tiistai 31. heinäkuuta 2012

Ämpär

Pittää välil näyttää kästöitäkii, tähä oon saant idean Annelin entisest blogist ja mukava ko hääkii on lukijoitten joukos, tervetulloo porukkaa.

Ensin ol tyhjä kastelulannote ämpär.


Virkkuukoukun ja Novitan tennesee langan avul se muuttukii näi koriaks.


Kantee virkatun ympyrän liimasin kii kuumaliimal, tälviisii sain tuon rantinkii päällystettyy.
Ruusunkii väkersin, ko muistelin niis Annelin ämpäreiskii sellasen olleen.

En mie tiiä tarviink mie tätä mihinkää, tarjosin ikämiehelle marja ämpäriks,mut hänelt männöö kuulemma messämiehen uskottavuus jos alkaa emännän tuunaamaan ämpärii lakkoi kerräämää.

Kiitoksii taas mukavist kommenteist,ja marjavaras kiittelee rapsutuksist.











maanantai 30. heinäkuuta 2012

Marja varkaissa

Varas jäi kiinni ja kunnol.
Meilt ain punaset karviaiset hävis, ja tietyst myö lintuloit syytettii, ko noit rastait lentelöö täs alavariisa.
Mut tänä aamun ,ko mänin aikasee pihal, ni sainkii varkaan kii isse teos,
kassokaa nyt

mei koira mokoma onkii tää marja varas.

Mite ihmees se ossaakii napsii marjat piikkisest puskast nii varvovast.
Kyl pittää olla elukan kaik ruokanen ko karviaisetkii kelpaa. Sellain tyytyväine maiske vaa käi ko pistel marjoi suuhusa. Täs pittääkii vissii rakentaa pelätin koiraa, eikä lintui varte, jot issekkii saatas muutama marja.


Näi kärhön kukkaste myötä kiittelen teit mukavist kommenteist ja toivottelen Anttuunan mukkaan porukkaa, hänen blogis Kätevä Emäntä on sit nii mahottoman kommeit valokuvvii, käykää ihmees kassomas ja ArmiL on myöskii alkant kirjuttelemaa Kästyöimmeisen tekeleet nimist bloggii, käykääpä sielkii, niit linkkilöit mie en viel ossaa laittaa, ko aikamiespoika ei oo kerint opettaa, mut kyl työ löyvättä ne ilman linkkilöitäkii ja kiitoksii Lealle mukavast kommentist, tuu toistekkii.
Mie lähen nyt kassomaa Annelin uutta bloggii.

Oikei iloist viikkoo, nautitaa lämmöst ja kaikist kesän herkuist.







perjantai 27. heinäkuuta 2012

Mattopyykillä

Säätieto luppaili nyt viikonvaihteeks komiaa säätä, ni pit het aamusta alkaa maton pesu.
Mie sit tykkään siint hommast, ko siin näkkee het sillää työsä tulokset, iha niiko koulus töis olles ol mukava pyyhkii tauluu,ko siinkii näk het mitä sai aikaseks :)


Meil matot pestää pihamaal, lavetin pääl, painepesuril ja puhast tullee. Hyvin on matot kestäneet pesurii.

Narui veetää pitki ja poiki ,issoin mäntyin vällii,tuos vasemmal näkkyy miun isse kutomain matto, tuo pikkanen. Pienen likkan sen mummulas kuvoin, leikkimökkii.Onkii sit miun ainoo isse kutoma.
Mikkää ei voita mäntysuovan ja puhtaan maton tuoksuu, no ehkä mattorannas olo, mut ko mie en ennää kykene,harjal kuuraamaa.
Nytkii pittää turvata ikämiehen appuu,mattoin kääntämises ja narul laitos.

Sit uusii aatoksii... ikämies läks suolle lakkoi essimää ja mie


löysin aitast vanhan potaattilootan, joka olkii sit mahottoman likanen ko olla saattaa.Varmast siin ol moniin kymmeniin vuosiin mullat ja savet,lisäks hiiren papanat, mut painepesurilhaa sekkii tul pestyy. Kuivattelen sitä vähä katseilt piilos, ko


jottai mie tuost viel teen, koha kuivuu ja ikämiehen loma loppuu.

Kiitoksii taas ystävät mukavist kommenteist, ja koht siltää bloggerin tilaston mukkaa tulloo 10.000 käyntii täytee, sielt tammikuun alust. Mahoton sentää jotta oon ihmeissäin, kiitollinen ja iloin.

