keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden viiminen

Täs enne jouluu sain ystävältäin Katjalta lahjaks lankoi kiitos viel kerran.


Ja jotensakkii nuo langat alkoit muuttumaa pipoiks ja hatuks.Pipot on jääneet kuvvaamatta, mut ne olikii sellast miesten mallii, yks oikee ja toine nurin tyylii neulottuu.
Issellenikii halusin uuven hatun ja siiehe käytin nuo violetit Joki- langat.


Mutta voi ryökäle sentää hatust tulkii sit ihan liian suur, sinne hävis koko pää. No eipä voint sannoo jotta ois pipo kiristänt.
Onneks on olemassa pesukone tuo jokkaisen naisen verraton tover ja apu. Hattu sinne farkkuin kanssa 40 asteesee tunniks pyörimää ja....täti nukkumaa, kunnes aamul viijen mais heräsin ja muistin, jotta halvattu  se hattu on konees. Kääk, kiiruust vaa paitasillaa kellarii ja kassomaa mitä voip pelastaa. 
Onneks ei käynt hullust, vaik hattu olkii  huopunt tosi hyväst, koha sitä aikain venyttelin ja vanuttelin, survoin ja sovittelin

Ni sain ko sainkii sen pääni kokoseks. Aamupäivän kulin sit kostia hattu päässäin jotta sain siihe hyvän muodon. Ikämies nauro ko lokki, ja virnuil jottai tunteit viilentäväst päähineest.


Loppu kuivatus tehtii hattu täynnä serlaa ja uunin kuppees ja nyt miul on uus lämmin hattu. Eikä taatust jää ainovaks.
Lanka ol siis Novitan  Joki, koukku numero 5.



Nyt ollaa sit saatu tää vuos pakettii. Kiitos teille kaikille ihanille lukijoille ja tääl satunnaisest piipahtaneille ja kiitokset kaikist uppeist,kommenteist.
Saan viel toivottaa Piipon VirpiKatariinankii mukkaa lukijoihi.

Toivotan teille kaikille oikein ,oikein onnellist ja siunattuu uutta vuotta.
Tavataa sit tulevaan vuoteen uusiin juttuin äärel.

maanantai 29. joulukuuta 2014

Paljastukset

Jopa tulkii kauhia pakkanen, yl -20 mut onneks lastain lämmittää joululahjaks saadut asusteet.
Kassokaas ko aikamiespoika pyytel minnuu tekemää hälle hevimiehe hanskat, sellaset mustat jossa on pääkalloi.


Jopa tulkii pojalt pyyntö, mie ko en kykene ennää mustaa neulomaa. Hetken mietittyäin, mänin siit mist aita on matalin ja ostin valmiit mustat hanskat. Varmuuveks kahet ko hää kuitenkii ain hävitää hanskasa. Sit virkkailin muutaman pääkallon ja ompelin ne kiinni hanskoihi.
Pääkalloo sovelsin montaa eri ohjetta, enne ko ne ol miust sellaset ko halusin.

Samal konstil koristelin hälle myös valmiin huivin


Jottahaa ol äiteen aikamiespoika mielissää uusist hevimuusikon asusteist.
Nii ja niijen myytyin sukkiin tilalle kerkisin neuloo viel uuvet. Pojalle on nuo jois on vihriät kantapäät ja ikämiehelle sit nuo toiset.


Paukkukoo pakkaset, miun rakkaat pyssyy lämimän.

Kiitoksii taas teille kommenteist ja tervetulloo aikaterine mukkaa porukkaa.
Tavataa viel tän vuuven puolel ja pagistaa lissää joulusist salaisuuksit.

lauantai 27. joulukuuta 2014

Kavaljeeri

Tän joulun ja ehkä tuon tulevan alkuvuuvenkii vietän tiiviist miun uuven ukon kans.
Luvitta ihan oikei, miul on ko onkii uus ukko.
Turvallinen, vakaa, lämmin ja ehottomast hiljanen. Sellain jokkaisen naise unelma. Ja nyt mie hänet esittelen teille


Täs hää on miun UljasUrho.
Mietin kepin muuttamista sellaseks karamellikepiks, mut punast lankaa ei olt tarpeeks, ja niimpä sit synty Uljas, kierosilmäin lumiukko.


