Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkuuksii. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkuuksii. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Sillä sipuli

Koko talven oon aina kauppareissul keränt sipulinkuorii, ihan kauppiaan luval. Onhaa tää hilpeyttä herättänt ko muut ostaat sipulii ja mie kerrään pelkkii kuorii. Ikämies ei enää kehant tullakkaa miun kanssain kauppaa ko ain vaa keräsin kuorii ja kuorii.
Kassakii kysy jot mihi ihmeesee naiset näit kuorii kerää, ko  hää on huomant jotta  monel naisel on matkassaa pussilline kuorii. No mie hänel sit kerroin, jotta myö värjätää niil lankoi.


Sit vaa  kaks paperkassillist kuorii pattaa ja pata porisemmaa , ja mahoton ko tulikii taas kommeit värilöit.


Tul  punaruskeeta, keltast eri sävylöis, oranssii taittavaa, tulloo vihriää ko käyttää harmaata lankaa.


Niist kahest kassist tulkii värrii yl kolmee killoo lankaa.


No työ varmaa mietitte jotta mitä mie noist teen, no viimekesän keitoksist tein tään jakun


Täl kertaa en viel tiiä mitä tulloo tehtyy, se selvii ko päästää talvee.

Oike hyvvää juhannukse jatkoi kaikil, kiitoksii kommenteist ja tarinoijaa taas toiste.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kuulumissii

Tervehys teil kaikil, täs onkii mänt jokunen aika ko on tult kirjuteltuu, mut nyt alko tuntuu silt jotta voisin jottai teil haastella.

Meil kuuluu noi niiko ylleesä ihan hyvvää, mie teen kästöit ja hoijan puutarhaa sen mitä kivuilt kerkiin ja kykenen. Kunto on mänt huonommaks, nyt on sit käsiskii nivelrikkoo, mut silti mie yritän jottain puuhastella,  äskettäin  keppi sai uuvet koristukset



ja pithää siihe tehä sopiva kolttukii, vanhaa hautajais mekkoo vähä tuunailin iloisemmaks.  On noit hautajaisii täs oltkii ihan liian kans, enkää ennää jaksant kassella ja pittää täys mustaa.


Ikämies on jo eläkeel ja näyttää hyväst viihtyvän, mootorsaha on vielkii käytös, mut ennää ei katkota kirsikkapuit.


Aikamiespoika  on elleenkii akaton ja soitteloo  ja lauleloo toine levykii on jo tekkeil. Hänel ol vähä harmii ko yhest luomest löytykii syöpä, mut onneks kaik saatii kahel leikkauksel poistettuu. 



Täs leppäilee mei vanha Lilli, hänel tul lähtö satteenkarsillal, ol nii mahottomana kippee ettei mittää muut konstii ennää olt ko laskee toine pois kärsimäst. Uutta koiraa meil ei ennää koskaa tuu. 

 
Kiitos teil kaikil jotka ootta uskollisest tääl käyneet kurkkimas, ja laitelleet miul viestilöit, ja pitäneet muutenkii yhteyttä.   Jatketaa tarinointii toisel kerral ja varmaa täs tän kesän aikaan.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Lauantai illan ratoksi

Lauantai iltaa teille rakkaat lukijat, tääl yks höpsö täti-ihminen taas teit naurattaa, mut sitä enne näytän yhen huivin.
Tein sen jo aikoi sitte, mutta ko tää män lahjaks ni en voint enne esitellä.


Huivi on iso ,siipiin väl on sellaset 270 ja korkeutta jottai 170 paikkeil. Lanka sitä Novitalaist veljest ja värit saajan mieliväreist napatut.

Ennen nauratust kuva puutarhan ainovast auringonhatust, kaik muut viime talvi tuhos.


No sitte, onks hyvä asento, vessas käyty (vanha rouva) .

