Tänä vuon mie saankii ison lahjan, lienkö olt sit nii ylen kiltti...no tuskinhaa.
Tää hylly on mei keittiös, yläkaappein paikal. Tultii siihe tuloksee et ne joutaat kokonaa pois.
Ko mie oon nii pien enkä ilman jakkaroit yllä mittää kaapist ottamaa.
Kerrankii pit saaha jauhoi, ni ens työnsin tuolin alakaapin vieree kipusin siint sit työtasolle seisoo ja seisoin jauhopussi kouras ko ikämies tul sissää ja alko tuttuu tyyliisä miul selittämmää jottai puttoomisest ja katkenneist luist... mut pithää miun jauhoi saahaa.
Ai ko mie ootan loppu lahjaa.
Joulu on aikaa tonttujen,
toteutuneiden haaveiden,
kultasiipisten enkelten,
lämpöä mielen
ja sydämen.
Tää ihana runo ol yhes joulukortis jonka posti eile toi.
Ollaa jo keskiviikos, joulu senko tulloo vaa likkeemmälle, myö tavataa viel kerran enne ko alotan joululoman, siihe ast oikei ihanaa aikaa teil kaikl.
7 kommenttia:
Nätti runo on juu. Ihanaa aikaa myös ihanaiselle Kosotätille. :-)
Kylhä se silviisi on jot ei piä hirviin korkiil ennää
kahajaa ikäimmeisen.Parep pyssyy jalksillaa vaa maas.
Kammarit on jo joulukunnos,tääl meil.
Jouluihanuuksia runoineen kaikkineen ♥
Ihana runo ja kauniita koristeita hyllyssäsi :)
Mukavaa viikon jatkoa... minullakin alkaa pian loma... IHANAA :)
nätti tuo jouluruno.joulu tulla jollottaa ja kohta alkaa taas päivä pitenemään sen kukon askeleen verran.parempi se on kun pitää jalat maassa ja maton reunoja väistelee,ne meinaa välillä viijä miut nenälleen.
Mukavaa joulun odotusta:)
Oletpa ollut tosi kiltti.
Lähetä kommentti