Tään version virkkasin 7-veljeksestä, ja käytös lanka on napakampaa ko se puuvillanen josta aikasemin tein kepin päällykset. Kaulaliinan meinaan vielä sitasta Uljaksen kaulaa, enne ko taas lähetää yhes käskynkkää köpöttelemää.
Oikei mukavaa viikonloppuu ,miult ja Uljakselt.

perjantai 26. joulukuuta 2014

Onkos Tahvana kotona

Oikein lepposaa Tahvanaa. Joulun herkut on syöty ja pehmeel maattu niko aina ennekii.

Saatiikii tälkertaa valkia joulu, kevyttä pakkaslunta tul muutama sentti, mutta mite mahtavast se valasikkaa tienoot,


Tänä vuonna myö laitettiikii iha oikia joulukuusi, ei toki sissää vaa tuonne kuistille.


Ja aika hyväst oon kestänt kuuse tuoksun, vähä on nokka tukkees,mut ei mittää vakavampaa.
Tuon vasemmal olevan ikkunan kautta se näkkyy mukavast iha olohuoneesee ast. Latvas roikkuu aikamiespojan kolmivuotiseen tekemä käpy.Se pittää aina olla kuuses.
Jouluruusukii aukasee nuppusa varmast jo huomenis



Koha arkee päästää alan näyttämää kästöitä, mutta nyt viipyillää viel näis tunnelmis


Kiitoksii kaikist ihanist joulun toivotuksist ootta työ kaikki nii mukavii ja tervetulloo uncdeman mukkaa lukijoihi.
Mie lähen nyt Tahvanan kävelylle, ko ei oo hevost ja rekkee että ajelulle pääsis.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulu loma

No nii rakkaat lukijat ja täällä piipahtanneet. Huomen on jo Tuomaan päivä, ja niiko sanotaa ni hyvä Tuomas joulun tuopi.


Mie alan joulun viettoo nuije rakkaitten miehieni kanssa. Maataa pehmiäl ja syyvää hyvvää.
Ollaa onnellisii jotta saahaa olla yhes.
Suuret kiitokset niist kaikist uppeist korteist ja muistamisist joita oon saanu. Työ ootta ihanii ihan jokkainen.

Korttei en jaksant paljoo kirjutella mutta tässä teille kaikille yhteinen muistaminen.



Oikein Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa, rauhallista joulua, ja iloista mieltä.
Toivottelee teille kaikille  Koso-täti
Tavataa taas Tapanina.

torstai 18. joulukuuta 2014

Joulu lähestyy, kiireet lisääntyy

Huh, hellettä sano jänis pakkasella, joha täs männää niiko ois tuli hännä alla tai jottai muuta vastaavaa.
Valmist tulloo koko ajan, mut ko niist en voi näyttää ko nää muutamat sukat.


Mie nimittäin myin ensmäist kertaa sukkii, ko niit miult kysyttii. No eihää siin mittää mut ko olin tehny nuist kahet aikamiespojalle lahjkas ja nyt sit saan sormet kippein neuloo hälle uusii sukkii.
Mie ihastuin tuoho Novitan tään syksyn raitalankaa, siin on niin pehmiät värit ja erivärisil resoreil ja kantapäil samast langast saakii ihan erilaisii sukkii.
Siniset on kahest jämälankakeräst tehyt.
No tälkertaa ei tään enepää, ko pittää männä neulomaa.
Tavataa viel enne jouluu.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Sahaillaan

Jo on mei suvun miesväki saant nauraa ja ihmetellä tätä miun saha juttuu.
Lankomieskii ol iha äimänkäken ko soitin hälle jotta tuoppa tullessas miulle yks ruostunu saha.




Täs ol aivan mielettömän uppee puinen kahva. Tuot kahvaa on ikämieskii pikkupoikan käsissää pielt, joulukuusta essiessää  ja siks tähä tul tälläset koristukset.


Jokkainen saap isse miettii tuota sympoliikkaa, mitä mie siitä kertomaa.
Mutta nyt loppu sahat, pittää vissii yks laittaa sallaa ulos ruostumaa.

