Hame ja keppi

Mie oon monta vuotta jo haaveilt sellasest lämpimäst villasest hammeest jota voip talvel pittää paksuin sukkahousuin kans. Mummo aikoinaan sellasii miulle tek, mutta ko ennää ei oo mummoo ni pit sitte taas yrittää isse.
Niiih , taas ,viime talveenhaan siint yrityksest tul se pontso joka pääs nytkii kuvvaa

Harmi ko nuo isse värjätyt värit ain haalistuut valokuvis,ko niit pienetää. Ainovastaa tuo kirkas keltain on just oika, mut kuvitelkaa kaik värit kirkkaiks.
Alotin hammeen teon vyötärölt ja sit yrityksen ja erehyksen kautta pääsin loppuu.
Mont kertaa pit purkaa ja miettii jotta mite se nyt olkaa ja mite se nyt menkää.

Ko helmast pit saaha leviä ja vyötäröst kapia, ja nuo lisäykset ja kavennukset pit saaha pysymää koko ajan samal kohal. No melkee onnistuin.

Lankaa tähä män sellaset 600rammaa ja rapiat.

Seuraavas kuvas on sit toine yritys, kasvatan tuost aikamiespojalle kävelykeppii..

Luitta iha oikee , kasvatan kävelykeppii. Oon kietont nuorii pähkinäpensaan alkui yhtee ja ajan kans ne kasvaat kii toisiisa ja paksuneet. Sit vaa käännetää latvus kippuraa ja keppi on valmis, nii mie ainakii luulen. Poika sit joskus vanhaan saap köpötellä äiteen tekemän kepin kans.

Elokuu on lopullaa ja sen huomaa, ulkoon sataa ja tulee, mut niihä se kuuluukii tehä.
Nähhää taas syyskuus.
Nii ja tervetulloo Hannele mukkaa lukijoihi

Syksy tulee

Kiitos teille taas tuest ja rohkasust. Viel ois viis päivää kuurii, läntti on melkee poissa. Vassa viel kunnos, mitä nyt vessas juoksuttaa tihiää, mut eipä ainakaa oo koval.
Eile ol ensmäinen päivä ko oikeest tuntu, jotta täst selvitää ja siint ilost tein kranssin.

Käytin siihe kultapiiskuu, nukkajäkkärää, kärhön siemenhapsui, unikon siemenkottii, punasen heisiangervon siemenii ,maksaruohoo ja angervon punasii kukkii.

Hyväst passaa mei ulko-ovvee.  Tervetulloo toivottaa nii vieraille ko syksyllekkii.

Oikein mukavaa alkavaa syksyy teillekkii.                                                                                             

Leila kysel ,jotta mist tuo Koso tullee, no se on lyhennys miun sukunimest Kosonen. Entisen assuinpaikan naapurin tyttö tupes minnuu kutsumaa Koso-tätiks, siint mie sen sit nappasin. 

Pönttöjä

Oikei hyvvää kirkkaan viikon keskiviikkoo teil jokkaiselle, ja suuret kiitokset pääsjäis toivotuksist.
Hyvvää on syöty ja pehmeel maattu niiko ain ennekii, mitäpä sitä tapojaa muuttamaa.

Kevätkii alko tulemaa sellasel ryminäl, ja ko muuttolintuikii  jo näkkyy (peipposii, punarintoi, töyhtöhyyppii ,sepelkyyhkyi, ja kurkii) ni meil muistu mielee jotta pittääki tehä lissää pönttöi.

Ko nyt on viel ne talkootkii. Viis pönttöö on mei ossuus.
Olkii tosi metkaa tehä yhes noit pönttölöit, mie ojensin ain lauvan ja ikämies naputtel kassaa.
Ripustaminenkii tehtii yhes.

Ikämies roikku puus ko paraskii sirkustaitaja, ja mie käänsin selän jotten nää jos hää tipahtaa, puhelinkii ol valmiin kouras jos vaik pittää soittaa appuu .
Mikkää ei piristä yhteist elloo nii ko yhes puuhastelu.

Pittää viel kertoo yks mukava tapaamine, lauvantak aamusel olin kirkos ja palveluksen jälkee miu lukse tul mukav rouva joka kerto jotta hää lukkee miun bloggii.Hää kerto jotta tunnisti miut, mistäpä muustakaa ko tuost miun kepist.
Terveisii vaa siulle lukijain, sie piristit miun päivää.

