchon. Ajattelin, että olin tyhmä kun virkkasin ponchon kuumasta seiskaveikasta, mutta nythän tämä on ihan täydellinen vaate. Täällä on kylmä, myös sisällä.
Heippa sie Kosotäti ja mukavaa alkamutta vuotta. Nyt mie kahlasin koko siun kaks kirjotusta läpi, nii huonost pystyn lukemaan, jotta helposti luovutan, enkä jaksa tankata tekstiä kokonaan.
Siul on mukavia peittoja ja virkkuukoukku on heilunu aikas tihaan tahtiin. Mieki koitan kuttoo hartiahuivii paksul lamgal ja-puikoil, iha vaa oikeeta eestaas,koht o valmis, mut pelkään langan loppuvan kesken,harmi, no saas sit nähä...
Taas komea peitto! Minä jo pelästyin,että mitä on sattunt,mutta elokuva vaan itketti.
Pittäähän niitä tunteita purkaa,nehän tullee ulos joko itkien tai nauraen. Herkkää oon itekki.
Komia peitto taas tuli, voi mahaotn paikka.
Lähetä kommentti