Kiitoksii taas kaikist kommenteist ja oikei mukavaa uutta viikkoo, yheksän päivää viel ni sit on jouluaatto.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Toinen tänään

Ihan on pakko viel illal uuvestaa tulla tei kans pagisemmaa ja näyttämää miun uus saha.

Aamupäiväl löysin kuvan uppeest  sahast  ja miun pit tietyst  saaha sellanen, mut ko tallis ol vaa tälläin ruostunu raukka,


jolla ei puut katkia eikä halkoi synny. Mut ko lisäsin tuohon alumiiniteippii, käpylöit, joulukoristuksii ni jopa tulkii komia koristus.


Etteisen seinälle tääkii pääs jouluu viettämää, vanhoin suksiin vieree.


Tää ol mahottoman helppo tehä ja nyt on sit ruostuneet sahat hakuses.
Nii idea löyty naamakirjan askarteluryhmäst.
Nyt alan viettämää viikonloppuu , tavataa ens viikol.

Kohti kolmatta

Hiljallee männää kohti kolmatta adventtii, jouluiset kiireet ja touhut lissääntyy.
Miulkii puikot kilisee yleaikaa ja sukkia tullee pukinkonttii.


Nää voin näyttää ko tiiän ettei nämä isä ja poika käy täällä. Pojalle on vihriät koko 37 ja etuosa kärkee asti on resorii. Isälle tein pitkävartset kokkoo 43. Lanka molemmis on Novitalaista.
Issellein sain vihdoinkii loput sukat neulottuu ja pääteltyy


Nää on tälläset jämälanka sukat ,Nallesta ja Pallaksesta.
Loput kästyöt näytetää sit joulu jälkee.

Kiitoksii teille taas kovast kaikist kommenteist ja mie harmittelen sitä sananvahvistus juttuu, en saa sitä millää pois päältä. Isse en oo sitä laittanu, lienee bloggerin tekosii ko muillekkii on ominee selanen tult voimaa. Onks sit ollu roskapostist liikaa ongelmii, mut mie ko en oo saant ko muutaman roskapostin koko aikaan.

Mut oikei mukavaa viikonloppuu ja rauhallist kolmatta adventtii.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Uusia liinoja

Mikähä tuos lähestyväs joulus oikee on, ko ain pittää olla jottai uutta tekemäs ja laittamas, niiko nyt ei niil entisilkii yhen joulun selvittäs, mutta täst se kaik alko. Ja nyt pääsenkii syytämää hommistain ikämiestä,


hää ko ol ostant jostai myyjäisist meille tuollasen poppanaliinan. Luonnon valkial pohjal vihriöit viirui. Nätti ko mikä, pittää myöntää että on miehel hyvä maku. (no ottihaa hää miutkii eukoksee)

Eile sit kästyökahvilas virkkasin yhen pikkusen liinan. Mie tykkään pittää tiskipöyväl ain kannus vettä, siin se mukavast hapettuu.


Ja kannun alla piän ain jottai liinaa , ko miust se vaa on nii mukavan näköst. Lanka täs on sitä Catania puuvillalankaa, jost mie tykkään kovastkii.
No tännää virkkasin sit leipäkorriikii liinan tuon liinan vastaväreil


Pohjaväri on oikiastaa sellain harmaan ja vihriän välimuoto, ko ihan puhast harmaata ei kaupas olt.
Ja jotta mie vaikuttasin oikein tehokkaalt ni näytän viel kaks leipäkorin liinaa jotka aamul ompelin


kangas on vanhaa verhoo ja toisee ompelin harmaan pitsin ja toisen reunoihi tikkasin konneel tuollast korutikkii.

Täs viel kaik kolme koriliinaa. On sit mistä jouluun vaihella.
Kummast tänä vuon vaa tuo valkian ja harmaan yhdistelmä kiehtoo, punast en taija laittaa ko muutaman pienen täplän sinne tänne.

Kuistil miul on ihan koht kukas jouluruusu jonka marraskuun puolel kaivoin kukkapenkist ruukkuu


nuppui on melkei 20, ootan innol niijen aukeemist. Sit kevvääl laitan sen taas takas kukkapenkkii.