Mie oon ain vähä niiko ihmetelt ja pikkasen pilkantkii niit naisii jotka huutaat ko hirviöt ko näkkeet pienen hiire.
Mitä tuot huutamaa, ko napauttaa vaik kengäl ni henki lähtöö mokomalt rääpäleelt.
No pilkka käikii sit  ommaa nilkkaa.
Meil on pyykkikone kellaris ja siin konneen vieres sellain sininen maitolaatikko joho voip ain korin laskee käsistää. Mie mänin viikol pyykille ja voi halvattu kellarin oven eest juoks hiiri.
Mie hyppäsin siihe maitolaatikolle ja helmat korvis huusin ko syötävä jotta, IIKIIII !!!!!!
Ikämies rynni kellarii huutaen jotta mikä siul tul, kaatusitko.
No mie mittää kaatunt mut tääl on HIIIRIII!!!!
Jotta tuo ukko taas pääs kuittaillee, hirviö hiirest ja mammast.

Empä taija ennää ilkkuu hiirille huutajii.

Oikei mukavaa syyskuuta ja kiitoksii kommenteist.
Siint kävelykepin kasvatuksest viel sen verran jotta poika isse tilas sellasen haltian sauvan, ko hänelkii on tää sama vika seläs ko miulkii , hää voip sit vanhan siihe nojata kulkiessaa.

maanantai 29. elokuuta 2016

Hame ja keppi

Mie oon monta vuotta jo haaveilt sellasest lämpimäst villasest hammeest jota voip talvel pittää paksuin sukkahousuin kans. Mummo aikoinaan sellasii miulle tek, mutta ko ennää ei oo mummoo ni pit sitte taas yrittää isse.
Niiih , taas ,viime talveenhaan siint yrityksest tul se pontso joka pääs nytkii kuvvaa


Harmi ko nuo isse värjätyt värit ain haalistuut valokuvis,ko niit pienetää. Ainovastaa tuo kirkas keltain on just oika, mut kuvitelkaa kaik värit kirkkaiks.
Alotin hammeen teon vyötärölt ja sit yrityksen ja erehyksen kautta pääsin loppuu.
Mont kertaa pit purkaa ja miettii jotta mite se nyt olkaa ja mite se nyt menkää.



Ko helmast pit saaha leviä ja vyötäröst kapia, ja nuo lisäykset ja kavennukset pit saaha pysymää koko ajan samal kohal. No melkee onnistuin.

Lankaa tähä män sellaset 600rammaa ja rapiat.

Seuraavas kuvas on sit toine yritys, kasvatan tuost aikamiespojalle kävelykeppii..


Luitta iha oikee , kasvatan kävelykeppii. Oon kietont nuorii pähkinäpensaan alkui yhtee ja ajan kans ne kasvaat kii toisiisa ja paksuneet. Sit vaa käännetää latvus kippuraa ja keppi on valmis, nii mie ainakii luulen. Poika sit joskus vanhaan saap köpötellä äiteen tekemän kepin kans.

Elokuu on lopullaa ja sen huomaa, ulkoon sataa ja tulee, mut niihä se kuuluukii tehä.
Nähhää taas syyskuus.
Nii ja tervetulloo Hannele mukkaa lukijoihi

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Pakkopullaa

Kiirettä on pitänt ja muutakii harmii on olt. Siin välis oon koittant saaha tehtyy nuit rästis olevii kästöit, käyvä mustikas ja kaikkee sellast.
Mite sitä voikii joku mieluin homma muuttuu äkistee iha pakkopullaks niiko nyt tääkii peiton tekele.


Talvel virkkasin peiton viikos ja oikee innost täriste, mut tätä mokomaa oon tehny jo kolme kuukaut.
Ko se ei vaan vientkää mukanaa niiko ne muut.
Oisko olt sit siin , ko tälle ei olt mittää selvää kohetta jotta kuka tän saa.
Mut siin se nyt on.


Kokkoo sil on sellaset 165x165 senttii.Nyt aamusel virkkasin loppuu ja saisin kuvattuu enne satteit.
Langat on etupääs 7-veljest mut joukos on muitakii saman vahvusii.


