Viikonlopun tapahtumia

Takaan on  viikonloppu johon mahtuikii sit  kaikkee mukavaa.
Aikamiespoika tul kottii mei iloks  ja ensmäisen piipahettii kirpparil jost löysin korian kankaan. Ompelin siit uuninpankon ettee verhon.

Sit käveltii koko perhe hangil , kyl olkii lustii ko aurinko paisto
yle kirkkaast ja hanki kesti hyväst tälläst pullukkaakii.

Saatii ihhailla monniin eri elläinten jälkii,siel ol hirviin, peuroin, villisikoin , pupusten, kettuin ja ilveksenkii jälet.
Jäi sinne jälet mei Lilliltäkii joka sai kerrankii juosta kepakkoin peräs oikee avaral paikal.

Käytii lauvantai ehtoon kirkoskii siunauttamas virpovitsat, miun omat on tuos kuvan vasemmas alalaijas.

Tuost palvelukset mie tykkään erityisest, siin on jo aavistus tulevan pääsjäisen ilost.
Kirkost saa jokkainen mukkaasa muutaman kauniin virpovitsan jotka sit kotoon laitetaan ikonin vieree.

Siin ne saap olla helluntaihi ast jonka jälkee ne poltetaa.

Nyt alotettaa suurtaviikkoo, hiljast viikkoo, piinaviikkoo, pääsiäisviikkoo iha mite kukakii sitä kutsuu.
Alan hiljallee rauhottummaa ja valmistummaa suuree juhlaa, mut tuun kyl viel toivottammaa teil pääsiäiset.
pahottelen toiste kuvviin kehnoutta, ne ko on otettu kännykäl.

Lumi meni

Se alkuviikon talvi kestikii vaa päivän ja nyt ollaa taas pimiäs ja märäs.
Huomen on ensmäinen adventti ja alotettaa joulun ootamine, miekii lähen miehen kans häne kirkkoo laulamaa Hoosiannaa, ko se vaa kuuluu miun ja mei perheen joulun odotuksee.

Siulle rakas lukijain ja tääl satunnaisest piipahtava , mie toivotan oikee rauhallist ja siunattuu ensmäist adventtii, vaik ulkoon on pimiää, ni annetaa joulun valon hiljaa alkaa loistamaa.

Pupusii ja paastoo

Kuinka ussein meil onkaa tapan tehä sammoi asioit joka vuos, niiko jouluks sitä, ja vapuks tätä.
Miulle on tult nyt tavaks näi pääsjäisen alla neuloo muutama pupunen. Sen Norjalaispoikain Arnen ja Carlosken  kirjan ohjeitten mukkaa.

Tänä vuon teinkii oikiat jättipuput, lanka ol isooveljee ja sitä män kumpaakii pupusee just tupsunverran yli 100 rammaa.

Ko lanka ol paksuu ni muutin ohjetta sen verran että tein jaloist ja käsist 10 kerrost pitemmät ja vartalookii lisäsin muutaman silmukan ja kerroksen. Pittuutta näil on sellaset 50 senttii.
Mukavii muksuin kantaa kainalos.

Ko pupu on iso ni pittäähä hännälkii olla kokkoo ja näkköö. Tää pupunen on tehty viimekesään  luonnonpiiskul värjäämistäin langoist korviin alapinta ja tupsun väriläiskät on krapin juurest saatuu oransii.

Toine jääp kottii tuoho kuistin kommuutin päälle, toine lähtee pääkaupuntii.

Mie ja pupuset toivotettaa Nemira mukkaa lukijoihi, ja samal myöskii kiitellää kommenteist.

Intsu kysel täst paastost, no miun kohal ko oon tälläin vaivanen vatsastain ja nivelistäin ni en saa paastota niiko terveet, miun vatsalle on maitotuotteet välttämättömii joten koitan sit jättää jottai muuta pois, niiko herkkui.
Paastoshaa luovutaa lihast, maitotuotteist kanamunist ja eläinperäsist rasvoist.
Jos meen vierailulle, ni toki mie otan vähäsen emännän laittamii herkkui, kohtelias pittää olla, mut mässäillä ei tarvii. Mut kotoon en leivo mittää ko vasta pääsjäiseks.
Paaston aikaan on tärkiää tutkailla isseään ja tekemisiää, käyvää kirkos usseimmin, otetaa ossaa katumuksen sakramenttii, autetaa appuu tarvitsevii jne.
Paasto loppuu sit pääsiäisyön palveluksen jälkee ja sit juhlitaakii pitemmän kaavan mukkaa kokonaist 40 vuorokautta.

