sunnuntai 30. elokuuta 2015

Patojen ääreltä.

Pitkäst aikaa tul eile värjäiltyy, tälkertaa mukavas akkaporukas.
Mikä mei ol värjätes, aurinko paisto ja padat lämpes.


Välil huljuteltii lankoi, toise padas ol pietaryrttii,


toises mataranjuurta, joka mukavast tarttu lankoihi.


Välil istuskeltii kästöijen äärel, jutusteltii mukavii, ja naurettii nii jotta vassaa koski , sellast mukavaa yhes ollaa.


Kunnes ihan äkisti taivas tummeni, jyräht ja väläht ja kolme naista juoks kimpsuinee ja kameroinee kiiruust sissää.


Vettä tul vartin iha vaakatasos, toivottii vaa että tulet ei sammus.

Onneks tuo kuuro loppu yhtä noppeest ko alkokii ja päästii issekkii loiskuttammaa vettä


Jotta olkii ihanii lankoi huuhottavana.
Täs sit koko mei eilisen päivän saalis, kilon verran uppeit lankoi kuivumas.


Kiitos teille ystävät tosi mukavasta päiväst.
Päätettii jatkaa sammaa homman  viel myöhemminkii, jos löyvettäs vaik niit seitikkei.

Oikei mukavaa loppukuuta kaikille, pagistaa syyskuus lissää.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Sateinen päivä

Nyt sattaa, ihanaa, ei tarvii olla koko ajan kastelemas, vaan saap hyväl syyl olla tuvas, nauttii teetä ja neuloo sukkii syvämmen kyllyyvestä.
Satteisen päivän kunniaks näytän teille tään kranssin jonka tein serkkuin 50-vuotisille


Käytin tähä lännenheisiangervon siemenkotii, ne on yks parraist ranssilojen teos, ko kuivaat hyväst.


Lisäks täs on olkikukkaa, sinist piikkiputkee ,tähtiputkee, maksaruhon nuppusii , kärhön siemenhuiskui ja muutama nukkajäkkärä.Näähää kaik kuivaat tosi hyväst.
Halusin tehä kranssin jonka serkku voip säilyttää, muistoon mukavist juhlist.


Oikein ihanaa satteist päivää jokkaiselle, pistetää villasukat jalkaa ja neulotaa.

Nii ja kiitos kannustukset ja kommenteist, mut taijan jättää ne liinat sinne kompostin taakse, ne miun valuhalut män saman tien ja sammaa paikkaa sinne kompostin kulmalle

lauantai 22. elokuuta 2015

Ei tästä ruukkua tullutkaan

No kaikkea pittää kokkeilla ainaskii kerran, on lause jota oon aika ussein sanont lähheisilleni, mut nyt taijankii muuttaa sen muotoo lauseeks, jotta kaikkee ei aina tarvii kokkeilla.
Ja tässä syy.
Nyt on monis blogeis ja fasepookis olt uppeit kuvvii noist isse tehyist ruukuist, jois käytetää apuun vanhoi pöytäliinoi, pyyheliinoi ja kuka mitäkii.


Ohjeet ol helpot ja mie innol kokkeilemmaa, vaik ikämies tuumail jotta tuost ei tuu mittää. Nuo on niit naiste hömpötyksii.
Mie aattelin jotta kyl mie siulle ukkoin hömpötykset näytän ja sekottelin sementtilöössii.
Ai ko kutkutti mukavast ko sain kaik liinat liotettuu ja ruukuloijen päälle kuivumaa.


Siin on siulle ukkosein hömötyksii.
Sieluin silmil näin nuo rappusil ja kuistil ja niis uppeet rysanteemit. Mutta.. ko tul pois oton aika ni,
ensmäisest tulkii tälläin, savine pitsiliina.


Itkuu nieleskellen nostin seuraavat ja


hautasin ne noppeest kompostin taakse.
Onneks neljäs onnistu,


mut siihe ei kannata koskee oikee ronskil kädel eikä ainakaa laittaa sitä rysanteemii.
Olkoo kasvihuonees .
Ryökäle jotta harmitti, pakko on todeta jotta nää betonit ei oo miun juttu, suutar pysyköö lestissää ja täti langoissaa.
Nii ja eniten täs kirvelee tuon ikämiehen virnuilu, hömpötyksist ja enks mie siulle mamma sanont jotta ei onnistu.
Halvattu ko hää olikii oikias.
Mut kokkeilkaa työ toiset jos teil onnistus.

Oikee mukavaa viikonloppuu ihan jokkaiselle, viel on luvant lämmint jote nautiskellaa.

torstai 20. elokuuta 2015

Huivi ja harmii

Oikein mukavaa torstait teil rakkaat lukijain ja satunnaiset piipahtajat, kiitos jokkaisest kommentist,niit on aina nii mukava lukija.

Noit isse värjättyi lankoi riittää, tulhaa niit värjättyy sellaset seissämän killoo ja rapiat päälle.
Tähä huivii uppos puolisen killoo lankaa.