Mukavaa viikonvaihetta kaikille, nautitaa nyt lämmöst ja ollaa ilosii.


keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Eilisen tunnelmia

Voi ko eile ol sitte mukava päivä. Blogiystäväin Maahiska käi perheesä kans kyläs.
Myö ko tehtii vähä oravannahka kauppoi, villalangal.


Mie sain nää ja hää sai sit tavaraa. Aivan käsittämättömän ihanii lankoi, siin on paatsamankuorel  lupiniinil, pajul ja vaik millä  haisuseitikil värjättyy.

Mite sitä voikii välist joku immeinen, niiko nyt tää Maahiska, ollakkii ko ois ain tunnettu.
Meil ol sit lustii, naurettii ja haasteltii.
Lili-koirakii nautti ko lapset heittel sille keppii. Illan tää kiertel sit pitkin pihamaata ihan sen näkösen ,jotta mihi ne kaverit hävis.
Kiitoksii teil vierailust, tulkaa toistekkii.

Toiset sien sukat on sit tehty

Nää on neulottu siit uusimmast kiventiera satsist. Langast tulkii mahottoman eläväpintaist.
Tuollaist jos oikei ruppeis tekemää ni ei taatust onnistuis.
Viel yhet sukat pittää neuloo täl sieni mallil.

Viimeviikol kerroin jot saahaa marjoi saskatoonistkii, ja katinvillat myö mittää saaha.
Täs yks aamu laskin koiran ulos, ja tää män puutarhaa, josta kuulu vaa kova kohaus ko iso rastasparvi nous ilmaa ja viel räkättivät mennessää. Ei marjan marjaa jäänt puuhu, kaik ol syöty.
No pääsenpä helpommal,ei tarvii kerätä ja keittää, ja eikä se saskatoonist tehty hillokaa olt mittää erikoist , ainovastaa hyvvää.

Kiitoksii teil taas vierailuist ja kommenteist

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Sukset

Tää on niit sellasii juttuloit ko "kissa on poissa jne".
Mei nurkis on pyörint ikivanhat sukset,

taitaat olla ajalt enne isän lampun ostoo.Kunnon koivuu, sellaset kolme metriset,joskus ehkä tervatut.
Tuos ne on aitan kuistil olleet kesät talvet, viljalapioitten välis.Ampiaiset niist ain kesäl ottaat pesäntekoo varten materiaalii. Mie niit ain välist kävin kasselemassa ja mite siin sit kerran käikää jot lamppu sytty päässäin, jotta nuo pittää saaha maalattuu ja sissää.
Ikämies huus ko hinaajaa, jottai hassust naisest joka koht kantaa kaik potaattilootatkii tuppaa, ja ei kukkaa muukaa nyt suksii tuo tuppaa ko mei emäntä ja kaikkee muutakii painokelvotont tul hänen suustaa. Mite se nyt noi hermostu ko ylleesä on rauhallinen ko mikä.??:)

Mie viisaana naisen annoin assiin olla, ja mietin jotta ootahaa ukkosein, viel sie hämmästyt.
No täs taannoin ikämies läks käymää kotipuolessaa kassomas vanhempijaa ja muutakii sukkuu.
Hyvä ko mei opelin takavalot ol mutkaa hävinneet ni mie jo istuin pirssis matkalla rautakauppaa, maalii ja pensselii ostamaa.

Sit vaa hommii, hohtimil poistin kaik naulat ja tuon pyöränkumisen jalan alusen, irrotin mäystimet ja hioin kaik pinnat puhtaaaks vanhoist lioist ja ampiaisten jälist, pyyhin kosteel, kuivatin ja sit ruskiaa Miranoolii pintaa


Nehää kiiltää ko uuvet Järviset, kahen maalikerroksen jälkee.


Mäystimet mie tein huovast, joho kirjailin kukkasii ja kiinnitys nyörit virkkasin mustast pumpul langast.
Nyt ne on viel siel aitan kuistil tuultumas, ko tuo Miranooli haisoo kauhiast, mut niije paikka tulloo
olemaa täs miun kammaris, tuos valkian palomuurin kuppees.
Jotta mitä ikämies sano, nooo.. ei viel mittää, hää on jotenkii hiljanen, mut suupielis karhetii metka hymy ja ihan ko ois sanont, " jot mei mamma se tuunailoo, suksetkii"

Sit kuva miun lapsuuvest, ainoo muute mis mie oon sukset jalas.