Oikein mukavaa  tätä viikkoo teil jokkaiselle.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kaksi kynttilää

Oikei lepposaa toisen adventin iltapäivää.
Vähä jäi myöhäsee kynttelien laitot, mutta paremp nyt ko huomeen.
Tähä työhö tarvitaa, kynttilän lisäks lautasliinoi, sakset, lusikka, taikasieni, tulitikut ja rohkeutta ja suotavaa ois käryist valittavan miehen poissa olokii.


Lautasliinast leikataa kuva irti ja otetaa sit kaik ylmääräset kerrokset pois.


Laitetaa se leikattu kuva kynttelii kii, lämmitettää toise kynttelin liekis lusikkaa sisäpuolelt ja sit kuumal lusikan pohjal (kuperal puolel) painellaa kuva kii kynttelii. Se jääp siihe tosi helpost ilman mittää lakkaa.
Taikasienel sit puhistettaa lusikka, siivotaa sotkut ja tuuletettaa käryt kankaalle enne ko puoliso tullee töist, ja sanotaa jotta mittää en oo tännääkää tehny. Koha vaan oon kynttelii polttant.



Ohjeen löysin facebookin askartelu ryhmäst.
Nii ja lopuks sit muistetaa olla varovaisii näije tuunattuin kyntteliin kans, tuo paper saattaa syttyy palamaa ko on liian likkeel liekkii.

lauantai 6. joulukuuta 2014

Joulukuun kuudes

Tännää ois miun issäin täyttänt 92 vuotta, mutta hää on olt jo tuonilmasis vuoskymmenii.
Mut silti hää on aina miun mieles, etenkii tännää.
Siteeraan kahta lauluu jotka soppiit nii hyväst tähä päivää.

Isäni 17 vuotiaana menossa rintamalle.

Miun isäin oli sotamies ja nuori kauniskin, jo 17 vuotisna hää lähti taisteluun. Tiens aina kulki kunniaan....

Me sotaveteraanien lapset, on meillä jo harmaana hapset , näkyy meissä jäljet Raatteen ja Kollaan, sen vuoksi tälläisiä me ollaan.

Kiitos isä ja kiitos kaikki veteraanit.

torstai 4. joulukuuta 2014

Kaikenlaista pientä

Tässä män muutama päivä vähä niiko kärvistelles, päähä mokomaa tul taas migreeni, ja olo ol sit sitä myöte. Tul syötyy liikaa suklaatii, muutakos sitä tarvii.

Eile illal sit virkkasin muutaman huovutetun lumihiutaleen ko ,Heleenakkii ol tehnt nii nättii hiutaleit.


Miul on vähä tukevamp malli. Lanka ol Novitan Joki ja koukku kokkoo 6.
Mie huovutin nää ihan käsin, vanhal viisii pyörittelemäl.


Ajatukseen on käyttää näit pakettiloijen koristukseen.
Tännääkää en oo oikiastaa tehny muuta ko ettiny kottii tavaroijen keskelt. On se kumma, ko emäntä kaatuu pettii, ni yks mies saa jokapaikan sekasi, ja koiran karvoikii löyty aamul juustorasiast. No kyl mie sentää , siivomisen jälest ,tuunasin ruukkui kynttelille, pitihää sitä siistii kottii saaha jottai mukavaa.


Tälläsen kukkaruukun ympärille kieputin nuoraa ja siihe sit peltine tähti. Ruukun sisäl on karkiaa suolaa joho kyntteli on helppo laittaa pystyy. Näit tein kaks iha samanlaist ja sit löysin laatikost pitkii kaneltankoi joist liimasin viel tähen

Tänä syksyyn ja jouluun tuo tähti on alkant jotenkii kiehtomaa minnuu.

Kiitoksii teille kaikkille kommenteist ja alkakaa vaa teippailemmaa. Mie alan lukemaa mitä työ ootta tehny sil aikaa ko mie vaivanen makasin.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Teippausta

Oikein iloist joulukuuta teil kaikil, monen työn ja touhun pääst on se kauvan ootettu joulu.
Pittää viel neuloo, virkata ,vääntää kranssei ,leipoo, paistaa ja pakastaa, mut yks homma on jo valmiskii. Nimittäin teippaus.
Tuol ,mummon pajukoris, ol sit tehty uppeit töit alumiini teipil


ja tottakai miekii kokkeilemmaa. Ikämies toi miulle tuliaisiks Lappeenrannast tuota teippii ja ensmäiseks päällystin tuon yläkuvan puisen kynttelinjalan.