Ei palele jalkoja ei

Jottahaa pittää olla kylmä, aamusella mittar näytti melkee-20 astetta.
Vähä aikaa sitä mietti jotta tuunko ensinkää pois peito alta, mutta ikämies houkuttel kuumal saijul ja ko hellas rätis tul nii mukavast ni uskalluin kömpimää essii.

Äkkiä vaa villahousut jalkaa ni joha tarkenee. Tännää pukkeuvuin tähä kuosii.

Nää on osa miun uusimmist villahousuist. Lanka on ihanaa Regian Winterdream color.

Ja taassiisa lankaa män sellaset 430 rammaa, puikot ol kolme ja puol.
Nyt on miulla mistä valita eikä vanhoja jalkoi palella.

Enköhää mie näil pärjää loppu elämäin, mutta eihää sitä tiiä jos enstalveen viel yhet. Näit ko on nii mukava neuloo ja pittää. Hiuka yl viikos tullee houst tehtyy, mut tunnustan jotta vähä käyp kässii tuo neulomis vauhti.

Tännää alotettaa suurpaasto, aletaa valmistautumaa kevvään suuree juhlaa, pääsiäisee. Luovutaa määrätyist ruuvist ja herkuist, käyvää kirkos usseimmin, autetaa toisii ihmisii,  tutkiskellaa ommaa sisint, otetaa ossaa katumuksen sakramenttii, ja nii eespäi.
Mut jokkainen voip paastota, vaik ei orttodoksi oliskaa, meil kaikil tekkee hyvvää välist kuunnella sisintämme ja rauhottuu ja olla keveemmäl ruuval.

Siunatuu paastoaikaa.

Tervetulloo uuvet lukijat Katri ja Sari.

Teippiä ja taidetta

Tääl tää kodin kohennus jatkuu, täl kertaa vuoros on kaks tauluu.
Alotellaa juttuu joulust, sain sillo ystävältäin Hanneleelt,joka pittää tät ihanaa bloggii, oikein upian enkelkortin, hää ol isse sen tehnt. Alkuviikost sain niit hänelt  lissää, ko mielessäin ol yks ajatus.

Jottahaa ajatus muuttuis näkyväks ni, tarvittii siis noit enkeleit ja sitä mahtavaa alumiiniteippii, kahet vanhat raamit,

pitsii, säkkikangast ja muutama muukii juttu.
Ensmäinen taulu on iha vaa tälläin enkelit rivis pitsin pääl versio.

Toisee pohjustin pohjan säkkikankaal ja lisäks, ristipisto enkel ja Pyhän Kolminaisuuven ikonkortti.

Kuvat ko on otettu salamal ni vähä se läväytti lasist takas, mut nää kuvat mis taulut on paikoillaa miun petin hyllyl onnistuit hyväst

Tuo suloin enkelpatsa on joululahja ikämiehen työkaverilt, kiitokset vaa sinnekkii.

Ootta jo huomant jotta toises taulus on valkia lappu, siin lukkee seuraavast.

                                            Ystäväni kuulee sydämeni laulun
                                             ja laulaa sitä minulle
                                             kun muistini pettää.

Jotenkii tuo värssy vaa koskettaa minnuu, aattelen jotta kuka miulle sitä syvämmen lauluu sit laulaa jos miun muistiin katovaa. Ikämies kyl lupas jottai veisata, mut jospa häneltkii alkaa äly hämärtyy ni sit meil onkii oikia sekakuoro.

Tälläsis tuunauksis ja tunnelmis tätä päivää vietetää. Kiitoksii teille taas kommenteist, mukavast niit pikkusii peittoi on jo tult, mut lissää tarvitaa.
Tervetulloo Kiinanruusu mukkaa lukijoihi.
                                                     

Rakkain esineeni haaste

Mie sain jo aikasemmin haasteen, ouskun tekeleet blogista ja täs pittää ottaa valokuva viijestä rakkaasta esineestä ja kertoo niist jottain

No täs olkii sit miettimist, ko ylleesä mie en rakasta esineit, mutta sit laitoin viis sellast jotka on miulle tärkeit, ensmäiseks

kuva miun petist, koska jouvun tuon rappeutuvan selkäin takia viettämää siin paljo aikaa. Tuos mie teen kaik miun kästyöt ,tuos mie kasson telkkarii, ja tuos mie nukun yöt.

