Adventti

Oikein hyvvää adventin aikaa ja joulun odotusta teil kaikil. Hiljalleen tuo kipu alkaa kaikkoammaa ja suru muuttuu helmiks elämän helminauhaa.

En oo vielkää tehny päätöstä tään blogin suhteen, välist meinaan jatkaa ja välist laitan pillit pussii ja lapun luukul.
Mut ei pohita sitä nyt vaa keskityttää joulun odotuksee.

Tapania

Joulu män taas sen vanhan kaavan mukkaa, eli hyvää syötii ja pehmeel maattii.
Lahjoikii tul ja näytän teille yhen joka hyväst soppii tähä Tahvanan päivää, ja joka on miun rakkaan appein  89v. tekemä. Hää ko on nii mahottoman kätevä käsistää.

Meil ain vanhat sannoit jot Tahvana ol tallirenki ja hevosmieste suojelija.

Alkujahaa Tahvana ol ensmäinen martyyri Stefanos, mut kansan suus nimi käänty Tahvanaks.
Ennehää ain Tahvanana ajettii hevosel ja reel pitki kylän raittii . Aisakello kilkatti ja vällyin al ol lämmin.
Nyt reen jalakset iskis tulta, ja hevonenkii ois vaihtunt autoo

Mut mei Tahvana pittää huolta täst Pollest ja yhes hyö rattastaat aika haipakkaa

Välist hyö männööt hissukseekii

Jotta tälläin Tahvana ja Polle meil nyt on.
Kiitoksii apelle, tää pyssyy ain kunniapaikal,
Ja kiitoksii teil kaikil joulun toivotuksist ja muistamisist.

Eiköhää lähetä  kaik lenkille Tahvanan päivän kunniaks.

Hauska haaste

No nii neljäis adventti alkaa kallistummaa kohti iltaa, huomen on Tuomaan päivä ja myö alotettaa joulun viettoo, mut viel keritää vähä pagista ja samal kassella kuvvii .

iso havupallo toivottaa vieraat tervetulleeks

Sude nakkas miulle mainion haasteen, jos pittää kertoo niit älyttömmii joululahja toiveit.
Alotettaa sit sil jota en oo koskaa saant enkä taija ilman lottovoittoo saahakkaa.
Ikämies ko ain kyssyy jotta mitä sie mamma halluut lahjaks ni mie vastaan , no jos sen kahen tonnin timatti sormuksen.

Muutama pikkunen tonttu lissää.

Toinen älytön toive on , sellain aparaatti joka tekis kaik miun hommat, mie vaan sohvalt kaukosäätimen kans sitä ohjailisin.
Kolmas toive on sit iha tavallinen , halluisin vanhan hirstalon, järven rannalt keskelt kaupuntii ja kolmannest kerrokset.

Mie toivottelen teil kaikille oikein rauhallist ja siunattuu jouluu.

Niiko ain ennekii piän jouluajan lommaa, tok käyn teijän blogei kassomas, mut vast Tahvanana postaan isse.

Uus tuttavuus

Oikeen mukavaa kolmatta adventtii ja Lucian päivää.
Joulun valmistelut senkun jatkuut ja tännää kerron teil kahest uuvest tuttavuuvest, toine tuol lankamaailmas ja toine muuvalt.
Niiko lapust näättä tää lanka on tuolta Ruottin puolelt.

Täskii on 75% villaa ja 25% polyamidii. Hieman löysäkierteist, mut äkkii sen oppi neuloes huomioimaa.
Tälläsii sukkii täst tein.

Vihriät on mei miesväelle ja siniset männöö pukin konttii.
Keräs on 100 rammaa ja hyväst se riittää sukkaparrii. Langast löytyy yksvärisii ja näit kirjavii.
Kassotaa miten kestäät käytös, ni se ratkasee jotta teeks täst mittää muuta.

Sitä ko pittää olla nuuka, ni otin pihamaalt viime vuotisen joulusypressin.  Koko kesän se ol ulkoon varjosal paikal ja nyt sit saap olla kevvääsee ast sisäl. Toivotaa että säilyy ja saan sen taas vuuven pääst tuppaa.