Ei ihan kultamunia

Jokkainenhaa meist muistaa sen sadun ,jos hanhi muni kultasii munnii, ain ko käskettii.
Miekii lapsen ain haaveilin ,jot vot ko oiskii sellain hanhi ni loppus köyhyys ja alkas rikkavus.

Eihää sellasii hanhii oo olemassakaa, mut älähä mittää miul onkii kupilline hoppeisii munnii.

Siin nuo nii yle somast kiiltelööt. No paljastan teil, että isse nuo tein, en onneks munint.
Päällystelin näit suklaamunan sisuksii alumiiniteipil

Iha metka juttu, ko leikkaa vaa tarpeeks pienii palasii, ne ko on helpomp liimata. Sit vähä kynnel tasottellee kurttuloit.

Tuo Karoliina kanenen noit munnii sit hautoo, hautokoo hömppä.

Kiitoksii teil kommenteist ja nuist peittoloist vielä, nehä mennee toukokuisee tapahtummaa lahjoiks.
Niit ihanii sukkii oon neulont urakal, yhet viel teen, loppuviikost sit näättä ne.
Oikein mukavaa aurinkoist viikkoo teil kaikil.

Keppeilyä

Enne ain ratios soitettii mussiikkii lepopäivän ratoks. No mie en nyt soita mittää, vaan koristelin kepakon vähä niiko lepopäivän ratoks ja kevvään iloks.

Pohjaa en vielkää alkant muuttamaa, napsin vaa ne lumhiutaleet pois ja ompelin kukkasii tilalle ja kaks tuollast virkattuu nyörii.

Iha tälläst perus koristelluu.
Tok yks pikkuin juju täs kyl on.

Tuoho  kahvaa virkkasin pikkuruisen munan ja solmin sen viel kii, mutta näytän teil mitä käyp, ko solmun aukosoo . Essii tulleekii pikkuin tipu.

Tää kepakon tuunaus onkii olt tään viikon helpoin kästyöt, muute oon olt linjal,... tee ja pura, pura ja tee.
Ko miul on käyntkii laskuvirhe, niit peittoi pittääkii olla yks lissää, ja millää ei meinaa lähtee ennää peittoo tulemaa, onneks täs on viel par kuukautta aikaa.

Mut mie kiitän teit kaikist mukavist kommenteist joita oon teilt saant ja toivottelen kaikil oikei rattosaa lepopäivää.

Maaliskuu

Ihanaa nyt ollaa jo maaliskuus ja tää on ensmäine kevätkuukaus. Ja niiko sen kunniaks on aurinko tännää paistant nii mahottoman lämpimäst.
Maaliskuun ja tulevan pääsiäise kunniaks tekasin yhe kranssin.

Virkkasin tyrkosisen rinkulan suojaks cataniast tuollasen maton jonka ompelin rinkulan pohjapuolelt

napakast kii. Silmukoit tuos ol sellaset 28.
Sit liimailin kuumaliimal siihe vanhoist kynttelin manseteist leikattui koristuksii ja munnii.

Liimasin ne neljää eri kohtaa, ko halusin jotta tuo virkattu rinkula näkkyis.

muutama tipunenkii pääs mukkaa

Ja täs sit valmis kranssi.

Iha hauska tuost tul ja nii mahottoman helpol.

Oikei aurinkoist maaliskuuta teil kaikl.

Hauska haaste

No nii neljäis adventti alkaa kallistummaa kohti iltaa, huomen on Tuomaan päivä ja myö alotettaa joulun viettoo, mut viel keritää vähä pagista ja samal kassella kuvvii .

iso havupallo toivottaa vieraat tervetulleeks

Sude nakkas miulle mainion haasteen, jos pittää kertoo niit älyttömmii joululahja toiveit.
Alotettaa sit sil jota en oo koskaa saant enkä taija ilman lottovoittoo saahakkaa.
Ikämies ko ain kyssyy jotta mitä sie mamma halluut lahjaks ni mie vastaan , no jos sen kahen tonnin timatti sormuksen.

Muutama pikkunen tonttu lissää.