Seuraava tärkiä esine, tai oikiastaa esineet

on miun  sormuksein, ikämiehelt täs vuosiin saatos saatui, paitsi tuo jos on lila kivi se on miun äit vainaan sormus jonka hää sai miun isältäin, sen ees on miun vihkisormus joka sekkii on olt miun äitin kihlasormus ja se on kuulemma ostetu aikoinaa Lieksasta, vuonna 1951 Pehkosen kultasepän liikkeest.
Kolmas kuva pittää kans sisällää monta tärkiää asiaa

tuo kastelukannu on miulle siks tärkiä ,ko se on aikamiespojan lapsuuvest, hää isse osti sen aikoinaa kioskilt, sit kuvas on noit pöllöi joit mie kerrään.
Neljäs kuva

tää on miun issäin puolen suvun sukupuu , täst mie tiiän mist mie oon tult, ja kuka mie oon.
Tää on siit metka sukupuu jotta tuo vasen puoli on miun mummoin sukkuu ja oikia miun issäin , ko miun mummo ja pappa on sammaa Virsuin kantasukkuu.Mie oon tuol oikial, toisiks ylimmäl oksal ,neljäs oikialt.
Viijeis kuva kertoo, myöskii miun karjalaisist juuristain

ja siitä kuinka tärkiää usko miulle on, ilman uskoa en olis ennää tässä.

Sit tää pittää laittaa eteepäin neljälle ja pittää laittaa myöskii linkit hei blogeihi.
Ai ko mie sit en tykkää täs valinnast, ko tää ois mukava teil jokkaiselle mut kassotaa mitkä esineet on rakkait seuraaville

anja-reginan aitta
zakuska-pöytä
kuukkelin paja2
selätön puutarhuri

Ja nyt sitte kaiki ylös ,ulos ja lenkille niiko Tarvajärvi aikoinaa sano, toivotettuaa ensin aamujen aamua.

Kiirastorstai

Mie oon nähnt muutamaskii blogis ihanii kankaal päällystettyi kepukoit ja tuttuu tappaa miunkii pit niitä alkaa viel eile illal väkertämmää, niiko ei ois olt muutakii tekemist näi juhlan eel. En muista kene blogis näit ol  joten linkkii ei nyt oo, mut kiitos kaikille ideast. Täs nää miun kepukat

Tuollasii haaroutuvvii oksii kieputettii kangassuikaleit. Iha hauska koristus ja siin roikkuut nuo aikasempiin vuosiin neulomain munaset.
Nyt on koti koristeltu ja siivottu, on paistettu ja leivottu. Aikamiespoikaa ootellaa tulevaks ja sit myö aletaa viettämää pääsiäist.
Mie uppouvun ihan kohtsillää tähä miun uutee kirjaa, Pääsiäinen juhlien juhla

Tilasin tään kirjakerhost. Tää kertoo orttodoksisest pääsiäis perinteest ja tavoist, kuvat on mielettömän uppeit, täs teille yks tunnelmallinen otos.

Seuraavan kerran tavataa pääsiäis aamun, siihe ast mie piän konneen kii, sikspä toivottelen nyt teille kaikille ihanaa, iloist rauhallist ja siunattuu pääsiäist. Viettäkää se ommiin perinteittenne mukkaa.

Kiitos teil kaikil kommenteist ja mie koitan jossain välis saaha siint ruskiast kanast paremman kuvan.

Ystävän harteille

Viel on näytettävään yks huivi, jonka perjantain vein ystäväin Pirjon harteille, kiitos viel mukavast iltapäiväst luonanne.

Malli, koko ja lanka on sama kuin niis toisiskii, rannut vaa hieman erilaiset.
Nyt pittää vähä rauhottaa tätä huiviloitte tekemist, sillä käjet alkaat olla aika kipiät, mut ei tää homma kokonaa lopu.

Näije teko on vaa niin mielekäst ja mukavaa.
Huivin kans sammaa pakettii kietasin pupusii,

nää on nyt tään pääsiäisen hitti.

Kiitos teil viimeviikost ja kommenteist, noist virpovitsoist viel jotta vanhan perinteen mukkaa niis ois suotavaa olla just kolmihaaranen oksa, (kolminaisuus) yhen ohjeen mukkaa kukka tehhää viiest terälehest (Kristuksen viisi haavaa), mut ei näit ennää taijeta iha kirjaimellisest nouvattaa.

