torstai 28. helmikuuta 2013

Muutama myssy

Aurinko paistaa nii mahottoman komiast, ihan niiko sekkii iloitsis, ko mie selvisin hammaslääkärist.
Kauhiaa se ol, maata nyt tunti selällää, avonainen suu täynnä kaikenlaisii konneit ja vipui, ja pit kuunnella ko lääkär ja apulainen haastel kui on nii ihanaa ko aurinko paistaa. Miult ol ihanuus kaukan. Välil hyö käskiit miun rentoutuu, mut mite siin rentoutuu. No käyty on ja kestetty, viel pittää kerran ainakii männä ja sillo otetaa yks juurihoijettu hammas pois. Mut surraa sitä sit ko on sen  aika.

Mut sit mukavampii juttuloihi , niiko myssyihi


Täs taas tää miun oma ahriikankukka malli, lanka on ihan uus tuttavuusNovitalta, nimeltä pirtelö.
Pirtiäs pirtelös,  on 60% bambu-viskoosii ja 40% polyamidii. Oikei ol pehmiän tuntust ja luulen jot soppii hyväst näihi myssylöihi.
Toisenkii tein samast langast ,mut nyt neulomal


neulominenkii ol mukavan tuntuist. Tää myssy on hiukan pienemp ko toiset.


Ja viel kaks punasest puro patikist tehtyy perusmyssyy. Mahottoman komiat sävyt täskii langas.
Muutaman myssyn viel meinaan tehä ja vien sit pääsiäiseks ne sairaalaa.

Koira tuos vieres kasselee vuoroin minnuu ja vuoroi ulos ikkunast, taitaa vihjailla jotta pihalle pitäs päästä, männää ko keritää.
Kiitoksii teil taas ihanist kommenteist, ja RVA K, mukavaa ko siekii oot lukijois. Kuule helpost tään murteen oppii, jos siul kerran on juuret karjalas, essi se vanha kotmainen elokuva ANU ja MIKKO mis  muistaaksee Sakari Jurkka on pääosas, siin elokuvas ko hyö haastaat ihan oikial viisii tät mei murretta. Ko sie saat murteen nuotist kii, ni kyl se sielt alkaa tulla ja tietyst on tää Rokan Antti, pienviljelijä kannakselt, häneltkii tulloo murre just niiko se pittää.
Välist oikei harmittaa ko jotkut näyttelijät yrittäät haastaa, mut ko hyö vientäät ja kientäät ja meil ei viennetä, hyö koittaat haastaa karjalaa savolaisittai:))

Tavataa ens kuus ja ollaa onnellissii.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Jäljet lumessa

Eile paisto aurinko koko päivän, kävimme ikämiehen kanssa jo kävelyllä, ja otin kamerankii mukkaa, täs muutama kuva .


                                                    Kettu repolainen on kulkenut,


                                                 vemmelsääri pomppinut,


                                                         messähiiri piipertänyt,


                                       Koira on jokkaisen jälen  tarkkaan nuuskinut.

  

                                                                  Talventörröttäjä.

Kyl ol mukava kuvata luontoo, ja siin kuvates muistu mielee et tän kuun ikkuna kuva onkii ottamatta, mut toisaalta se on ihan samanlaine ko tammikuuskii, joten jätän vällii ja ootan maaliskuun lumien sulamist.
Metkaa muute et syksyl myö huokaillaa, jot ko tulis lunta, oi oi ko tulis lunta, no nyt ko sitä on ni huokaillaa jot voi ko nää lumet sulas.:) ollaa myö ihmiset mainioit.

Iloist päivää kaikil, toivotaa et aurinko paistais ja saatas jo pisamii nenän vartee .
Kruunuvuokon toivotan tervetulleeks lukijoihin, ja het ko teit on tasan 100 ni mie pistän pystyy arpajaiset.
Aikamiespojan kans on pien vetokii menneillää jot millo tuo sata täyttyy. Saa nähä kump meist voittaa.  

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Elossa ollaa

Voi kiitos teille kaikille ihanista ja lohduttavista kommenteista, ja tervetuloa Maikki mukkaa porukkaan.

