Kiukkua pukkaa

Enne ko alan mäkättämmää tätä kiukkuvain ni näytän näit sukkii joit oon nyt tult urakoituu.
Täs sukat yhelle pienelle perreelle

ja täs toiselle, viel pienemälle perreelle.

Ja sit siihe kiukkuu.

Käytii tännää ikämiehe kans tuol naapurkylän Litlis, ja mahoton ko siel ol väkkee, vissii kaik lähitienoon nälkäset ol tult ostoksil.
Meil on ain tapan että ikämies hoitaa ostokset ja mie saan rauhas köpötellä ja kassella, niin tännääkii, mut....
 iha ilman mittää varotust tai oiretta jäin kolmen ison immeisen jalkoihi, hyö yksinkertasest rynniit miun yli. Yks viel iski kyynärpäällää miun olkavartee, ja aika kipiäst iskikii.
Tää kolmikko ei ess sanot sitä mei suomalaiste ommaa anteekspyyntöö siis sitä HUPS OHOH! vaa jatkoit kiiruust kohti kassoi.
En ees kerint ja älynt sannoo mittää vaa koitin pyssyy tasapainos jotten kaatuis.
Kylhää mie oon pien , tälläin maatajalkain, mut luulis että punain takki näkyy kaupan pääst päähä ja varoittas jotta täs männee vanha täti keppisä kans.
Itkuu tuhrasin ko ikämies tul hyllyn takkaa kassomaa mis viivyin. Hää suuttu ihan kauhiast, mut mitä siint ol hyötyy kolmikko ol jo rynnint issesä pihalle.
Sen verran mie suivaannuin jotta seuraaval kerral jos näin käy ni isken takas ja kepil ja kovvaa.

Tälläsii tönimissii ja kepin kaatamissii sattuu ain sillo tällö, ylleesä ne on vahinkoi, mut tää tän päiväin ei olt mikkää vahinko.

Minkä ihmeen takia pittää rynnii ja tönnii heikompii. Miun veljelekkii tehtii kerran silviisii, ( hääkii ko kulkee kepin kans) jotta aukastii ovi ja just ko veli pääs ove kohalle ni paiskattii se kii ja hää jäi oven vällii.
Tälläsis tunnelmis alottelen pyhän viettoo, syön lohtusuklaat ja saan ikämiehelt halauksii.

kaikest huolimatta oikein mukavaa huhtikuuta, kiitoksii kommenteist. Ne mei pöntöt on rekisteröity ja saatii TINTTIPARONIN  tittel.

Namuja

Aurinkoista aamua kaikille, ja tervetulloo Ulla mukkaa lukijoihi.

Nyt on esittelys ne ihanat sukat jotka neuloin täst Ruottalaisest langast,( jota tääl meil päin saap ostaa tuolt Kangaskeitaast.)

Tykkään neuloo täst langast, se on pehmiää ,vaikkakin löysäkierteist ja välist tulloo sellasii lenksukoit simukoihi, mut ne on helppo ottaa takas puikolle.
Neuloin jo jouluks miesväelle tuost sukat ja hyväst ne on kestäneet kulutust ja pessuu.
Mut kassokaa näit ihanii värilöit, ovat ko karamellei.

Sukat on naisten kokkoo 37-40  ja menneet tuonne lahjalootaan varttumaa tarvitsijoit.

Tiiättekö ko mie oon näit sukkii täs nyt ihastelt ja kuvant ni mielee juolahtkii joitta nuil väreil tulis kyl komia.. mikäs muukaa ko peitto. Mut sen teko saap kyl nyt oottaa.

Oikei mukavaa viikonloppuu ja nautitaa kevään auringost ja pienist virpojoist.

Kintaat ja sukat

Ikämies pyys viime viikol minnuu tekemää hälle kintaat, sellaset isosuiset ukkoin lapaset ,joita pijetää rukkasten sisäl.
Hää piirs vielä lehen reunaa mallinkii, jost ei tietänt olko kyssees kinnas vai rysä. Harmi ko en sitä säästänt.
Tärkein ohje ol, jotta niis ei saa olla sellast naiste lapaste kärkee.
Okei ukkosein, tälläset mie sit siulle  tein.