Nyt alotellaa sit suurtaviikkoo, tai piinaviikkoo, tai pääsiäisviikkoo iha jokkaisen oman elämän mukkaa.
Pääsiäinenkii on siit mukava juhla jotta se soppii ihan jokkaiselle, kuulu sit kirkkoihi tai ei.
Sitä voip juhlii Kristuksen ylösnousemuksen muistoks, kevvään alkamisen kunniaks, talven loppumisen takkii, tai vanhan tavan mukkaa hedelmällisyyven juhlan.
Monethaa pääsiäisen koristeet on vanhoi pakanallisii, niiko nyt nuo jäniksetkii nehää kuuluu just tuoho hedelmällisyytee, ko mokomat lissääntyyt nii noppeest.
Mie toivon jotta myö kunnioitettaa toistemme tappaa juhlii pääsiäist, sillä onhaa se meil kaikil tärkiä juhla, ei pilata sitä kiistelemäl muotoseikoist ja sisällöst ja loukkaamal niit jotka viettäät juhlaa toisin ko isse vietämme.

Uusi lukijoitakii on tult, tervetulloo Anna Huoneelta ja Marit Helene.
Mukavaa päivää jokkaiselle.

Palmusunnuntain aatton

Terveisii kirkost, justiisa tulin kottii, meil ol nyt lauvantai iltaan kirkos virpovitsoin siunaus.
Kyl olkii taas paljo kauniit vitsoi tuotu kirkkoo siunattavaks.

Näil sit huomen aamusel lapsoset virpoot vanhempansa, kummisa ja muut lähheiset.

Orttodoksisee perinteesee ei kuulu noitiiks pukkeutuminen, mut toki mie sen leikin lapsille suon.

oikialla olevas kimpus on miun virpomaoksat.

Vanhan tavan mukkaa palkkakii saahaa vast pääsiäisaamun. Tälviisi ol viel miunkii lapsuuves.
Kirkonmennoin lopuks pappi antaa jokkaiselle muutaman siunatun oksan ja kotoon ne laitetaan ikonin vieree.

Siin ne saavat olla helluntaihi ast jonka jälest ne pittää polttaa.
Mie tykkään täst palveluksest,täs on jo hiukkasen sitä pääsiäisen riemuu vaik viel paastoo vietetääkii, ja maantaist sit alotettaa suurta viikkoo.

Mie se virvon vitsasella varvon pajunoksasella
Toivon siulle terveyttä. vitsan myötä virkeyttä.

Oikein iloist ja siunattuu palmusunnuntait teille kaikil.

Ruostunut syvän..

Oikee mukavaa alkanutta viikkoo vaa kaikil, pakkasetkii ne lauhtuut ihan siedettävii lukemii, lunta sattaa ja polvee pakottaa iha hitoksee, mutta mitäpä siint, miel on ilone ko mikä, ko sain vihdoinkii koristeltuu ikämiehen miulle jo syksyl leikkaamat ruostuneet syvämmet.

Toine sai vaa koristukseks kankaise pionin kukkase, eikä tuo muuta tarviikkaa.

Tään paikka on miun lipaston pääl ikonien ees, muistuttamas elämän  kauneuvest ja siint ettei mikkää ja kukkaa oo täs maailmas ruma ja arvoton.
Toisee neuloin papernarust vähä taustaa ja lisuketta

Liimasin kuumaliimal kaik toisiisa kii ja ripustin ikkunaa roikkumaa.

Valo tullee ihanast tuost neulotust  läp. Mie toivon vaa jotta liimaus pittää eikä syvän tipaha lattiille, siit saattas tulla sanomissii, jos lattiisee tulis lommoi.

Kiitoksii teil taas mukavist kommenteist niit on ain nii mukava lukkee.

Idean ruostuneisii syvämmii nappasin Ruusu-Liisalt ja käykääpä kassomas tuon vanhanrouvan mobilee tuolt Zakuska pöydästä.

Sunnuntaita

Huomenta, mie oon nyt aikases, mut ko pitkäst aikaa sain nukuttuu hyväst ja mihinkää ei kolota, vaik luulis ko eile illal möyrittii ikämiehen kans kivilöitten kimpus.
Mei alpihal on kolme issoo mäntyy, ja yhen ympärille ollaa nyt tekemäs uutta kukkapenkkii.
Sillo likakaivon laiton yhteyveshää kaivur otti nurmelt yhen kiven pois ja nosti sen sitte männyn ettee.