Olo alkaa olla normaal, jos ei oteta tätä kamalaa yskää huomioo. Eile käin jo pihamaalkii happee haukkaamas, mut väsähin ihan mahottomast.
Vaik täs on aika mänt maates ni oon mie saant tehtyy yhet sukat, vaik vannoinkii etten sukkii ennää tee.
Mut ko aika käi pitkäks ja laatikos ol kaks kerrää Novitan Tweed lankaa ni,


ikämies sai tälläset sukat, ja voi että ne on miust rumat, tuo lanka ol keräl paljo komiampaa, ko valmiina sukkina. Mut ikämies lohutti jot ei niit kukkaa saappais nää.

Vaik täs ollaa oltu kippeinä, nii illookii on olt, mie en oo viikkoo olt kippeenä. Ihan totta, lentsust huolimatta en oo olt kippee.
No mie selitän tarkemmin.


Miul on tälläin laastar jost tullee kipulääkettä tasasest. Tiistaist asti se on tuos olkapääs olt ja  mie oon olt ko onnemaas, ilman kamalii kipuloit, Tok selkä vässyy nii ko ennenkii, ja nyt ko oon joutunt olemaa petis nii jäykkähä miun rankain on, mut ei koske ei.
Yötkii oon saant nukkuu ,mitä nyt rykimää oon noussu.
Tää on nyt toinen kerta ko näit laastareit käytän, par vuotta sitte käytin mut sillo iho ei tykänt laastareijen liimast, ja sillo lääkär sano jot pietää parin vuuven tauko ja kokkeillaa uuvestaa.
Nytkii ensmäinen laastar aiheutti kauhian kutinan ja jouvuin sen poistamaa, mut sain apteekist kokkeiluu sellast rasvaa ko Bevita R, joka sisältää ihhoo elvyttävää dekspantenolia eli B5- vitamiinin esiastetta. Laitoin sita kaks kertaa enne laastarii ja ei kutise. Nyt oon hoitant seuraavaa laastarin paikkaa ja toivon et tälviisii saan kutinat pois. Pitäkää peukkuloit, jot homma hoituis.
Ainoo huonopuol näis laastareis on niije hinta, yks paketti maksaa siin 70 euroo ja paketis on neljä lappuu.
Mut maksamalhaa siint selviää, jätetää jokunen lankakerä ostamatta ni siinhää ne rahat tulloo.

Nyt mie alan kuuntelemmaa ratiost kirkonmenoi, sytytän lampukan ja tuohuksen ja muistan teit kaikkii rukouksin.

perjantai 22. helmikuuta 2013

Lentsu

"Tauti se tulloo ja tauti se tappaa, kiinni se käyp ja niskasta nakkaa, meillä se osu  ukkoo ja akkaa"

Tään vanhan lorun myötä ,tervetulloo vaa mie sairastuppaa. Ikämies tul maanantakina töist, naama nii kalpiana ,jot het arvasin et ukkoin on kippee,kuume ol iskent hännee töis ja seuraavana yönä se kipuskii kunnon lukemii,  tiistain hää vaa voivottel ja makas, miun helläs hoijos.
Mie kestin viel sillo pystys mut iltasel tul miullekkii horkka, vaik kui olin pessy käsijäin ja varont niit viheliäisii viruksii, joit kotiimme ol rynnäköl saapunt. Vaik het alkuu otin roppiloit tupla-annoksen ni kuitenkii seuraavana aamun olin miekii kovas kuumees.


Miul ois olt se kirottu hammaslääkärkii keskiviikkon,mut perruuhaa se pit, siel olkii vaa vastaaja pääl ko henkilökuntaa makas koton kuumees,niiko meilkii
Ikämies makas olohuonees sohval, ja mie omas kammaris,, sit myö toisillemme huuveltii, jot jaksatkos sie keittää saijuu, ko mie en jaksa, ja vie sie koira pissalle ko mie vein äske, onks siul viel juomist,ja nii elleepäi.
Tälläist vuoropuheluu myö käytii koko keskiviikko, vaik välist mie taisin haastella yksinää ko ikämies olkii mänt käymää tohtoris, hänel ko alkokii keuhkois kuuluu rahinaa. Antibioottikuurihaa sielt sit taas tul.