Muute nää kelpas, mut niitte oiskii pitänt sit käytös huopuu sellasiks tumpuiks.
Pittää sit ostaa huopuvaa lankaa ja tehä uuvet ko tuo Ruottalaine lanka ei huovu.,

Enne jouluu neuloin aikamies pojalle mieli langastain, Regiast  sukat. Näihi män sellaset 120 rammaa lankaa.

Ja nyt ko koitan saaha tuota lankavarastoo kulutettuu ni kasasin kaik harmaat ja lilat jämät

ja niist neuloin tälläset, nää on sellaset 38-39 kokkoo ja vaik kui yritin saaha lankoi loppumaa, ni viel on nöttösii jälel.
Taitaa tää lankoin hävittämine olla sellain päättymätön tarina, sitä alkaa tekemää jämist sukkii, no lanka loppuu, sit pittää ostaa lissää, ja taas jääp nöttösii.

Pakkaset ei vaa tunnu lautuvan, nytkii -22. Alkaa käyvä voimil ko ei voi olla ulkoon, miun keuhkot ko ei kestä yl -12 asteen pakkast.
Mut jokkainen kärsitty päivä viep meit kohti kevättä.
Oikein mukavaa tätä viikkoo teil kaikil ja toivottelen aurinkokuja blogin mukkaa porukkaa.

Uus tuttavuus

Oikeen mukavaa kolmatta adventtii ja Lucian päivää.
Joulun valmistelut senkun jatkuut ja tännää kerron teil kahest uuvest tuttavuuvest, toine tuol lankamaailmas ja toine muuvalt.
Niiko lapust näättä tää lanka on tuolta Ruottin puolelt.

Täskii on 75% villaa ja 25% polyamidii. Hieman löysäkierteist, mut äkkii sen oppi neuloes huomioimaa.
Tälläsii sukkii täst tein.

Vihriät on mei miesväelle ja siniset männöö pukin konttii.
Keräs on 100 rammaa ja hyväst se riittää sukkaparrii. Langast löytyy yksvärisii ja näit kirjavii.
Kassotaa miten kestäät käytös, ni se ratkasee jotta teeks täst mittää muuta.

Sitä ko pittää olla nuuka, ni otin pihamaalt viime vuotisen joulusypressin.  Koko kesän se ol ulkoon varjosal paikal ja nyt sit saap olla kevvääsee ast sisäl. Toivotaa että säilyy ja saan sen taas vuuven pääst tuppaa.

Kiitoksii teil taas kaikist kommenteist ja Amalia kysy jotta saanks mie koskaa kommentei tuost kepistäin.
No saan mie, ussein lapset huutaat kaupas jotta kasso äit tuon tätin keppii ,ko se on nätti.
Äitit sit koittaat lapsiaa hyssytellä ,ja ovat noloi, mut mitä sitä nolostummaa.
Monet kästyöimmeiset tulloo myös kysymää ja kassomaa miten mie oon kepin päällystänt ja löytypä miulle serkkukii kepin avulla. Se on ihan pakko viel kertoo vaik tarinaa on jo tult.

Täs taannoin kaupas miun luokse tul ihan valtavan iso mies ja kysy jotta oonks mie se joks hää minnuu luuloo. Mie mietin jotta kuka ihme tää on ko tuollasii kyssyy, ei tää voi olla kukka entinen heilakaa ko on ihan liian nuor . Mie varovast sit kysin jotta kukahaa miun pittää olla.
Miestä alko naurattammaaja hää kysy, jotta ootko sie Liisa serkku?? No oonhaa mie jonkuu serkku, mut kuka hiivatti sie oot.
Mies nauro jo äänee ja totes että mie oon siun serkkuis Sami.
Voi hyvä ihme huusin mie ,jotta kauppa raiku, oot sie mei Sami, en ois ikänä tuntent, ko oon nähny siut sillo joskus ko olit laps.
Siit tappaamisest olkii sit mänt aikaa yl 40 vuotta.
Jotta meil ol lustii hastella, aikaa vieräht pitkä tovi.
Serkku kerto jotta hää ol tunnistant miut kepistä, ko ol nähny sen kuvan tuol Facebookis meil serkuil ko on siel oma ryhmä.