Kiitoksii teil taas kaikist kommenteist ja Amalia kysy jotta saanks mie koskaa kommentei tuost kepistäin.
No saan mie, ussein lapset huutaat kaupas jotta kasso äit tuon tätin keppii ,ko se on nätti.
Äitit sit koittaat lapsiaa hyssytellä ,ja ovat noloi, mut mitä sitä nolostummaa.
Monet kästyöimmeiset tulloo myös kysymää ja kassomaa miten mie oon kepin päällystänt ja löytypä miulle serkkukii kepin avulla. Se on ihan pakko viel kertoo vaik tarinaa on jo tult.

Täs taannoin kaupas miun luokse tul ihan valtavan iso mies ja kysy jotta oonks mie se joks hää minnuu luuloo. Mie mietin jotta kuka ihme tää on ko tuollasii kyssyy, ei tää voi olla kukka entinen heilakaa ko on ihan liian nuor . Mie varovast sit kysin jotta kukahaa miun pittää olla.
Miestä alko naurattammaaja hää kysy, jotta ootko sie Liisa serkku?? No oonhaa mie jonkuu serkku, mut kuka hiivatti sie oot.
Mies nauro jo äänee ja totes että mie oon siun serkkuis Sami.
Voi hyvä ihme huusin mie ,jotta kauppa raiku, oot sie mei Sami, en ois ikänä tuntent, ko oon nähny siut sillo joskus ko olit laps.
Siit tappaamisest olkii sit mänt aikaa yl 40 vuotta.
Jotta meil ol lustii hastella, aikaa vieräht pitkä tovi.
Serkku kerto jotta hää ol tunnistant miut kepistä, ko ol nähny sen kuvan tuol Facebookis meil serkuil ko on siel oma ryhmä.

Jotta tälläsii tuttavuuksii täl kertaa.

Haluun lunta

Ko tuota lunta ei oo eikä taija tullakkaa, ni pit isse käyvä sitä tekemää. Teinkii oikee ison lumpallon niist suovantipussi ruusuloist.

Liimailin ne kii sellasee tyroks palloo ja ripustin sit piikkilanka ranssin keskelle, etteisen kattoo.

Aluks meinasin tuohonkii laittaa valot, mut sit tulinkii toisii aatoksii ja tuo saap olla iha nuin.

Lumihiutaleitkii yritin väkertää ja jokunen kelvolline pääs koristammaa keppijäin.

Pohjan jätin täl kertaa samaks, opelin vaa lehtiin tilalle hiutaleet.

Oikein mukavaa keskiviikko ja tervetulloo uuvet lukijat Tylsä Mörökölli ja Niina mukkaa  porukkaa.

Itsenäisyys ilta

Oikee mukavaa issenäisyyspäivän iltaa, kohtsillää laitetaa kynttelit ikkunalle ja kassellaa muije juhlintaa telkust.
Miulle tää päivä on ain se päivä jollo mie muistan miun issää, hää ois täyttänt tännää 93, tuo rakas joka 17 vuotisen män sottaa ja joka psyykkees sen jälet näky koko elämänsä ajan.
Kiitos kaikille veteraneille.

Tännää on myöskii toinen adventti.

Joulu lähenee ja kottii tulloo ain lissää koristuksii näit vanhoi ja uusii.

Tein viel yhen tontun  ja nyt oikee ison, korkeutta täl on 31 senttii ja paksuutta 55 .

Jättiläisee män puol killoo riisii ja jokusen verran vannuu.
Tuula kysel , jotta onks hattu ommeltu vai virkattu suoraa jatkeeks. No se on virkattu vartalon jatkeeks ja lierii varte otin sit reunast silmukoit ja se virkattii eriksee. Hattu on täytetty suurinpiirtei puolee vällii.
Tontun takkaa näkkyy mei uus sohva jos on mahtava istuu ja tehä kästöit..

Alotellaa uutta viikkoo miel pirtiän.
Mie kiitän kommenteist teit kaikkii ja ilahuin ko ol muutama uuskii kommentoint tonttuloit.

Joulukuun ensimäinen

Nyt alko sitte joulukuu, ja maa eelleenkii ihan vihriä , mut siit huolimatta alkaa nurkis kuuluu sipinää  ja ikkunoijen takkaa supinaa.