Toinen älytön toive on , sellain aparaatti joka tekis kaik miun hommat, mie vaan sohvalt kaukosäätimen kans sitä ohjailisin.
Kolmas toive on sit iha tavallinen , halluisin vanhan hirstalon, järven rannalt keskelt kaupuntii ja kolmannest kerrokset.

Mie toivottelen teil kaikille oikein rauhallist ja siunattuu jouluu.

Niiko ain ennekii piän jouluajan lommaa, tok käyn teijän blogei kassomas, mut vast Tahvanana postaan isse.

Haluun lunta

Ko tuota lunta ei oo eikä taija tullakkaa, ni pit isse käyvä sitä tekemää. Teinkii oikee ison lumpallon niist suovantipussi ruusuloist.

Liimailin ne kii sellasee tyroks palloo ja ripustin sit piikkilanka ranssin keskelle, etteisen kattoo.

Aluks meinasin tuohonkii laittaa valot, mut sit tulinkii toisii aatoksii ja tuo saap olla iha nuin.

Lumihiutaleitkii yritin väkertää ja jokunen kelvolline pääs koristammaa keppijäin.

Pohjan jätin täl kertaa samaks, opelin vaa lehtiin tilalle hiutaleet.

Oikein mukavaa keskiviikko ja tervetulloo uuvet lukijat Tylsä Mörökölli ja Niina mukkaa  porukkaa.

Että oli mukavaa

Olpa tännää sit mukavaa,
Tuo pajupirtin Kaisa pyys miut mukkaa askartelemaa työpaikallee nuit suovatinpussi ruusuloit.
No miehää mänin ja sain ottaa viel kaverinkii mukkaa.

Meit ol kuus naisimmeist leikkaamas liimaamas ja nauramas

Toiset tek pienii ruusui, toiset issoi

Täs Kaisa tekköö tuollast ruusuist kartioo.

Täs taas, yks rouva pyörittellee pikkuruisii ruusui

Kaisa ol tehny malliks tälläsii ihanuuksii

ja sit loppu kamerast akku ja loput jäi kuvvaamatta.

Niiko sekkii kranssi jonka tein ystäväin Pirjon kans. Valloi ei alettu siel laittamaa ko selkäin iski juntturaa ja pit alkaa hipsimää kottii päin.

Kiitos siulle Kaisa mukavast tuokiost.

Lopuks viel par kuvvaa  koton tekemistäin kransseist, eile sain tehtyy mustikan varvuist ison kranssin.

ja aikasemmin tul tehtyy nuist kohvipussukoist tälläin, ilman valloo oleva, tuos on lisukkeen vanhast kirjast leikattui suikaleit. Idean nappasin Tutalt.

Oikein mukavaa viikonloppuu teil kaikil, ja kiitoksii taas kommenteist.

Tosi ihanaa

Oi että mie oon sit onnelline ja iloin, ko onnetar olkii miulle suosiolline,  tuol pajupirtin arpajaisis, mie nimitäin voitin tään ihanan syvämmen

Se on niin mahottoman komia ja taijokkast tehty.
Paketis ol viel yllätykseen kohvin tuoksusii kynttelii ja lautasliinoi ja mukava kortti jossa istuskellee nallukoit.

Nyt pittää sit viel toveta jotta kyl tää maailma on pikkuruine, kassokaas ko tää Pajupirtin Kaisa assuukii tuos naapur kyläs,, jotta kiitoksii sinne naapurii täst ihanast voitost.

Tälviisii syksyl tääl maal alkaat nuo hiirulaiset tulla sissää, iltasin kuuluut ko rapisoot seiniin välis ja kellaris. Miun kammariikii tul kaks, mut en raassint heit nitistää lossal ko olliit nii söpösii

Nää hyppäs ostoskärrii tuolt paikallisest Prismast. Näit ol punapukusiikii, mut miust nää harmaaat on nii kommeit.

Kästyörintamal ei mikkää evisty, ko pittää tehä kolmii sukkii ,parrii kranssii ja yht peittoo vuoronperrää, taitaa vissii tulla se kuulusa ahnee loppu.

Mut kiitoksii teil rakkail lukijoil ja satunnaisil vierailijoil kommenteist.
Mukavaa viikkoo.