Jotta tälläsii tuttavuuksii täl kertaa.

Mukavat jalassa

Täs on taas hikkoiltu verta ja hikkee, manattu oikee kunnol ja pitemmän kaavan mukkaan. Oltu epätoivosii ja kiukkusii, sillä miun pit saaha uuvet kengät, ko nilkat alkaat muljahtelemaa ja ne on pakko saaha tiukan varren sissää jotta voin kävellä.

nää on ne uuvet

Ikämihen kans lähettii sit ostoksille mikä jo sinnääsä on harvinaist että hää tullee mukka.
No ensmäises kaupas miulle ehotettii kamalan rummii, painavii ja kolhoi vaelluskenkii, hei halloo ja sillee, mitä mie niil teen ko vaellan postlootalle ja takas.
Seuraaav kenkä ol sit ihana, ja vasempaa jalkaa se niiko sujaht, mut oikiaa ei. Miul ko tuo oikia jalkaterä on vähä isomp ko vasen.
Kolmannes kaupas ol kyl passelit kengät mut hintaa niil ol 169 euroo, en ikimaailmas laita kenkii nui paljo rahhaa.
Neljännes kaupas ol ne samat kengät ja 30 euroo halvemmal, olin niit jo ostamas, ko ikämies kysy jotta mites nää edulliset kotmaiset

No anna tänne mie tiuskasin ja olin jo valmis hylkäämää nuokii, mut tiiättäkö näähää ol ko miulle tehyt, ei puristant eikä painant, vars just oikian korkunen vetoketju sivus ja nyörit joil saap varret tiukattuu.
Eikä hintaakaa olt ko, euroo vaille sata.
Ihana ikämies, hää pelast mei perherauha.
Onhaa nuo sellaset mummokengät mut väliäkö hällä ko miun jalat niist tykkää, enkä mie issekkää oo ennää mikkää teinityttö.

Kotoon sit sain vihdoinkii pääteltyy ikämiehelle (vihriät) ja pojalle  neulomain sukat

Nyt meil kaikkiin jaloil on hyvä ja mukava olla.

Oikee mukavaa viikonloppuu teil kaikil.

Syyskuun sukat

Mukavaa lokakuist maanantai ehtoota jokkaiselle. Täl kertaa männää viel takas syyskuuhu, ko näytän sillo neulomain sukat. Nää viidakkokuosiset tein aikamiespojalle. Hää valitsi isse tuon langan, ja miust tuo on ihan kauhian rummaa, siks laitoin resorii ja kantapäähä ommii värjyyksii , sävy on koivun lehest.

Aikamiespoka sai myös nuo jois on sinist varrensuus, niis tuo varren resor jatkuu melkee kärkee ast ja pojalt tul kehui jotta ovatkii tosi mukavat jalas.

Vieres tuos on  lahjavakkaa menneet naiste polvisukat koko siin 36-37

Seuraavaks viel kahet, toiset on saant miun hyvä ystäväin, hää ko autto selvittämmää värjäyspaas sotkuu männee vyyhin. Väri näis ihanan keltasis sukis on kultapiiskust ja malli sama ko pojan toisis.

laste sukat on Teteen pallaksest. Muut kaikki Novitalaisii.

Tavataaa taas ja sillo haastan teil millast on käyvä valtion virastos.

Tupsupäitä onhan meitä...

Syksy saapuu, varpaitani paleltaa, uuvet sukat jalkaan saan,

korviakkii kylmä vihmoo, tuuli tukkaa tuivertaa ,  pipo auttaa asiaa.