Mie oon kuuven ja velipoika kaheksan vanha. Hänel ol oikiat monosukset ja mie jouvuin hiihtää hikilauvoil , lenkkisuksil, siks mie tuos kuvas itken ja kiukkuan. Muistan vielkii kui suututti männä kuvvaa lenkkisuksil.
Hiihtämisest en oo koskaa tykänt,siks meil sukset tuunataa tupakuntoo.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Lapsen piikana

Ollaa oltu tännää ikämies ja mie lapsenpiikana, naapurin uuvelle koiranpennulle,


kaheksan viikkonen lapinkoiran pentu, on sitte sulonen, pehmiä ja tuoksuukii viel pennul.


Eikä pysy hetkeekää paikallaa kuvausta varte.
Tunnustan et ihan pienen hetken  käi ajatus uuvest koirast, mut sit järki voitti.
Ikämiehel se hetki kesti vähä kauemmin ko miul. Mut kyl juttu on nii että Lili on mei viijes ja viimonen koira.Vaik pitäshää noit, mut ko alkaa kunto olla esteen, vai ottasinko sellasen pienen valkian villakoiran ja työntelisin sitä sit joskus rollaattorin koris.:)

Paula-Kristiinan blogis on olt kauniit sukkii joije varsis on rivi ilosen värisii sienii.
Miekii sit tekemää sellaset

Neuloin ne siint kangasajuruohol värjätyst Jukolanpoikain langast.Tatit on kiventieraa ja varren vihriät raijat lahjaks saatuu porkkanan naatil värjättyy.
Nyt on toiset tulos käännetyil väreil.

Tervetulloo uus lukija Margsan ,hänenkii blogist löytyy näit värjyyksii.

Alotellaa huomen uutta vikkoo ilosel mielel.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Sato näkymii

Ikämies käi eile tuol läheisel suol,kassomas jotta tullooks lakkoi,hää löyskii jo


kaks litraa tuota mei soitten kultaa  ja kuulemma suppuloit on jonkiin verran.
Eihää tääl etelän soil koskaa oo sellasii määrii lakkoi ko pohjoses, mut saahaa ain talveks jokunen litra pakkasee, ellei nyt sitte mesikämmen käy napsimas niit enne ikämiest. Hää löyse eile myös tuoree karhun läjän.
Tääl on karhui olt ain, toissa syksyyn käi tuos mei raktoritallin takaankii.

Messät on täyn mustikoit, niit käyn ain kourallisen syömäs ko koiruutta lenkitän.
Puutarhas tulloo omenii,

vaik jänkät kalus talvel rungot ni oksat ihan taipuut omenist, pittää jo laittaa tukikeppilöit.


Saskatoniakin tullee jokunen,


ja pähkinöit, kolme pensast täyn alkui.Saa mei miehet talvel taas herkutella omil pähkinöil.

Oikei mukavaa viikoloppuu ,nautitaa marjoist ja iloitaa lämmöst.



torstai 19. heinäkuuta 2012

Tänään pihalla

Tännää ei oo satant, ihanaa. Koko päivän oo olt pihamaal, kameran kans ja ilman , välil  keittelin ne kiventierat.
Täs päivän saldo.

300 rammaa ruskian kirjavaa lankaa.

Lumikärhö kukkii,samoin

samettimainen Jakmanni

Harmaat käenkukat loistaat aniliini punasina, lehet ja varret on harmaan nukan peitos. Käenkukka on kaksvuotinen,ens kesän kasvattaa siemenist taimet ja seuraavan kerran kukkii vast 2014.




Tää oranssi päivänlilja on sitä vanhaa kantaa jota enne ol joka mökin ja kartanan pihamaal.


Ne toukokuus saamani jörriinit kukkiit jo komiast, navetan ees olevas kaivonrenkaas.
Navetan ikkunast kurkkii maitotölkist suurentamani ja pahville piirretty lehmä.Pittäähää nyt jonkiinlaisii lehmii miunkii navetas olla.:)

Mukavaa ko käytte kommentoimas,Kaisakii on uus kommentoija, kiva ko oot mukana.
Oikei makkeit uniloit teil kaikil.


keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Pussukka

Kellee ei taija olla yllätys ko sanon jot taas sattaa. Miul ootteloo satsi kiventieroi keittelemist, mut mää tuonne satteesee mittää tekemää. Tulloo sitä poutaakii ,keitellää sitte.

En mie joute oon olt , vaa virkkailin pussukan,


 siint Novitan Tenesee langast ja korkeutta pussukal on 32senttii, pohjan halkasija on siin 20 senttii. Ohje ol uusimmas Kodin Pellervo lehes.


Pohjaa tukevoittamaa mie laitoin paksust pahvist leikatun kiekon jonka sit päällystin vanhal liinal.
Näyttää tälvisii komiammalt ko pelkkä pahvi.
Tää männöö yhel ystävällein lahjaks.

Polvii kolottelloo vielkii, mut ei silviisii kauhiast.