Mitä muut eellä, ni mie peräs

Aurinkoist ja vilakkaa keskivikkoo, pakkast on  sellaset -6 astetta.

Niiko tuost otsikost voittekii jo arvailla, ni nyt ei oo kyssees miun oma idea, vaan reilust ja rehellisest kopioin kaimaa ,valokranssin teos.( kaima vinkkas jotta linkki näyttää vika kranssin, se oikia löytyy lokakuun 23 päivän postauksest, En ossaa korjata tuota linkkii mut käyhää tää näinkii,  kiitos kaima :)  )

Hänelt työ saatta parraat ohjeet ,jote mie kerron vaan omastain.

Otin siis 180 suovatinpussii, ja leikkelin niist ympyröit joist sitte kurttailin 60 ruusuu.
Liimailin ne kii sellasee tyroksisee kranssipohjaa ja tietyst muutama liimaantu sormiikii.
Olhaa miul käytös se  ihana kuumaliima.

Valmiisee kranssii virittelin valot, niijen laitos tarvittiikii sit ikämiest ja vanhoi perinneloitsui &&##%%%&&, ko mie neropatti ostin sellaset valot jois olkii valmiina 3 rinkulaa, ja jos rinkula on pienemp ku kranssi ni koita sitä sit saaha hyväst  ja ko yks lenkkura onkii isop ko kranssi ni mihi ne ylmääräset johot saahaa piiiloo.

Mut siin se nyt on, miun ensmäinen valokranssi. Tykkään siit ihan mahottomast ja ikämieskii totes jotta ompa se kommee.
Aikaa miul tärväänty koko päivä, jote en iha het ala toist vääntämää, vaik kui jollai ois synttärit :)

Mut oikei mahtaa ja aurinkist tätä päivää, mie paan mehumaijan porisee mitä sie teet?

Lapion uus elämä

Mie kyl lupasin haastaa teil siitä ko käin valtion virastos, mut ko tiiän jotta yks rouva tuol Oulun seuvul oottaa innol tätä postaust , ni kerron siit virastost toiste,sopiiha se kaikil.

No nii kaik alko täst,   8.10 olleest  Vanhan rouvan posatuksest ,joka  sai miut haukkomaa henkee, sillä mittää nuin komiaa en oo aikoihi nähnt ko tuo häne hankkimasa lapio.

Hethää miunkii pit saaha oma. Onneks oon keränt nuit vanhoi ruostuneit lapioit ja niimpä hain yhen varstostain.

Mutta työ ette uso minkä mäkätyksen tuo miun rakas ikämiehein pitkää, ko näk miun tuota lapioo putsailevan.
"Et kai sie vaan tuota meinaa tuppaa tuuva, tuollast kammotusta, onkos siul ennää järkee ollenkaa",jne. Tälläsii hää mokoma miulle latel, mie kerkisin siihe vällii sanomaa jotta onhaa Vanhal rouvalkii tälläin, siihe ukkoin jotta oishaa tuo pitänt arvata, jos vanha rouva vie tuppaasa vaikkapa raktorin ni vietkö sie peräs,
No loppui en jäänt kuuntelemmaa, ko ol kiirus jo koristelemaa aarrettain.

Ensi liimailin tuon vanhan neulotun liinan ja nuo vahingos ruostuneet sakset,  unohin ne kerran  talveks pihamaalle ja siet tietyst vähä syvämmii, niit pitää olla aina.

Niiko kukkasiikii ja lapio on valmis, koristammaa etteisen lipastoo.
Ikämies on olt ihan hiljaa, kyl hää vilkasoo lapioo, mut ei sano mittää, hiuka saattaa hymmyillä, mut senkii sissääpäi.
Mut mie hykertelen onnest.

Mithää myö seuraavaks keksitää, onkos siul Vanha rouva uusii ideoit.

Kesän viimiset

Jo on oltkii kylmii öit,sellast viijen asteen pakkast moneen yön, kukat on paleltunneet ja kesä totisest eletty.
Onneks viel viimeviikol kerkisin tehä kaks ranssii, ne onkii sit kesän viimiset Tää män tuoho naapurii

hei tyttärellee ja tään toiset sait naapurit isse

Toki mie viel kranssiloit väännän mut en ennää nuin korreit.