Nauroi ukko pipoain, mutta heti koston sai. Jos on tupsu päässä mulla, niin onhan  kohta myöskiin sulla

Poika hirnui meitä, tupsupäitä vanhuksii. Tuuppa kottii lapsein mun, tuos on myöskin pipo sun.

Lisäks saat sä sormikkaat, kässiis suojaa antamaa. Kylmin sormin hankalaa on kai  soittaa kitaraa.

Kaik nää neuloin Sallasta, Tee Teen ihanasta langasta.

Oikein lepposaa pyhäpäivää ja suuret kiitokset kaikista rohkasevista kommenteista, työ ootta niin mahottoman mukavii ja tervetulloo Niina mukka lukijoihi.

Sukkia ja Lilli

Nää sukat on olt valmiina jo aikoi sitte, mut päättelemiin ja kuvvaminen on vaa jäänt, mut nyt voin vihdoinkii ne näyttää teil.
Ens kahet miesten sukat jotka neuloin Novitan raitalangoist

ja sit kahet naisten, jotka neuloin regiast

Pakko on myöntää jotta tuo regia on paljo mukavampaa neuloo ko Novitalaiset, sellast pehmiämpää. Käytös en oo huomant mittää erroo, samal taval kulluut ja nyppääntyyt molemmat

Kuvat vähä valottu ko tuo aurinkokkii alko paistamaa oikei urakal jotta nää lämpimät päivät onkii olt ihanii.
Lillikii on nauttint ko saap olla ulkoon koko päivän ja leikkii uuvel heittolelul joka ostettii hälle, 10 vuotis lahjaks.

Täs kuvas hää sitä just ootteloo ja on nii täpinöissää ko olla vaa voip.

ja täs sit retuttaa

Jotta vanha koira jaksaakii illoita uuvest lelust, ko pien penikka. Juoksoo meit kohti lelu suus ja urahtelloo, sit äkkii taas pitki pihhaa.

Eihää vanhalle koiralle voi kauvaa ennä palloo heitellä, mut näyttää tuo ossaavan viel leikkii itekseekii.
Ihme epel, jos naamas ei ois jo harmait karvoi ni ei tuo ikkää ossais arvata. Nää tollerit taitaakii olla sellasii ikiliikkujii.

Oikei mukavaa torstait teil kaikil ja tervetulloo Tarja mukkaa lukijoihi.
Nautitaa auringost.

Unohtuneet käsityöt ja ötökät

Sitä ko on vaa yks pää kesät talvet ni välist unhtuut kaik assiit, nääkii työt on olleet valmiin jo aikoi, mut en vaa oo muistat niit näyttää.

Lähetää täst vauvanpeitost, tää on nyt sit viimonen tätä laatuu, onhaa näit tult tehtyykii.

Sit seuraavaks punavalkoin säpsä

ja oranssit sukat, jotka neuloin Katia, cotton stretch langast. Nää olkii siint metkat neuloo ko puikkosuositus ol 3,5-4.

Mie alotin noil 3,5 puikoil ja sukist tul ko kalaverkkoo ,vaihoin kolmosii ja vähensin silmukoit 44. Sit vasta alko tulemaa tarpeeks tiuhaa. Toivottavast ol saajallee sopivat, tavotehaa ol naisten 37.

Lopuks sit kuvvii pihan pikku ötököist, vaik tätä kaverii ei voi pieneks sannoo, ko pittuutta tuol ol sellaset 4 senttii.

Näit sinitoukohärkii mönki mei pihamaal muutama viikko sitte kolme kappaletta, tuo kaunotar on naaras ja sil voip olla tuhansii munnii tuos takaruumiissaa. Ei oo kuulemma mitenkää vaarallinen.

Luumupuus sit pöris nää veitikat

Syksyn luumusato on turvattu, siksi paljo noit pörrijäisii on kukkiin kimpus.