Välist mie näin muurahaisii, niiko ain nään ko kuume kipuaa korkialle ja yleaikaa män juomist ja roppii .
Eilen ikämies ol jo paremp, hää jakso jo käyttää koirankii ihan lenkil, mut mie vaa makasin.
Nii ja loputkii siit hampaast mureni suuhu, onneks ei sitä pakota, ko on juurihoijettu aikonaa.
Tännää oon jaksant käyvä jo suihkuskii, ja täshää alkaa vissii elämä voittaa.

Viel myö yskii louskutettaa ko ajokoirat jänismetäl, mut mikä täs on yskiis, hengis ollaa ja yhes mennää etteepäin, eikös sitä sanotakkii jot puolisot alkaat ajan myötä muistuttaa toisiaa, ei nii että miust tulis ikämiehe näkönen vaa yhtä sairaiks täs taijetaa tulla.

En oo jaksant lukia tei toisten juttuloitkaa ,ko vilkasemal ja kommentointikii on ihan hakuses, mut eiköhää tuleval viikol sekkii assii korjaannu.

Oikei mukavaa viikonvaihetta, ja koittakaa ihmees välttyy tält tauvil.



tiistai 19. helmikuuta 2013

Siniset

Mukavaa tiistai päivää ihan jokkaiselle, ja tervetulloo kammarin Irma lukijoitten joukkoo.

Tännää esittelen teil vähä sinisii juttui,sininenhää on miun lempivär,niiko oon mutaman kerran täälkii jo sanont.
Prismas ol poistolaatikos sinist Hanko lankaa ja kessää silmäl pitäen tein perheen miesväelle muutaman myssyn


Hyö ko tykkää pittää tälläsii patalakkei, ni nyt on sit kummalleekkii kaks, ai nii tuo valkia on miulle, siihe aattelin virkata sinisii kukkii koristeeks, koha saan aikaseks.

Sit aattelin taas tehä muutaman myssyn sairaalaa syöpäpotilaille annettavaks. Lanka on PuroBatik


Iha vaa tälläsii tavallisii myssylöit, yhest keräst tul kaks.
Näis langois on nyt tosi kauniit värit ja meinaankii  tehä joka värist kaks tuollast myssyy.

Samal kauppareissul ko nuo langat tul ostettuu nii ostin ruukullisen helmilijoi, mie ko nii tykkän niist,
mut aika haalioit ovat ko vertaa puutarhas kasvavii.





Kevääl laitan sit sipulit puutarhaa, ni seuraavan kevvään kukkiit sit ihan oikian värisin


Päätän tän jutun näihi sinisii tunnelmii, unelmii ajast ilman lunta ja harmautta.

Ai nii melkei unohin, kiitän Kankuritarta ja Purppura perhosen Unelmii siint tunnustuksest , mut nyt mie jätän sen laittamatta etteenpäin, ja vaik kui mietin issestäin jottai kerrottavaa ni mittää uutta en keksi.
Alkaa vissii tää harmaus ja ankeus vetämää mehut täst tädistkii.
Jaksamisii jokkaiselle.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Elämäni kuvat

Tuo mainio rynttyliisan Maija heitti miulle metkan haasteen, siin pittää näyttää issestää vanhoi kuvii.
Eilisen päivän sit tätä järkäilin ja täs tulloo kuvakertomus miun lapsuuvest ja nuoruuvest.


Täs mie oon ihan pienen äitin sylis, ja velmies seisoo tomerana vieres, mie oon par kuukautta vanha ja aikaa tuost on kohtsillää 60 vuotta.
Velpoika ol kuulemma kauhian mustankippee ko synnyin, ol miun itkies sanont ain äitil jotta, pentus huutaa.


Ulkoiltii sitä ennenkii, mie istuu nökötän käet suoran ja sijottunan huivil kelkkaa kii, ja velpoika taas kuvas mukan, hää se on tukent issesä jokkaisee miust otettuu kuvvaa, täs oon siin parivuotinen.
Toine mummo ol kuulemma olt oikee vihane ko äit vei meit talvelkii ulos, äit ko hoit mei Ylpön ohjeiden mukkaa., ja mummost ne ol suorastaa harhaoppii.


Tää kuva on Joensuun rautatieasemal otettu, oon kummini sylis, ollaa matkalla mummolaa. Mie oon siin neljän tai viijen vanha, ja tän kuvan jälkee kummi lähtikii sit "kanalaa poikimaa" niiko mie olin tuumant , hää ko muutti  Kanataa ja sai siel poikalapsen, jo sillo miul on olt näit etiäisii, aavistuksii tulevast, niiko on vielkii


Ekaluokkalaisen, serkkupojan kans leikittii pärinäpoikaa ja surinasussuu enon moottoripyöräl. Mie muistan hyvin tuon hattuin, se ol sini,puna valkoin ja tehty niinest.