Vihriä on huopaohdakkeel värjättyy, keltain kultapiiskul, punaruskee seitikil, tummavihree punasipulil ja harmaa on kaupast.


Kokkoo täl on sellaset 167x92 senttii ja tää männöö joulumyyjäisii.

Sit tiedotus kaikille niille sukulaisille ja ystäville jotka oottaat meit kyllää, ei myö tuolla vissii ikänä ko ikämies ryökäle on purkant sen kassastetun auton koko etupään, molemmat lokasuojat männöö kuulemma uusiks ko niis ol jottai pient ruostetta.


Mie kyl sanoin jottahaa ruoste on sitä rustiikkii ja kovastkii muodis, mut ei ko vaa uutta tilalle.
Miul alkaa olla mitta täys ja koitan pittää kielein kuris jotta en sanois kovin pahast tuolle puoliskolle.

Mut harmeist huolimatta oikein mukavaa loppuviikkoo ,nautitaan auringost ja lämmöst.
Seuraavaks kerronkii sit siit ko kaik ei aina mää niiko siel Röpsöös.

lauantai 15. elokuuta 2015

Nykyaikaa

Nyt tää tätikii on siirtynt nykyaikaa, vähä kyl haikeel mielel, ko se miun ikivanha ja kättee sopiva puhelin män huonoo kuntoo.
Niimpä ikämies vei miut kännykkäkauppaa josta sit ostin tään valkian Lumian.


Mut olhaa taas puotipuksu, miepä kerron teil koko jutun.

Ko mäntiin sinne puotii ni tää myyjä tul ison hymyn kans kysymää jotta mitäs saap olla. No se hymy hyyty ja asenne muuttu ko kysyin jotta vieläkös teil on niit tarjous puhelimmii.( 59e)
Hyvin yksoikosest hää sano jotta, on ja män takahuoneesee hakemaa ja toi miulle laatikon ja totes jotta tässä.
Mie sit kysyin jotta onks tätä vaikia oppia käyttämää, ni siihe tul vastaus, jotta riippuu ihmisest.
Seuraavaks hää kysy, jotta maksattako rahal vai kortil, joho ikämies tuumas jotta rahhaa myö ollaa tavattu käyttää.
Mie viel pyysin myyjää siirtämää kaik vanhan puhelimen tiijot sinne sim-kortille ja laittamaa kortin paikoillee. Sen tuo harvasanain myyjä kyl tek ja sano jotta täs nää tiijot on.

Myö tultii kottii ja mie innoissani ompelin uuvelle aparaatille suojapussin, vanhast farkun puntist.


Sil aikaa ikämies laitto puhelimmee kaik asetukset jotka pit laittaa ja joist mie en ymmärtänt hölkäsen pölähyst.
Sit alkokii sellain puhina ja tuhina ja kulu vaa, että ei tää voi olla totta, ei helkutti, missäs ne on , mitäs nyt jne.
Mie kysymää jotta mitä sie siel puhiset ja tuhiset ko kiukkuin sonni.
Ikämies kasso minnuu hyvin arast ja sano jotta tääl konnees ei oo niit siun numeroloit, ja hää ei ainaskaa niit löyvä, jotta älä mamma nyt suutu mut ne on taint kadota jonnekki.
Enhää mie suutu en, huusin vaa ko pikkunen sumusirreeni ja kiukuspäissäni ompelin toisenkii pussukan


Eihää siin auttant muu ko männä takas sinne kauppaa kysymää neuvoo .

Myyjä kysy jotta mitäs nyt, joho mie, että myö ko ei löyvetä niit miun numeroi mistää vaik ollaa jokaist ohjetta seurattu ja hipastu.
Tää myyjä kysy jotta onks miul ees oikia kortti puhelimes.
Ai pahalainen ko alko kiehumaa...issehää sie ne tiijot siirsit vanhalt puhelimelt ja laitoit kortin tähä uutee jotta oisitko kiltti ja essisit ne.
Sie oot varmast hävittänt ite ne numerot..... sillo miul kiehaht oikee kunnol ja totesin hyvin jäätäväst jotta mite ihmees mie voin mittää hävittää ko en oo mittää löytäntkää, alaha sie poika vaa essimää niit miun numerloit.
No nää Lumiatko on vaa tälläsii.....Olkoot iha mitä vaa mut koita nyt löytää ne miun numerot.
Aikasa ko myyjä hiplas ja räpäläs, ni löytyhää ne numerot.
Täs nää nyt sit on.......Kiitos ja näkemii totesin mie ja purjehin kaupast pihalle.

No nyt miul sit on aparaatti jota vaa hipastaa ja hupsis män liian pitkälle. Muute ossaan jo käyttääkii mut tekstiviestilöijen kirjotus on aika hankalaa ko nää miun sormet on pient, jäykät ja paksut.
Pittää ostaa avuks sellain tökkimistikku, mut ei ainkaa tuolt kaupast, tiiä mitä hää miulle möis ko mänisin kysymää tökkimistikkuu.