Oikein mukavaa Toukokuun loppuu , mie lähen huuhtelee lankoi, niist sit seuraaval kerral.

Jotain valmista ja löytöjä

Ai että mie oon täpinöissäin, ko tuol puutarhas on vaa nii ihanaa,kästyöt on jääny iha vaa muutamii sukkii. Nää on tehty siit miun lemppar raitalangast ja ovat kokkoo 40, ovatpahaa valmiina sitte joskus ko joulu tulloo ja lahjoi pittää miettii, mut nyt takas tuonne pihalle.

Mei viimeinenkii murheenkryyni on sit poissa, tuos etelärintees on kaks issoo mäntyy ja niije alla kasvaa kauhiast kieloi ja sellast tumppuheinää. paikka on olt ain nii epäsiisti, mie oon miettint jotta mitä sille tekis, hommaisko kaivinkonneen kaivamaan kaik pois, sit katekankaat, uuvet maat ja kunttaa, no hyvähää tuokii idea ois olt, mut turkasen kallis.
Mut onneks miul ol halvempikkii vaihtoehto olemas , eli ikämies, hää muutaman kerran sellasel vanhal ruohonleikkuril veti tumppuheinät matalaks ja mie pyörittelin toisel konneel kieloist komiat rinkulat mäntyin juurelle.

Eikä tult kalliikskaa, par oikei hyvvää krillattuu makkaraa ja muutama mokkapala.Halaval saap hyvvääkkii.

Haravoimist tuos piisaa, ko monen kymmenen vuuven männynkäpyi ja neulasii on paksus kerrokses, niiko ois patjan pääl kävelt. Nyt ko kolmee kertaa on alue haravoitu ni alkaa jalkoin alla tuntumaa kova maa. Muutamas vuuves siihe kasvaa vahva nurmi.

Par vuotta sitte, nappasin yhest kyläpaikast esikon siemenii taskun pohjalle ja kotoon sit heti ne kylvin maahan ja nyt ne kukkiit. Näije alkujuuret on kuulemma tuol Englannis

on keltast

ja tälläst punertavaa.

Aivan ihanii.voi ko nuo leviäis hyväst puutarhaa.
Sit niit löytöi, ai ai ai, kassokaa mite mahtavii alppikärhön taimii, näit löyty neljä.

Ja sit navetan takkaa pusikost löyty tää

Iänikusen vanha potta, tuoho ko kesäl laittaa pelakuun ni vot ko on komia.Mite ihmees tää on jäänt miun haukansilmilt huomaamatta.
Ja lopuks viel kuva-arvotus, arvaaks kukkaa mitä tää esittää tai mikä asii on kyssees?

Vastauksen kerron sit lauvantain.
Oikein ihanaa iltaa kaikille.

Sukkia ja koiruuksia

No nii, nyt on taas viis kärrillistä haravoitu ja on tauvon paikka, viel ko muutaman päivän jaksaa ni sit on pihamaa rapsutettu ja kapsutettu.

Tälkertaa näytän teille muutamat sukat, osa on nyt tehtyi ja osa talvisii, jotka sain just pääteltyy.
Alotettaa mei miesväen sukil. Nää on aikamiespojalle, hää ko toivo oikein pitkii sukkii, no näis

on kokkoo ja näkköö, yltäät iha polvee ast. Lankaakii män 200 rammaa. Miust tää Novitan uus raitalanka on tosi komiaa, ja ko sitä jäi noist pojan sukist ni ikämieskii sai omat siniset,

hänel pittää taas olla iha perinteelliset resorvartiset.

Nää seuraavat on jo maailmal ja lämmittäät vanhimman risttytön jalkoi.

Näihi käytin tuota nostosilmukkaa sukkii mänkii meleki koko kerä tuota hempeetä raitalankaa.