Tulhaa siihe kurttui ja poimui, mut käsitin jotta ne kuuluutkii asiaa ja jos eivät kuuluneet ni nyt sit kuuluut. Hommaa kuulu viel mustal askartelu maalil töpöttely ja lopullinen työ näyttää tältä


Aika mukavan näkönen, tuoho viel valkia kyntteli ja jottai koristust ni hyvä on.
Seuraavaks tein joulukellon pikkkuisest kukkaruukust


Täst mie tykkään ihan mahottomast se ko on nii söpö.
Viimoseks päällystin yhen vanhan punasen karamellirasian


Kannen kuva on saatu  ommaa käyttöö tuolt,enkulin käsityöt blogist, kiitokset vaa sinne.
Mukavaa hommaahaa tää ol, mutta ei ehkä se miun juttu kuitenkaa, mut ain pittää rohkiast kokkeilla kaikkee uutta, mist sitä muute tietää tykkääks vai ei.



Kohtsillää mie saan uunin pellit kii ja pääsen Lillin kans ulos, hää jo on monnee kertaa käynt kurkkamas jotta ainkos tuo mamma vaa istuu konneel.
Nautitaa joulukuust ja ei oteta ressii mistää hommist jos ei keretä jottai tehä ni jätetää tekemättä.


perjantai 28. marraskuuta 2014

Poro vai hiiri

Mukavaa marraskuun loppuva ,eile ko tääl taas nää nettiyhteyvet ei toimineet ja kelikii ol sitä mitä nää nyt marraskuussa on ni pit jottai piristystä touhuta. Siinä sit tul tehtyy uus kaver, jolla on punanen nenä


                                                    sekä hiiren korvat ja pässin sarvet


                                                 näin se makkaa


                                              tältä se näyttää takkaa



ja täs hää istuu ja ihmettellee jotta onkohaa hää porohiiri vai pässirotta


kumpikii nimi soppii ,eikö totta.
Esikuvan tähän elukkaan löysin kerran netistä, siinä alkuperäsessä kuvassa se ol selvästi poro, miun käsissä ja muistissa siint tul tuollanen outo olio.

Tervetulloo, metsätonttu ja annelitar mukkaa lukijoihi ja oikei rauhallist ensmäistä adventii teille kaikille.
Tännää miun poikain täyttää 38, monia armorikkaita vuosia siulle lapsein.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Enkeli lenteli

Huomenta ystävät, ja kiitoksii teille kommenteist, muutama siel kysel ohjetta nuihi villahousuihi, mut ei miulla mittää ohjetta, koha neuloin. Ensin tein tiukan resorin ja siitä sitte oman jalan mukkaa lissäilin silmukoit, ja neuloin puntin tarpeeks pitkäks, sit tein toisen puntin samoil lisäyksil.

Molemmat villahousuni, sukkahousut on aloitettu kärjestä.

Seuraavaks puntit vierekkäin samalle pyöröpuikolle ja vällii loin muutaman silmukan  takaossaa sit viel par silmukkaa lissää jotta takamuskii mahtuu mukkaa. Yläosa neulotaa resorii jotta joustaa. Se pittää olla sit tarpeeks korkia ja lopuks viel takaossaa neuloin viis kerrosta lissää, sit kuminauha kuja ja siin se on.
Varmast tuolt netin ihmeellisest maailmast löytyy ihan oikiatkii ohjeet.

Sit päivän otsikkoo, tuolta ihanast,Elsa - Maaritin  blogist sai ommaa käyttöö hänen piirtämiää enkelin päit, miekii kaks otin ja tälläset sit tein



Siit uppeest pakkausmateriaalist tul kimaltavat mekot , vähä kaakkupaperii ,pitsii ja helmii


Kuumaliimal liimailin, mut se mokoma vähä sulatti tuota pakkausmuovii, mut ei tuo onneks paljoo näy.
Kiitoksii vaa Elsa-Maaritille uppeist päist.

Tälkertaa ei tään kummenpii alan päättelemmää lankoi sukan neuleist, mukavaa tiistait jokkaiselle.