Eile sit alettii rakentaa sen ymärille matalaa kivimuurii, ko noit kivvii täl mei mäel kyl on.Muurist tulloo paksu, ko sisäpuolellekkii laitetaa kivvii, sillo ne tukkeet ulkokehäs olevii, ja mullat ei paina muurii nurin.

Tarkotus on kaivaa kaik tuo kuiva huono maa-aines pois ,laittaa tilalle kompostii ja kunnon multaa.
Kiven ettee tekis miel laittaa köynnöshortensia, ko miul on yks hyvän kokonen poikanen kasvamas.

Tält puolet mei tai siis ikämiehen pittää kaivaa viel kielon juurakoit ja miun pittää nyppii jokkainen juuren palakii, muute muutaman vuuven pääst penkki on täynnä kieloi.
Täs meil riittääkii askaretta, moneks viikoks.

Värjäsin sil raparperin juurel viel neljännen satsin, alinmaiset langat on nelosta ja selväst jo keltasemmat kuin tuo ylemp kolmos satsin lanka.

Nyt sit riitti raparperin kans puuhailu,kilo ja sata rammaa tul näit lankoi  ja vaik mie päätin etten ennää tee issoi töit ni kummast alko himottaa, niiih, alko himottaa ,tehä noist raparperi langoist mumon ruutu peitto, vähä vihriää ja kirkast keltast mukkaa.
Mut kuulostellaa ja kassellaa.
Pesin eilen padankii puhtaaks ja kyl ol nokist hommaa, vaatteet tul aika kuntoo, mut onneks ol Maijalt saatuu

Vanishii ja kyl lähti noet vaatteist , kiitoksii vaa Maijal, tää tul nyt tarpeesee.

Miult kysyttii jot mist mie oon oppint nää värjäys jutut. No miehää olin yks kesä yhen värjärin kaverin kerräämäs hälle kasvii ja hää sillo minnuu opasti , ja sit oon lukent kirjoist ja netist, oon haastelt toiste värjäreitten kans ja yrityksen ja erehyksen kautta sitä tietoo on tult. Viel on paljo paljo oppimist, ja paljo kasvii kokkeilematta.
Oon saant teilt muutamilt hyvän vinkin ja meinaankii sitä viel kokkeila, ompelen harsost pussukan jossa piän näit roskaavii kasvei, niiko raparperrii ja jäkälää, on sit helpomp huuhella lankoi. Kiitoksii kaikist vinkeist ja mukavist kommenteist..
Lopuks oikei rauhallist pyhäpäivää ihan jokkaiselle.

Maria Egyptiläinen on miun taivaallinen esirukoilija.

Punanen

Jokohaa pystys istuu sen hetken jotta sain kirjutettuu tään jutun. Tääl  ko kärvistellää kurjan vaivan kynsis, nuo pukamat ottiit ja ärty sen verran että elo on kipiää ja aika leikkauksee tilattu.
Jotta voikii mokoma vaiva sotkii koko elämän,pit perruu ootettu vierailukkii ko en kykene istumaa autos.

Jos alku ol tälläst valitust ni sit päästääkii ihastelemmaa uusinta mekkoo

Tälkertaa värjäsin mekon punaseks, paketis luk jotta tää muka ois tommaatin punanen, mut aika hailakka tommaatti tuo on. Täs ei oo taskui ollenkaa, ompelin ettee kaks pyöriää liinaa koristukses ja kirpparit löysin tuon virkatun irto kauluksen joka sit virittelin kaula-aukkoo.

                                                  Seläskii kommeilee yks pyörylä.
Viel ois materiaalii kahtee tai kolmeekii mekkoo, kassotaa kui monta viissin tehä.

Eile oltii koko päivä juhlimas nuorimman risttytön (kummitytö) rippijuhlii, ja voi mahoton ko olkii lustit juhlat.
Kylhää kyynel tul silmää kassoes nuorii siel kirkon alttaril, suokoo suur Luojamme heil jokkaisel hyvän elämän.
Ol mukava tavat muitakii kummiloit, siit ko on aikaa 15 vuotta kun myö kaik kaheksan ollaa viimeeks oltu yhes, mut kauhia ko ne toiset ol vanhettunneet mie vaa oon pysynt yhtä nuoreen ja nättiin ko sillonkii:))))

Mut alotellaa uutta viikkoo, iloisin ja onnellisin.
Kiitoksii teil kommenteist ja tavataa taas joku päivä.