Sit pittää haastaa mei Lillist, jotta ossaa koirakii olla utala. Hää ko ei sit yhtää tykkää tassuin pesust, ain jäpittää vastaa ja koittaa männä piiloo.
Miul on ain kuistil ämpär ja siin vettä ja vanha saunavamppu, ko sil on nii hyvä pyyhkästä Lillin vassaa ja tassuloit.
No yks päivä tää mokoma olkii ottant sen vampun ja silppus sen ihan pieneks ,mie ko sit torumaa, ni Lilli kasso minnuu oikee ovelast ja aattel varmaa pienes päässää jot, ähäkutti etpä akka ennää minnu pese.
Mut mikkäähää ei oo nii viisas ko nainen, sen sai Lillikii eile tuntee nahoissaa.
Tää mokoma tul reissultaa, meil ko voip koira olla vappaana ko ollaa ainuvat asukkaat ja tonttiikii on monta hehtaarii, no nii tää tult siis reissultaa ja yltäpäältä sonnas, mies lie ryökäle pyörint, ketulthaa tuo taas hais.
Mie sit rappusille ämpär ja hanskat mukaan, ja toises käjes uus koukuttu tiskirätti, tuo kuvan siniin.

koukutut tiskirärit Hanko langast

Lilli ko näki miut, ni ette uso mite noppeest vanha koira kiepaht ympär ja karkuu, mut voi toist karkulaist, ikämies sattukii olemaa pihamaal ja komens koiran koht julmaa kohtalovaa.
Siin sit kärvisteltii ko mamma pes ja pajatti jottai hirviäst elukast jota saap ain olla kuuraamas. Ikämies pit varmuuveks viel Lillist kii. Hyväst toimi mäntysuopa ja koukuttu rätti ja ketun hajut sai taas kyytii.
Millohaa tuo Lillikkä oppis jot noist kakkajutuist seuraa pesu, ei varmaa millokaa. Harmittaa vaa ko ei älytty ottaa kuvvaa mei riiviöst, mut täs yks vanhemp kuva jossa Lilli on miel puuhassaa kaluamas kepakkoo.

Oikei mukavv loppuviikkoo teil kaikil, kiitokset kommenteist.
Nautitaa kevvääst.

Noita-akka

Nyt ollaa jo viikon pääs pääsiäisest, alotellaa tätä suurta viikkoo, pääsiäs viikkoo, hiljast viikkoo tai piinaviikkoo, mite nyt kukakii sitä kutsuu.
Miekii alan hiljallee rauhottummaa juhlan laittoo ja viettoo, mut viipyillää viel hetki eilisis tunnelmis.

Mei kulmil ko ei ennää oo pienii lapsii jotka käis virpomas, ni mie aattelin jotta voinhaa sitä miekii männä naaapureit virpomaa.
Ei muuta ko pitkä hursti päälle ja ruusuhuivi päähä

Nii mie viiletin peltotiet pitki naapurii,jotta helmat vaa paukku niiko siin vanhas mainokses. Soitin ovikelloo ja niijasin ja kysin jotta saaks tulla virpomaa.
Usottako jotta mei ol hauskaa? Nii ja sain mie palkkaakii, mut se on jo syöty.
Nyt voip naapurit hyväl syyl sannoo jotta hei naapur on iha täys noita-akka.

Kästyö rintamal oon keskittynt noije kukkoin tekemissee, ja muutamat sukat tul lopeteltuu

Täs kahet lasten sukat aikamiespojan kaverin lapselle ja nää seuraavat on miulle issellein.

Uuvet valkiat kirkkosukat. Neuloin nää pallaksest ja yhtee sukkaa män lankaa sellaset 40 rammaa.
Villasii sukkii täs tarviikii ko kassoo tuonne ulos, lunta on tult,sitä on enenmmän ko helmikuus.
Mut niihää sitä sanotaa jotta minkä helmikuu helpottaa sen maaliskuu maksattaa.
Onneks kevät tulloo ajallaa ja lumetkii on tavanneet sullaa.

Oikein rauhallist viikkoo teil kaikil, tavataa viel suuren torstain, enne ko mie jään pääsisäislomalle.