Mukavaa loppupäivää, mie ruppeen siivoomaa kästyökorrii ja lajittelemaa lankojain..


tiistai 17. heinäkuuta 2012

Koiruus

Nyt pittää sannoo niiko siin TeemAhmassa, jotta "nythän mä vasta hokasin",jotta miult
on jäänt kokonaa esittelemättä tää mei perhee karvanen jäsen, kohta seissämän vuotias


Novascotian noutaja Red Lilian, eli Lili (Lilli, Lillan,Limperin Hilma, Hilmuska, Hurtta, ja halvatun rakki). Lili tul meille just ko jäin sairauuen takia pois työst, vähä niiko terapiakoiraks. Hyvin on hommasa hoitant ja ulkoiluttant minnuu par kertaa päiväs.

Muutamia kuvia matkan varrelt.

Ihan pienen Lili tykkäs nukkuu pää ikämiehen Reino-tossuis,eikä se koskaa oo nukkunt siin pehmiäs petis, muuteko jot pää petis ja roppa lattial.

Vauhtii on riittänt ihan näihi päivii ast, nuorenpana harrastettii akilityäkin, naapurin tyttö ol ohjaajana.


Kaikist rakkain harrastus on keppien haku ja kanto, mut oiskohaa tuo koira hieman suuruuven hullu, ko tuokii kepakko ol yli kaks metrinen. Mut hyvin se hampais siirty pihamaalle.
Lili on mahottoman kiltti koira, rakastaa lapsii ja tykkää leikkii laste kans pallol, mut toisi koirii kohtaa pittää olla hiukan kärttynen, naapurin lapinkoira onkii ainova joka neitille kelpaa seuraks.
Muutenkii Lili on helppo hoitoin, kynnenleikuukii sujuu


ilman minkäälaisii ongelmii.
Yks erityispiirre täs mei noutajas on, se ei ossaa uija, vaik onkii noutaja. Nuoren kerran hyppäs laiturilt ikämiehen perrää jokkee ja painu pohjaa ko kivi, mies sen sukels pintaa ja mie kiskoin laiturille. Sen peräst ei oon mei neiti vetteen mänt. Aluks pelkäs jopa puutarha allastakkii.
Mukavii vuosii olla yhes vietetty ja toivotaa jot niit ois viel monta jälel.

Kiitoksii teil eilisit lohduttavist kommenteist, nyt kykenen jo köpöttelemää, mut rappui on vielkii vaikia nousta.
Teuvon mie toivottelen tervetulleeks mukkaa lukijoitten porukkaa.



maanantai 16. heinäkuuta 2012

Pieniä aurinkoja

Taas sattaa ja kosteus kivistää polvii, eile en voint kunnol ees kävellä ko nii särki.
Itku tul muutaman kerran, ko istumast en päästkää kivun takkii ylös.
Neuloin hätäpäissäin issellein  huopaset langast polviin lämmittimet. Niist en näytä kuvvaa, ko ovat vaa suoraa resor putkee ja hätäpäis neulotut.
Villal ko on kyky viiä kipu pois,mut siin kipiän paikan pääl pittää villaa pittää kolme vuorokautta yhtä kyytii
Mut ensmäinen kuva..


kopallinen pienii aurinkoi, kaik värjätyt keltasee vivahtavat langat kerittynä. Noit kasselee ihan lystiksee.
Oon mie saant aikaseks jottai esittely kelpostkii..


töppöset on neulottu kiventieran jälkivärjätyst langast, ja siint tulkii mahottoman eläväine pinta, vaalee osa on huopaohakkeel värjättyy.


Tää aikuisten pasker on jäänt esittämättä, se on ihan hauska pääs, syksymmäl sitä varmast piänkii tuol pihamaal touhutes.Täs on lankana tenneseetä  ja jottain pumpul lankaa

Nyt on pihal jotenkii ankeeta, saje on hakant pionitkii ihan rikki, onneks otin vaasii ison kimpun.

Kaikest kivust ja kurjuuvest huolimatta mie toivottelen teil kaikil jotka tääl käytte ni oikee hyvää ja onnellist alkanutta viikkoo.
Kiitoksii taas mukavist kommenteist.




lauantai 14. heinäkuuta 2012

Keittelin kitkuukset

Miun kivikkopenkin ja osan nurmikkookii on vallant tämä kasvi.