Ja taas velpojan kans, kymmenen vanhan yöpaitasillaa kammarin sohval, takana äiteen tekemä ryijy, humalasalot, ja miul äitin ylpeyven aihe, pitkät hiukset, joita hää sit letitti ja kampas nutturalle ja nii lopen tiukal jot silmät män ain kieroo.


Kolmetoista vuotias mummon kukkapenkis, ja kerrankii ilman veljee.Muistan ko olin onnellinen tuost siniset hammeest jonka mummo ompel miulle. Oikei pit poseeratakkii, ja kutrit on katkenneet.


Ripilt päsin vuonna 1968 ja näin nätti mie olin sillon , syvän täynnä unelmii, ja toiveit.


Juhannuksena 1972 rakkan mummolani laituril, Ruunaalla. Tupakat kurkistaa hupparin taskust, hyi minnuu.
Onneks tuo pahe on jäänt jo vuosii sitte.

Viiminen kuva on vuodelt 1976, aikamiespoika on jo syntynt ja täs mie kokkeilen uusii vaatteit, joitai juhlii varte.
Oishaa noit kuvii vaik kui paljo, mut jutust tulis ihan liian pitkä jos laittasin lissää, ja nois nuoruuven ja lapsuuven kuvis oon ilman näit ilmeuurteit:) siks lopetan tarinan tähä.

Mie haalluun heittää tään haasteen Hilkalle, Hilkan kädenjälkiin.

Oikein lepposaa lepopäivää jokkaiselle, ja kiitokset pupujussi jutun kommenteist.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Laulellaa...

                                                          Tässä isä pupu on,


                                                                tässä äidin näät


                                                        tässä piku pupujen kaikki näet päät


           Iloisena nyökkää he toisilleen vaan ja korvansakin ristiin nämä puput saa.


Tään lasten laulun tahis on sit pupuperhe esitelty, näitte neulominen on vaa nii mahottoman metkaa, jot
pit tehä viel yks ja ISO. Tähä käytin kutosen puikkoi ja isoveli lankaa, jota män töpöhännä verran yl 100 rammaa.


Nää kaikki on tehty samal ohjeel ainovastaa tään isoimman jalkoi neuloin pikkusen pitemmiks, muutoin ovat samal mallil. Tää lähtee yhelle pikkuselle pojalle kainalokaveriks. Tälläst issoo on mukava kannella ja nujuttaa.


Ja kerran viel kaik pupuset samas kuvas, täst näkkee hyvin tuon koko eron, isoin on 55 senttii, seuraavat 42 ja pienimmät 33 senttii pitkii.
Vähä himottas tehä viel muutama tuollanen oikein iso, mut kassotaa, kassotaa.

Ollaa taas perjantakis ja ootellaa viikonloppuu. Ikämielkii on pitkäst aikaa vappaata, tiiä mitä täs saahaa päähämme tehä.
Nauttikaa työ toisetkii levost ja yhes olost.

Maahettaret toivottelen mukkaa lukijoihin, ja kiittelen kovast haasteist ja tunnustuksist joit oon saant ihan urakal, mut siihe tuunaus haasteesee oon jo vastant ja ei miul oo varastos mittää uutta tuunattuu juttuu.
Samaten täänkii oon jo saant, mut oon ilonen ko annoitte tään uuvestaa. Täshää piti kertoo issestää asioit, mut oon tait kertoo jo kaiken, mut kassotaa mitä viikonlopun aikan viel keksin, palataa asiaa ensviikol, jollo kerron kelle tään laitan etteenpäin.