Meil sipisee ja supisee piirongin pääl, eile sinne ilmesty Isonenä

seuraavaks tul  pottunokka

ja viimosena piironkille kapus  nöpönenä

Tänä vuon tontut on tään näkösii, tää malli ol viime vuon oikia hitti, tuol naamakirjan virkkuuryhmäs.
Mie tein nää ulkomuistist ilman mittää mallii.
Täytteenä on riisii ja pumpulii.
Sukkelii nää on virkata lankaan ol sitä Novitalaist veljestä.

Oikei iloist joulukuuta, ei surra lumetont maat, eikä pakkasiin olemattomuutta, tulloo se joulu ilman niitäkii.

Lumi meni

Se alkuviikon talvi kestikii vaa päivän ja nyt ollaa taas pimiäs ja märäs.
Huomen on ensmäinen adventti ja alotettaa joulun ootamine, miekii lähen miehen kans häne kirkkoo laulamaa Hoosiannaa, ko se vaa kuuluu miun ja mei perheen joulun odotuksee.

Siulle rakas lukijain ja tääl satunnaisest piipahtava , mie toivotan oikee rauhallist ja siunattuu ensmäist adventtii, vaik ulkoon on pimiää, ni annetaa joulun valon hiljaa alkaa loistamaa.

Paljastukset

Jopa tulkii kauhia pakkanen, yl -20 mut onneks lastain lämmittää joululahjaks saadut asusteet.
Kassokaas ko aikamiespoika pyytel minnuu tekemää hälle hevimiehe hanskat, sellaset mustat jossa on pääkalloi.

Jopa tulkii pojalt pyyntö, mie ko en kykene ennää mustaa neulomaa. Hetken mietittyäin, mänin siit mist aita on matalin ja ostin valmiit mustat hanskat. Varmuuveks kahet ko hää kuitenkii ain hävitää hanskasa. Sit virkkailin muutaman pääkallon ja ompelin ne kiinni hanskoihi.
Pääkalloo sovelsin montaa eri ohjetta, enne ko ne ol miust sellaset ko halusin.

Samal konstil koristelin hälle myös valmiin huivin

Jottahaa ol äiteen aikamiespoika mielissää uusist hevimuusikon asusteist.
Nii ja niijen myytyin sukkiin tilalle kerkisin neuloo viel uuvet. Pojalle on nuo jois on vihriät kantapäät ja ikämiehelle sit nuo toiset.

Paukkukoo pakkaset, miun rakkaat pyssyy lämimän.

Kiitoksii taas teille kommenteist ja tervetulloo aikaterine mukkaa porukkaa.
Tavataa viel tän vuuven puolel ja pagistaa lissää joulusist salaisuuksit.

Onkos Tahvana kotona

Oikein lepposaa Tahvanaa. Joulun herkut on syöty ja pehmeel maattu niko aina ennekii.

Saatiikii tälkertaa valkia joulu, kevyttä pakkaslunta tul muutama sentti, mutta mite mahtavast se valasikkaa tienoot,

Tänä vuonna myö laitettiikii iha oikia joulukuusi, ei toki sissää vaa tuonne kuistille.

Ja aika hyväst oon kestänt kuuse tuoksun, vähä on nokka tukkees,mut ei mittää vakavampaa.
Tuon vasemmal olevan ikkunan kautta se näkkyy mukavast iha olohuoneesee ast. Latvas roikkuu aikamiespojan kolmivuotiseen tekemä käpy.Se pittää aina olla kuuses.
Jouluruusukii aukasee nuppusa varmast jo huomenis

Koha arkee päästää alan näyttämää kästöitä, mutta nyt viipyillää viel näis tunnelmis

Kiitoksii kaikist ihanist joulun toivotuksist ootta työ kaikki nii mukavii ja tervetulloo uncdeman mukkaa lukijoihi.
Mie lähen nyt Tahvanan kävelylle, ko ei oo hevost ja rekkee että ajelulle pääsis.

Joulu loma

No nii rakkaat lukijat ja täällä piipahtanneet. Huomen on jo Tuomaan päivä, ja niiko sanotaa ni hyvä Tuomas joulun tuopi.