Vähää aikaa en peittoloit tee, nyt saap riittää.

Niist harmiloist sen verran jotta miul on uus nikama rappeutumas ja se vaikuttaa istumissee sen verran kipiäst jotta en voi täs konneel kauvaa aikaa ain viettää. Jotta ei piä pahastuu ko en ain käy tei muije juttuloit kassomas.

Mut kaikest huolimatta oikee mukavaa viikonloppuu, mänkää messää kerräämää mustikoit, nyt niit sit on iha mahottomast.
Miekii hupakko siel kepin ja poimurin kans touhotin ja muutaman litran sainkii. Ikämies uhkas sittoo miut omenapuuhu kii ja piilottaa kepit ,etten toist kertaa messää mee. No en mee , ol se sen verra rankkaa.

Tavataa taas

torstai 2. kesäkuuta 2016

Kesäkuu

Täällä taas, jottahaa tuo loma tekikii hyvvää. Sai rauhas kasat issesä ja ladata akkuloit.
Sai istuu ja ihhailla komiast kukkivii omena, ja kirsikkapuit. Niijen katvees ol hyvä itke surut ja pettymykset.


Vielkii on voimat aika heikos hapes, ja suru painaaa ko myllynkivi kaulas.
Älkää huoliko kukkaa ei oo kuolt. Mut yks hyvä ystäväin on alkant juopottelemaa ja siint on sit seurant hylätty mies ja surulliset lapset.
Omat jo voitetuiks luullut muistot alkoholisti äitist nous pintaa . Nekkii pit täs käyvä taas läp. Ei kai niist kippeist muistoist pääse koskaa erroo.

Kästöistkii pein lommaa, yhe ainuan tyynyn virkkasin tuonne aittaa.


Se aitta on kyl olt sellain lepopaikka jottahaa paremmast ei vällii.
Oon nukkunt siel päivä nokoset ja nauttint.
Toukokuushaa miul on mukavii vierait ko viis serkkutyttöö, ol kyläs. Vai voiks viiskymppisii rouvii ennää tytöiks kussuu. Meil ol ni mahottoman lystii, saunottii ja syötii aikamiespojan tekemää hyvää ruokaa.
Heillehää mie niit peittoloit sillo talvel tein ja kyl olliitkii mielusii ko saunan jälkee saivat oman peiton harteillee.
Päätettii jotta tavataa joka vuos toukokuun alus ain jonkuu luona.

Mie kiitän teit kaikkii kärsivällisyyvest ja tuest.Eiköhää täs taas ensviikol pagista  vaikkapa siint joka kessäisest lankoin värjyyksest. Siintkii hommast pein lommaa.

Oikei mukavaa kesäkuuta teil kaikil, pitäkää huolta issestänne ja enkeleit kulkemaa vierellenne.


lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vilposaa Vappua

Oikee mukavaa vappua teil kaikil, kiitoksii kommenteist ja tuest. Tervetulloo Napamassu mukkaa porukkaa.
Ikkunast ko kassoo ulos ni sielhää on ihan oikia vappusää, vettä tullee ko saavist, mut ei tuo haittaa, tuvas pittää katto ja miul on uus jakku


Mallihaa on se tuttu Strömpsööläinen. Lanka ol Novitan Aavaa. En oikee tykänt langast ol vähä lumppuist ja löysäkierteist.
Mut kyl se tään vapun ja kesän välttää.


Vappuha ei oo miulle mikkää erikoine juhla, ylleesä oon sillo ain putsant pihhaa ja laulant syvämmen kyllyyvest ja nuotin vierest jotta " Työn orjat sorron yöstä nouskaaaaa..."

Nii ja kiitoksii Lailalle uppeest kortist.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Täällä sitä rämmitään

Täl hetkel tää kuva kertoo parraiten miun olostain , oon ko tuo suoho uppoova tukki.