Viimoset värjyyksetkii on tehty, pata pesty ja värjyypaikka siivottu oottamaa uutta kautta.
Nyt ol vuoros seitikit joita löytykii iha mahtavast, nekkii niit viimisii ko pakkanen on loput varmastkii palelluttant.

Viitisen killoo noit tul akkaporukal kerättyy ja täs mei yhteiset värjyykset

tosi uppeita värilöit. Ruskiat sävyt on saatu harmaalle pohjalle ja nuo punertavat on puhtaan valkialle, oranssit, osa keltaselle ja osa luonnonvalkialle.

Kesä on sit paketis ja nyt aletaa tupatöihi, sukkii ja peittoi tekemää.

Mie sain postii, kolmelt täyvelliselt pohjanmaan naiselt. Voi teit mokomii, mie kiitän ihan syvämmestäin hauskast kortist ja toise kortin sain lukijaltain Lailalt, kiitos siullekkii.
Postit tulkii sopivast minnuu piristämmää, ko oon kiukkunen ko mikä ja kärsin päänkivistyksest, en oo saant juuva saijuu enkä syyvä suklaatii parrii päivää, vast huomen labrakokkeijen jälest saan nuita elämän eleiksiirei nautiskella.
Toivotaa että syy miun uupumuksee löytyy.

Mukavaa loppuviikkoo, teil kaikil ihanil naisil ympär Suomee.

Tehhäänpä kranssi

No nii nyt sit aletaakii kranssin tekkoo, ja mennää iha ensteeks ojan kallaan tai lepikon pajupuskaa, otetaa sielt 3-4 ykskesäst pitkää pajunvitast, riivitää niist lehet ja kieputettaa rinkulaks.

Tuos voip käyttää apuun sitä kukkakaupoist saatavaa ohutta rautalankaa,
sit männää kerräämää kaikenlaist materiaalii , niiko siemenkottii, kukkasii ,varpui, marjoi ja iha mitä vaa mielee juolahtaa, niit sit tarvitaakii aika paljo.Ylleesä miul mennee kaks tuollast korillist,yhtee kranssii.

Seuraavaks tehhää pikkusii kimppuloit, se helpottaa sitomist aika paljo ja tääs saap sit mielikuvitus lentää ja luovuus kukoistaa.

Sit aletaakii sitomaa,

Ensimäiseks kiinnitettää sidontalanka kii rinkula ja jätetää siihe pitkä pätkä oottamaa. Nää ensmäiset kimput saap männä aika pitkälle ettee jotta lopetukses kimppuloijen varret mahtuut näije alle.
Enstee sijotaa kimppu keskelle, pyöräyttämällä lanka kerran kimpun ympär, sit seuraava pistetää rinkulan sisäpuolelle ja kieputettaa kii, ja seuraava sijotaa ulkoreunalle. Tälviisii jatketaa sit  etteepäin, siis keskelle, sissää ja ulos

Jos kimput loppuut ni työn voip hyväst jättää vuottamaa siks aikaa ko tekee uusii kimppuloit.
Ne viimoste kimmpuin tyvet laitetaa sit ensmäisten alle ja nyt kieputettaa lankaa usseemman kerran ympär. Lopuks essittää se alotukses jätetty langan pää ja katkastaa puolast tuleva. näil kahel tiukataa lanka oikee tiukaks ja lopuist tehhää ripustus lenkki.
Sit vaa ihhaillaa uutta komiaa kranssii.

Näil sammoil ohjeil voip sit jouluks tehä havukranssei ja varpukranssei , niit tehes kannatta kaikki materiaali leikata jo messäs oikian pituseks.
Mitä tuuheemman kranssin halluu ni sitä enemmän siin pittää olla materiaalii

Täs ol niit länneheisiangervon siemenkotii, koiranheijen marjasii oksii, olkikikukaa, krysanteemii, ja sinipiikkiputkee, vähä siankärsämöö, kärhön siementupsui ja nukkapähkimöö.


Tälkertaa kuva vähä valottu ja kamerast loppu akku,saunaa piti männä ja akun lataus unohtu, mutta haitanneeko tuo mittää.

Tuula ne  kukat siin ruukus on noit olkikukkii. Ne mennee vaa kostial kelil suppuu.

Oikei mukavaa torstait kaikille.