Nuo pussukat on kaksinkertast farkkuu  joije välii laitoin tuota pakkausmuovii. Pysyy kone kunnos vaik mie kompuroisin.

Oikei mukavaa viikonloppuu ja kiitos kaikist kommenteist. Lilli kiittää onnitteluist.
Tavataa tuleval viikol.

torstai 13. elokuuta 2015

Sukkia ja Lilli

Nää sukat on olt valmiina jo aikoi sitte, mut päättelemiin ja kuvvaminen on vaa jäänt, mut nyt voin vihdoinkii ne näyttää teil.
Ens kahet miesten sukat jotka neuloin Novitan raitalangoist



ja sit kahet naisten, jotka neuloin regiast


Pakko on myöntää jotta tuo regia on paljo mukavampaa neuloo ko Novitalaiset, sellast pehmiämpää. Käytös en oo huomant mittää erroo, samal taval kulluut ja nyppääntyyt molemmat

Kuvat vähä valottu ko tuo aurinkokkii alko paistamaa oikei urakal jotta nää lämpimät päivät onkii olt ihanii.
Lillikii on nauttint ko saap olla ulkoon koko päivän ja leikkii uuvel heittolelul joka ostettii hälle, 10 vuotis lahjaks.

Täs kuvas hää sitä just ootteloo ja on nii täpinöissää ko olla vaa voip.



ja täs sit retuttaa

Jotta vanha koira jaksaakii illoita uuvest lelust, ko pien penikka. Juoksoo meit kohti lelu suus ja urahtelloo, sit äkkii taas pitki pihhaa.


Eihää vanhalle koiralle voi kauvaa ennä palloo heitellä, mut näyttää tuo ossaavan viel leikkii itekseekii.
Ihme epel, jos naamas ei ois jo harmait karvoi ni ei tuo ikkää ossais arvata. Nää tollerit taitaakii olla sellasii ikiliikkujii.

Oikei mukavaa torstait teil kaikil ja tervetulloo Tarja mukkaa lukijoihi.
Nautitaa auringost.



lauantai 8. elokuuta 2015

Kukkia

Jopa olkii tauti, vielkää en oo ihan kunnos, voimat on männeet tykkänään ja flunssalääkkeen mentooli särki vassan. Koko viikko täs män poties.
Mut nyt hiukan helpottaa ja näytän teil kuvii puutarhast, nauhukset kukkiit justiisa kommeimillaa


ovat ko keltasii kynttelii tummuvas illas.
Ja kärhötkii alkaat olla kukas, omenapuus kiipeilee Piilu


Uus viinikärhö on harmaan käenkukan kaveriin pionipenkis


Pink Fantasy on kärhöportin ehoton kaunotar



ja sen kaveriin kukkii tälläin pien kellonen kärhö jonka nimi on hävint jonnekkii. Muistaakseen tää on kans joku viinikärhö.


Vanha kunnon Jakmannikii on täynnä uppeit issoi kukkii


Tänä kesän on kaikkiin kärhölöitten kukat ihan mahtavan kokosii, niiko tääkii pensastava sinikukkain


Kirsikoitkii tulloo ihan mahottomast, toivottavast kerkiin ne saada talteen enne rastait.


Oikee mukavaa viikonloppuu ihan jokkaiselle tääl käyvälle ja kiitoksii kaikist kommenteist.
Ensviikol sit taas kästöit.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Nuttu niskaan

Meilhää heinäkuu loppu ja elokuu alko sit oikee kunnon flunssal, mie olin kovas kuumeeskii ja nyt vuorostaa ikämies. Molemmat raakutaa nyt ko ne vanhat varikset siel aidal.
Onneks on noit lankoi ja ain ko olin herreil ni virkkasin yhtä alotettuu työtä vähä lissää, tännää sit jaksoin sen viimistellä, mut alotettaa alust, eli täst neliöst.


Kokoo sil on sellaset 86x86 senttii ja langat on näit isse väräjättyi.
Sit taitoin sen kahtii

ompeli sivureunat puolevällii kii ja virkkasin pienet hihat


työnsin käjet hihoihi ja viskasin toisen helman pään yli ja nii ol nuttu valmis


Etupuolest ei oo kuvvaa ko se mänis kommiikan puolelle ko tää on tarkotettu minnuu paljo paljo pienemälle naiselle.
Näithää tehtii yhtee aikaa iha urakal. Nii ja kokkoo voip suurentaa silviisii jotta tekkee tuost neliöst isomman.
Mari viimeeks kysel jotta mist tuo pinkki väri on, no se on mataran juuren kakkos/kolmas värjyys.
Oikiastaa se on enemmän persikkaan vivahtava.

Tuula pyytel kuvvii kukkasist, niit tulloo sit viikol mut täs kuva siit keltasest kukast jota hää kysel


Se on kevvääl ostettu orvokkiamppel. Ihanan rehevä ja rönsyy joka suuntaa en raassi sitä katkoo ko on noin kommee.
Oikee mukavaa elokuuta teil kaikil ja pysykää terveen.