Lonkka tutkimuksis löytykii sekä ilosii että huonoi tietoi. Iloist on se jotta viel ei tarvii vaihtaa lonkkaa roteesii, ko kuluma ei oo onneks paha, mutta sit se huono.Miul on tuos lonkas hermovaurio, jolle ei tälhetkel maheta mittää, täs sitä sit kärvistellää ja koitetaa tottuu näihi uusii lääkkeisii.
Ja toivottavast pääsen noppeest jatkamaa köpöttellyy näil elämäin pitkospuil.



Jottei tää mänis iha surutteluks ni lopuks kuva aitan etenemisest. Hetekat ja tyynyt  on paikoillaa.


Mie toivon teil kaikil oikee mukavaa tätä päivää.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Vihdoinkin loppu

Huh huh, jopa olkii urakka, luulin jotta tää viimoinen peitto ei ikuna valmistu.
Koskaa ei oo peiton teko olt tälläst pakkopullaa niiko nyt.


Monen puretun alotuksen jälkee päädyin näihi kahtee ruutuu jois on issevärjätyy ja kaupast ostettuu sekas.
Väreiks valikoitu sit vihriä, oranssi ja keltain.


Koko on 150x144 . Oon kyl tyytyväine tähä pakkopullaa.
Huomaatte jotta kummaskii kuvas näkkyy kaks tuollast mustaa ruutuu.  Ne ei oo mittää kevväisen kärpäsen jälkii vaa iha tarkotuksel peittoo laitettu.


Koitin ain  laittaa jokkaisee peittoo jonku piene jutun, Vähä niiko tekijän puumerkki.

Nyt loppuu virkkuut, kaivoin jo puikot ja ihanaa lillaa sukkalankaa ,siit sit seuraaval kerral, oikee mukavaa viikonloppuu teil jokkaiselle ja tervetulloo Ruusumekko mukkaa porukkaa.

Mervi kysel kepin päälyksen puhtaan pysymisest , tälviisii talvest kestää ihan hyväst, mut kesäl kyl nuhjaantuu ja hikkoilu likkaa kahvaa. Ongelma on se ettei päälystettä voi irrottaa pessuu varte vaa pittää tehä uus.
Serentis kysy jotta miltä virkattu tuntuu kättee, no miust tuntuu hyvält, talvel lämmin ja kesäl ei se muoviin kahva hiosta, ja riippuu vähä langast miltä tuntuu.
Ja kaik miun ideat on vappast napattavii, Silviisiihää ne kästyö ideat on ain ennekii levinneet.

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Keppeilyä

Enne ain ratios soitettii mussiikkii lepopäivän ratoks. No mie en nyt soita mittää, vaan koristelin kepakon vähä niiko lepopäivän ratoks ja kevvään iloks.



Pohjaa en vielkää alkant muuttamaa, napsin vaa ne lumhiutaleet pois ja ompelin kukkasii tilalle ja kaks tuollast virkattuu nyörii.


Iha tälläst perus koristelluu.
Tok yks pikkuin juju täs kyl on.



Tuoho  kahvaa virkkasin pikkuruisen munan ja solmin sen viel kii, mutta näytän teil mitä käyp, ko solmun aukosoo . Essii tulleekii pikkuin tipu.



Tää kepakon tuunaus onkii olt tään viikon helpoin kästyöt, muute oon olt linjal,... tee ja pura, pura ja tee.
Ko miul on käyntkii laskuvirhe, niit peittoi pittääkii olla yks lissää, ja millää ei meinaa lähtee ennää peittoo tulemaa, onneks täs on viel par kuukautta aikaa.

Mut mie kiitän teit kaikist mukavist kommenteist joita oon teilt saant ja toivottelen kaikil oikei rattosaa lepopäivää.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Maaliskuu

Ihanaa nyt ollaa jo maaliskuus ja tää on ensmäine kevätkuukaus. Ja niiko sen kunniaks on aurinko tännää paistant nii mahottoman lämpimäst.
Maaliskuun ja tulevan pääsiäise kunniaks tekasin yhe kranssin.