Mikä lie ajuruho tai timjami, tuoksuu mahottoman hyvälle ja perhosetkii tykkäät, mut leviää ko Kenosen evväät maantielle. Kaks kottikärrillist mie niit raastoin pois vikapaikoist enneko keksin jot taijanpa keittää mokomat väriks,sekkaa viskasin par kourallista tätä toista riesaa,


joka kuulemma onkii hyvä värkasvi, mut mie oon sen melkei saant hävitettyy mei pihast ko joka vuos kitken innokkaast, nyt saap sit jäähä kasvamaa ja leviimmää.
Tulokseks näist riesoist tul 300 rammaa,


vaalian kellan vihriää. Teen niist talvel ,ainakii nyt se on ajatuksenain, jonkiilaisen virkatun peiton.
Lankahaa ol taas sitä turvallist Jukolanpoikain lankaa

Mut kassokaas miun kärhölöit,voi ko mie sit tykkään niist.


Pink fantasyn kukat on ko tassit (kahvikupin lautanen) ja nuppuloit nii mahottomast


Tää on joku kerrottu viinikärhö lajike, nimmee en ennää muista.


Tää rehevä pusikko on lumikärhö joka on kieputtant issesä vanhaan pystyyn kuollesseen kirsikkapuuhun. Kohtsiltää se on täynnä valkioit kukkasii.


Oikein lupsakkaa viikonvaihetta teil kaikill, toivotaa et kelit pysys kuivin, satteit on tult ihan tarpeeks.
Kiitoksii kommenteist.





torstai 12. heinäkuuta 2012

Pakina

Muutama vuos sitte mie kirjotin pakinan tuonne Marttaliiton keskustelu palstalle ja sielt se napattii Marttalehtee.
Nyt ko oon kirjutellu tuost miun omast kammarist ni aattelin laittaa sen pakinan tännekkii ko siint selvii se miks miul on oma kammar.
                                                    
                                                    Pesäero

Mie otin puolisost pesäeron-kolmenkymmenen yhteisen vuuven jälkee.Petasin hänel oman petin peräkammarii, ko täst yhes makkamisest ei ennää tuu kertakaikkiaa mittää. Hää kuorsaa, jot talo täräjää,nuku siin sit. No mie tönin ja huitasen nyrkil selkää.Hiljeneehää hää hetkeks, mut sit taas alkaa urkukosertto soimaa.
  No eihää tää oo yksistää puolison syy, tää pesäero.Mie ko oon vaivanen, ni mie valitan, jot "aik ko sattuu", mie ähisen ja puhisen, mään vessaan, käyn hakemas lääkettä, laitan kylmäpussii lonkan pääl ja sit puoliso herrää, jot "herraisä oot sie mamma kuolt ko noi oot kylmänä". Sit ko mie vihdoin asetun, ni eiks taas ala kornastus tuos vieres.
  Hyvin on vilkast ja elävää tää mei yöelämä, ja vähhii jäänt kummankii unet.Minnuu se ei silviisii  haittaa, ko saan päiväseltää ottaa nokoset, mut puoliso ko joutuu silmät ristis viel työhö mänemää,  ja kyl pittää myöntää jot "hiukan" meil ollaa kiukkusii, ko ollaa väsyneit.
 No par yötä täs ollaa maattu omis kammareis, ja miks mie en tätä aikasemmin oo keksint.Siunattu rauha.Ei kuulu korinaa eikä pärinää, ja miekii saan ihan rauhas kupsehtii kipujein kanssa, laittaa valot ja ihhailla vaik maisemii akkunast. Kukkaa ei ärähä, jot "makkaamaa sielt, miul on aamul töihi mänö"
   Meil on kännykät vieres, jos kummal hätä tulloo, ni voijaa appuu hälyttää.
  Tänä aamun tuolt tuvan puolet kuulu mukavaa hyrinää. Puoliso siel saijuu keittel, kurkkas miun kammarin ovest jot " tuu sie mamma juoma" (tätä meil ei oo aikoihi käynt)
Mie saatan saaha vierait tuolt peräkammarist iltasel.

Tää sama rauha ja valmiit aamu saijut on jatkunt jo kaks vuotta. Kyläskii ollaa toistemme luon käyty ,sillo tällö.


Kiitoksii teil ihanist kommenteist.






keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Lohtupeitto

Sain valmiiks sen kummityttöin peitteen. Täs aamusel lopettelin reunukset ja käin kuvvaamas sen,vanha haravakone sai toimii lavasteena.


Peiton koko on 175kertaa 115senttii. Reunukset virkkasin Novitan huopanen, langast.

Jokkaine lappunen on er näkönen, niiko mei ihmisten päivätkii on erlaisii.Lappusii oon virkant mukkaa kauniit ja rakkait ajatuksii,rukouksii ja lohdutust sekä ilon kiljahuksii, ko kaik käänty hyväks.