Kiitos teil ihanat blogiystävät taas kommenteist ja tääl piipahtamisest, joka pävä teit käyp yli sata, ja tään blogin vuuven aikana  on teit käyny jo yli 30.000 voi mahoton sentää.
Mie oon ilonen ja kiitollinen teist jokkaisest.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Lukupuuska

Voi mahoton, minnuuhaa on alkant onnetar selvästikkii suosimaa, ko voitin taas JEEEEE.
Föörmaaki ja puutarha blogin Sussi arpo kirottamansa kirjan "näytenumeroit" ja minnuu onnisti.
Eile tää ihanuus sit ol postilaatikos kauniin kortin kans.


ja mikä kirja, tarina piti nii tiukast otteessaa, etten voint muuta ko lukia, istuin ja luin, makasin ja luin, hyvä etten huussiikii ottant kirjaa mukkaa. Tiskit jäi tiskaamatta, koirankarvat lentel lattial, ja koirakii pääs vaa pika pissille pihamaalle. Ruuvat jäi tekemättä, pikasest vaa  hörppäsin saijuu ja voileipää.

Sussi on kirjottant nii mahottoman eläväst, jot helpost pysty sujahtammaa mukkaa kirjan tapahtummii.
Juonta en paljasta, ko toivon et teist jokkainen lukis tään.
Kirjas liikutaa nykyisyyven ja entisen maailman ajas, mystiikas ja todellisuuves, ihmissuhteiden kiemurois ja tietyst siin on ...rikos.
Välil päähenkilö Halla, ihana nimi, kertoo minä muodos ja sit taas männää yleisee kerronta muotoo.
Kaik uuvet henkilöt tulee essii nii mielekkääst jot het jääp miettimää niijen osuuttaa asiaa.
Loppu ratkasu on yllättävä mutta kirkas.
Ilta ol käsillä ko laskin luetun kirjan käsistäin ja huokasin.
Voi kiitos Sussi.


Täs teil kaikil kimppu tulpaneit huomist ystävänpäivää ilahuttamaa. Kiitos ko ootta mukana miun elämässä ja kulkekoo taivaan enkelit tei jokkaisen matkas.
Tervetulloo Helkky mukkaa lukijoihin

maanantai 11. helmikuuta 2013

Lintusia

Kiitos teil lohdutuksist, tauti alkaa olla voitettu, ikämies lähti jo töihinkii.
Täs ko on viel vähä sellain hutera olo ja ulkon on tult räntää koko armaan päivän, ni pit saaha jottain illoo ja piristyst.
Kaivelin taas kaappiloit jot oisko jottai mitä vois näperellä,


Tälläsen kranssin ja par kuumaliiman polttamaa sormee sain aikaseks. Tää on kyl vähä liian vaalianpunanen miun makkuu, mut ko noit vaalianpunasii kynttilän mansettei tul kerran kirpparilt ostettuu iso pussukka, ni nythää niil ol käyttöö.


Ruosteinen pellist tehty lintu on jostai kulkeentunt meil ja Tiimaris ol viimeviikol  noita ihanii pienii lintusii vaik minkä värisii,


Lasinen pöllökii pääs koristammaa kranssii, jonka pohjan muuten käytin sitä jouluks ulko-ovvee ostamaani puist kranssii, jost en tykänt yhtää.


Jääkaapin oves vuosii olt leppäkerttu magneetti sai uuven paikan kukkiin keskel.



Pikkunen linnunpesä on kauvan sit Porvoost ostettu ja se on olt jo aijemmin yhes toises kranssis, joka nyt joutu roviolle, otin siint taltee myöskii korkkei ja simpukoit.
Täshää iltapäivä mukavast hurahtkii.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoo teil kaikil, ja MyLife tervetulloo lukijoihi.

Pysykää terveen ja olkaa onnellissii, huomen huuvetaa sit omaa peltoo niit pitkii pellavii ja naapurii tuppuroit ja tappuroit

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Jutustelua

Rakkaat ystävät, mie kiitän teit kaikkii niist lohdutuksist ja rohkasuist tuos hammaslääkär asias.
Pelko on jottai sellast , vaik kui tajuaa jot kaik on hyväst, ni kuitenkii pelkää.
Ja täs pelätääkii sit viel par viikkoo, ko sillo perjantakina en päästkää lääkärii. Kääk vielkii suututtaa.

täl taksil ei oo mittää tekemist tän assiin kans


Niiko tiiätte, mie oon riippuvainen näist pirsseist. Tilasin auton jo hyvis ajois, ennen kymmentä,  aika ko ol kello ykstoist ja matkaa täst meilt sellaset viistoist km. Laitoin isseni valmiiks kuistille oottamaa kyytii, ja mie ootin ja ootin ja ootin vielkii. Autoo ei tuu, ei kuulu, näkymisest nyt puhumattakaa.