Virkkasin tyrkosisen rinkulan suojaks cataniast tuollasen maton jonka ompelin rinkulan pohjapuolelt


napakast kii. Silmukoit tuos ol sellaset 28.
Sit liimailin kuumaliimal siihe vanhoist kynttelin manseteist leikattui koristuksii ja munnii.


Liimasin ne neljää eri kohtaa, ko halusin jotta tuo virkattu rinkula näkkyis.


muutama tipunenkii pääs mukkaa


Ja täs sit valmis kranssi.


Iha hauska tuost tul ja nii mahottoman helpol.

Oikei aurinkoist maaliskuuta teil kaikl.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Ripustimia

Pyryist pyhäpäivää teil kaikil. Jotta on tult lunta ja tullee eelleenkii, tuntuu jotta kaik talven lumet tul nyt ko pittäsi jo kevättä alkaa oottelemmaa. No onneks nuo sullaat.

Nyt mie oon hurhatant noije henkareitte päällystämisee,  sekkii on sellaist rentouttavaa hommaa



Saap sommitella värilöil ja vanhast nuhrusest puisest henkarist tullookii ihka uus kommee koristus.


Nyt nää koristaat etteisen piikkilanka kranssii, mut toukokuus männööt aittaa , sammaa juhlaa ko peitotkii


Pittää jossai vaihees käyvä kierrätyskeskuksest hakemas lissää aihioit, ko omat alkaat loppumaa.
Eikä ikämiehen kaikkii paitoi voi piironkin lootakaa runtata.


Näihe käyp langan loput hyväst, mut nää mie tein Cataniast, siint ko tulloo sellain mukava kiilto.

Oikein mukavaa helmikuun viimist viikkoo .


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kaikki kahdeksan

Luppailin postata loppuviikost, mut sillo on nii kiirust ,jotta leikitää nyt loppuviikkoo.
Peitto numero kaheksan on sit valmis. Tälkertaa tälviisii sinine.Koko sama ko muillakii.


Tähä sain lankoi jo kaverilt, ko omat varastot loppu.


Eile ko ol hyvä ja aurinkoin sää ni vein kaik peitot ulos tuulettuu


Ikämiehen avustuksel ripustin ne naurulle


toisest suunnast

ja kaukaa kuvattuna


Nyt ne viikattu ja viety yläkertaa aikamiespoja huoneesee oottamaa toukokuuta.
Miulle tää peittoin teko on vähä sitä sammaa ko toisil se värityskirjoin värittämine. Mut nyt piän hetken taukoo ja taijan tehä vaa erilaisi tipusii ja päällystää henkareit.

Oikei mukavaa tätä viikkoo ja tervetulloo Pirjo mukkaa lukijoihi.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Isojalka

Iha tähä alkuusa, oikee mukavaa ystävänpäivän jälkeist aikaa teil kaikil ,uppeille ystävil.

En malttant eile olla yhtää konneel ko virkkasin ja virkkasin. Peitto numero 8 on valmis mut näättä sen loppuviikost.


Otsikkoo viittaa tuo ylemp kuva, iso on käpälä , mut kene lienee. Liekö tuost alemmast  kuvast mittää appuu.


Vai auttaskoha tää paremmin, selväst joku elläin syntymäs.


Mutta kellähää sitä on tuollaset jalat ?
No Karoliinallahaa ne ja hyväst hää niil taapertaakii


Tok pittää välist istuukii


etenkii ko saap vieree kaverin. Kaver tul tehtyy vuos sitte, mut hyväst hyö soppiit vieretyste.


Tälläsel kanamaisel jutut alkaa tääkii viikko, käin siel keuhkopolil. Ottiit sen massiinan takas ja nyt suunnitellaa toisenlaisii hoitoi, koha ensi pääsee tohtorille.