Mie alan joulun viettoo nuije rakkaitten miehieni kanssa. Maataa pehmiäl ja syyvää hyvvää.
Ollaa onnellisii jotta saahaa olla yhes.
Suuret kiitokset niist kaikist uppeist korteist ja muistamisist joita oon saanu. Työ ootta ihanii ihan jokkainen.

Korttei en jaksant paljoo kirjutella mutta tässä teille kaikille yhteinen muistaminen.

Oikein Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa, rauhallista joulua, ja iloista mieltä.
Toivottelee teille kaikille  Koso-täti
Tavataa taas Tapanina.

Sahaillaan

Jo on mei suvun miesväki saant nauraa ja ihmetellä tätä miun saha juttuu.
Lankomieskii ol iha äimänkäken ko soitin hälle jotta tuoppa tullessas miulle yks ruostunu saha.

Täs ol aivan mielettömän uppee puinen kahva. Tuot kahvaa on ikämieskii pikkupoikan käsissää pielt, joulukuusta essiessää  ja siks tähä tul tälläset koristukset.

Jokkainen saap isse miettii tuota sympoliikkaa, mitä mie siitä kertomaa.
Mutta nyt loppu sahat, pittää vissii yks laittaa sallaa ulos ruostumaa.

Kiitoksii taas kaikist kommenteist ja oikei mukavaa uutta viikkoo, yheksän päivää viel ni sit on jouluaatto.

Uusia liinoja

Mikähä tuos lähestyväs joulus oikee on, ko ain pittää olla jottai uutta tekemäs ja laittamas, niiko nyt ei niil entisilkii yhen joulun selvittäs, mutta täst se kaik alko. Ja nyt pääsenkii syytämää hommistain ikämiestä,

hää ko ol ostant jostai myyjäisist meille tuollasen poppanaliinan. Luonnon valkial pohjal vihriöit viirui. Nätti ko mikä, pittää myöntää että on miehel hyvä maku. (no ottihaa hää miutkii eukoksee)

Eile sit kästyökahvilas virkkasin yhen pikkusen liinan. Mie tykkään pittää tiskipöyväl ain kannus vettä, siin se mukavast hapettuu.

Ja kannun alla piän ain jottai liinaa , ko miust se vaa on nii mukavan näköst. Lanka täs on sitä Catania puuvillalankaa, jost mie tykkään kovastkii.
No tännää virkkasin sit leipäkorriikii liinan tuon liinan vastaväreil

Pohjaväri on oikiastaa sellain harmaan ja vihriän välimuoto, ko ihan puhast harmaata ei kaupas olt.
Ja jotta mie vaikuttasin oikein tehokkaalt ni näytän viel kaks leipäkorin liinaa jotka aamul ompelin

kangas on vanhaa verhoo ja toisee ompelin harmaan pitsin ja toisen reunoihi tikkasin konneel tuollast korutikkii.

Täs viel kaik kolme koriliinaa. On sit mistä jouluun vaihella.
Kummast tänä vuon vaa tuo valkian ja harmaan yhdistelmä kiehtoo, punast en taija laittaa ko muutaman pienen täplän sinne tänne.

Kuistil miul on ihan koht kukas jouluruusu jonka marraskuun puolel kaivoin kukkapenkist ruukkuu

nuppui on melkei 20, ootan innol niijen aukeemist. Sit kevvääl laitan sen taas takas kukkapenkkii.

Oikein mukavaa  tätä viikkoo teil jokkaiselle.

Kaksi kynttilää

Oikei lepposaa toisen adventin iltapäivää.
Vähä jäi myöhäsee kynttelien laitot, mutta paremp nyt ko huomeen.
Tähä työhö tarvitaa, kynttilän lisäks lautasliinoi, sakset, lusikka, taikasieni, tulitikut ja rohkeutta ja suotavaa ois käryist valittavan miehen poissa olokii.

Lautasliinast leikataa kuva irti ja otetaa sit kaik ylmääräset kerrokset pois.