Varttii vaille ykstoist soitin hammaslääkärii jot en taija keritä ko pirssii ei tuu, no hyö ymmärs ja sano jot jos kerkiit enne puolta kahtatoist ni hyö hoitaat kyllä. Ja taas mie ootan, hik tul ja riisuin takin, ratkoin ristikoit , käin huussis, keitin saijuu, ja ei tuu autoo. Vartin yl ykstoist soitin jot ,empä kerkii tännää. Sain uuven ajan parin viikon päähän., ko hammast ei säre on vaa lohent.

Sit soitin ulakeskuksee ja kysyin jot mishää tää miun tilaus viipyy, eivät kuulemma mei aluee autot vastaa kutsuu, ja näihi kunnan sisäsii ajoihi ei Kotkan taksit voi tulla avittammaa.
Mie peruin sit sen kyyvin ja tilasin uuven ja läksin kaupunkii, ni johan tul auto sukkelaa.
Seuraavaks soitin ajovälityskeskuksen johtoo ja valitin, hyö olkii siel tosi ymmärtäväisii ja on kuulemma tulos uudistuksii tänne mei kuntaa.

Mikkää ei suututa nii paljoo ko joutuu oottamaa, ja kello käyp, kiire tulloo ja joutuu perumaa tärkeit menoi.
Eikä tää oo ensmäinen kerta ko tääl pirssii ootetaa.

Nyt juostaa ikämiehen kans vuoronperrää huussis, mahatauvis ollaa.
Toivottavast tää männee sukkelaa ohi.
Mukavaa pyhäpäivää kaikille.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Pupusia

Ihan kohtsillää onkii laskiainen, ja sit lähetääkii paaston kautta kohti pääsiäist, vaik just saatii joulu juhlittuu.
Tuo pääsiäinen sai miut taas lapsen mieliseks, niiko viime vuonkii, aloin neuloo pupusii, täs kaks niist viimevuotisist


Kolmas jonka sillo tein läks yhen pienen tytön kainalos uutee kottii. Nää kaverukset tein nalle langast ja kahen ja puolen puikoil.  Tään uuven tein jukolanpoikain langast ja puikot ol kolme ja puol.
Täst tulkii paljo isomp, vaik silmukoit ja kerroksii ol just saman verran ko nois toisiskii. mekon mie virkkasin sukist jääneest langast.


                                                                 eestä


                                                                      ja takkaa.

Sit viel kaik kolme kaverusta ryhmäkuvas, jotenkii miust tuntuu jot tää uus pupunen on noijen kahen äit.


Kokoero näkkyy nyt tosi hyväst, siin hyö istuut ja vissii oottaat issää, kassotaa tullooks hää jo tänä vuon perheesä luo.
Ohje näihi pupuihi löytyy niijen Norjalaisten neuloja poikain kirjast.

Mie kiitän teit taas ihanist kommenteist , mut nyt alan valmistautummaa hammaslääkärii, yöl lohkes iso pala hampaast. Voi että mie kammoon tuota paikkaa, pittää ottaa vara paijat mukkaa ko hikkoilen pelost ain kaik vaatteet märäks.
Mut kauhujen paikast huolimatta toivon teil toisil mukavaa viikoloppuu ja jos sää sallii ni mänkää mäen laskuu.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Haaste ja haastattelu

Enkulin käsityöt blogissa on mukava haaste, aiheena Aikakoneen kappale KELTAINEN,
miekii rohkenin ottaa siihen osaa kahel työl,  ensin pörriäinen


virkkasin sen jostain vanhasta Novitan pörröisestä langasta muistaakessn nimi ol Must,
siipii ja pyrstöö käytin lisäks kahta erivärist keltast villalankaa,


                                                          tält hää näyttää eestpäin.

Toine on sit miun ihan ensmäinen kortin tekele, aluks aattelin jot paan sen suoraa uunii,



Nyt ko tätä kassoo tälviisii konneelt ni oishaa tuon voint tehä toisinkii. Ajatuksen on laulun sävel ja keltaset  toukokuun kukat ne vaa jotenkii män pääsiäis munan muotosiks,liekö johtunt noist tipusist.

Sit Mintun Helminauha blogist miulle laitettii mukavii kysymyksii , kiitoksii niist.
Koitan vastailla.

1. Unelmiesi koti?
    No tää jos nyt asun, oma rakas rintamamietalo.

2. Paras luonteenpiirteesi?
    Eiköhää se oo tää karjalainen positiivisuus ja ilosuus

3. Huonoin luonteenpiirteesi?
    Jaa, pakko myöntää jot oon äkkipikanen ko mikä, ikämies sannoo jot kiihyn nollast satasee alta
    aikayksikön, mut kyl mie lepynkii noppeest.

4. Ketä ihailet?
    Martin Lutter King, Mahatma Kandhi, äiti Teresa. Elisabeth Ren, mummoani joka ol ain ilonen.

5. Minne matkustaisit jos raha ei olisi esteenä?
    Mänisin Islantii, liottammaa isseeni niis kuumis vesilöis.

6.Paras lukemasi kirja?
   Martin Grayn, kaikkien rakkaitteni tähden, Raamattu

7. Päivän paras hetki?
    Aamusel ko istun yksin hämäräs tuvas ja nautin saijjuu.

8. Paras vuodenaika?
    Ehottomast kevät.

9. Lempivärisi?
    Sininen

10.Suurin haaveesi?
     Jot miust joskus tulis ihan oikia mummo, mut ensin pitäs aikamiespojan löytää issellee eukko:)

11. Lempiruokasi?
     Karjalainen perinneruoka , Matikkapotti.

Mie oon nyt aika kelju, pyyvän anteeks, mut en lähetä tätä etteenpäin, ko tääkii on jo kiertänt vaik kui monel.
Mut hauska näihi ol vastailla.

kepiää keskiviikkoo teil kaikil.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Ullakon löytöjä

Aamupäiväl ,ko koko yön vaivannu kipu helpotti, ja vihdoinkii pääsin petist pystyy, ni kiukuissain mänin vinttii.
Kiukku tul siitä ko en kyvent tänä pyhänkää kirkkoo,  otin kainaloo vanhoi kirjoi ja viskasin ne niille kuuluvaa laatikkoo, yks putos lattiille ja sitä nostaes näin vinnikomeron nurkas jottai kiinnostavaa, (mikshää en enne oo tätä nähny?)


Ihana vanha osittain ruostunu ompelukone, voi mahoton sentää. Syvän läpätti ko lampaan saparo ko kannoin sen alakertaa  ja suoraa suihkuu. Huuhoin vuoskymmeniin pölyt pois lämpimäl veel ja helläst kuivasin aarteeni.Siin lukkee hyvin heikost LEON ...SUOMI.. ÅBO. ja tuos pyöriäs merkis on G.N&C.c.a.A
joten ei taija olla Singeri.
Pithää tää laittaa jonnekkii esil, ja se rapus oleva kangaspuijen istuin ol mitä parrain paikka.


Vähä tavaroit rekviisitaks ympärill ,ja ah vot ko on upia, vaik isse kehunkii. Neulatyynyt on mei miesväen koulusii kästöitä, ruuvullinen on ikämiehen kansakoulun alaluokal tekemä ja kukkasen ompel aikamiespoika  esikoulus äitiinpäivä lahjaks. Viel ko jostai löytäs niit vanhoi puisii lankarullii .Takaan on vanha KOTILIES lehti vuuvelt 1957, mut lehist tulloo oma juttusa myöhemmin.


Nuo pikkuset kohvikupit on kirppar löytöi, molemmis näkkyy käytön jälkii, enne tehtii nii mahottoman kauniit noist arkisistakkii asioist, niiko ompelukonneist ja kuppiloist.


Tiiä sit raassinko niit tuos pittää ko pelottaa et joku ohikulkies ne tipauttaa lattiille.
Tätä ol mukava rakennella ja kiukkukii hävis jonnekkii. Oishaa sapattii voint viettää muutenkii ko hassutuksii tekemäl, mut mie uson jot mei Jumala tykkää hassutuksistakkii ja Hää varmaa ajattel jot piristettää nyt tätii oikei kunnol :)

Oikei mukavaa pyhäpäivän loppuu, uus viikko alkaa huomenis ja toivon jot ihan jokkaiselle se ois onnellinen.

Uuven lukijankii oon saant, tervetulloo Suvi mukkaa.