Laitetaa se leikattu kuva kynttelii kii, lämmitettää toise kynttelin liekis lusikkaa sisäpuolelt ja sit kuumal lusikan pohjal (kuperal puolel) painellaa kuva kii kynttelii. Se jääp siihe tosi helpost ilman mittää lakkaa.
Taikasienel sit puhistettaa lusikka, siivotaa sotkut ja tuuletettaa käryt kankaalle enne ko puoliso tullee töist, ja sanotaa jotta mittää en oo tännääkää tehny. Koha vaan oon kynttelii polttant.

Ohjeen löysin facebookin askartelu ryhmäst.
Nii ja lopuks sit muistetaa olla varovaisii näije tuunattuin kyntteliin kans, tuo paper saattaa syttyy palamaa ko on liian likkeel liekkii.

Kaikenlaista pientä

Tässä män muutama päivä vähä niiko kärvistelles, päähä mokomaa tul taas migreeni, ja olo ol sit sitä myöte. Tul syötyy liikaa suklaatii, muutakos sitä tarvii.

Eile illal sit virkkasin muutaman huovutetun lumihiutaleen ko ,Heleenakkii ol tehnt nii nättii hiutaleit.

Miul on vähä tukevamp malli. Lanka ol Novitan Joki ja koukku kokkoo 6.
Mie huovutin nää ihan käsin, vanhal viisii pyörittelemäl.

Ajatukseen on käyttää näit pakettiloijen koristukseen.
Tännääkää en oo oikiastaa tehny muuta ko ettiny kottii tavaroijen keskelt. On se kumma, ko emäntä kaatuu pettii, ni yks mies saa jokapaikan sekasi, ja koiran karvoikii löyty aamul juustorasiast. No kyl mie sentää , siivomisen jälest ,tuunasin ruukkui kynttelille, pitihää sitä siistii kottii saaha jottai mukavaa.

Tälläsen kukkaruukun ympärille kieputin nuoraa ja siihe sit peltine tähti. Ruukun sisäl on karkiaa suolaa joho kyntteli on helppo laittaa pystyy. Näit tein kaks iha samanlaist ja sit löysin laatikost pitkii kaneltankoi joist liimasin viel tähen

Tänä syksyyn ja jouluun tuo tähti on alkant jotenkii kiehtomaa minnuu.

Kiitoksii teille kaikkille kommenteist ja alkakaa vaa teippailemmaa. Mie alan lukemaa mitä työ ootta tehny sil aikaa ko mie vaivanen makasin.

Teippausta

Oikein iloist joulukuuta teil kaikil, monen työn ja touhun pääst on se kauvan ootettu joulu.
Pittää viel neuloo, virkata ,vääntää kranssei ,leipoo, paistaa ja pakastaa, mut yks homma on jo valmiskii. Nimittäin teippaus.
Tuol ,mummon pajukoris, ol sit tehty uppeit töit alumiini teipil

ja tottakai miekii kokkeilemmaa. Ikämies toi miulle tuliaisiks Lappeenrannast tuota teippii ja ensmäiseks päällystin tuon yläkuvan puisen kynttelinjalan.

Tulhaa siihe kurttui ja poimui, mut käsitin jotta ne kuuluutkii asiaa ja jos eivät kuuluneet ni nyt sit kuuluut. Hommaa kuulu viel mustal askartelu maalil töpöttely ja lopullinen työ näyttää tältä

Aika mukavan näkönen, tuoho viel valkia kyntteli ja jottai koristust ni hyvä on.
Seuraavaks tein joulukellon pikkkuisest kukkaruukust

Täst mie tykkään ihan mahottomast se ko on nii söpö.
Viimoseks päällystin yhen vanhan punasen karamellirasian

Kannen kuva on saatu  ommaa käyttöö tuolt,enkulin käsityöt blogist, kiitokset vaa sinne.
Mukavaa hommaahaa tää ol, mutta ei ehkä se miun juttu kuitenkaa, mut ain pittää rohkiast kokkeilla kaikkee uutta, mist sitä muute tietää tykkääks vai ei.

Kohtsillää mie saan uunin pellit kii ja pääsen Lillin kans ulos, hää jo on monnee kertaa käynt kurkkamas jotta ainkos tuo mamma vaa istuu konneel.
Nautitaa joulukuust ja ei oteta ressii mistää hommist jos ei keretä jottai tehä ni jätetää tekemättä.