Näytetään tekstit, joissa on tunniste runoilua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runoilua. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tupsupäitä onhan meitä...

Syksy saapuu, varpaitani paleltaa, uuvet sukat jalkaan saan,


korviakkii kylmä vihmoo, tuuli tukkaa tuivertaa ,  pipo auttaa asiaa.


Nauroi ukko pipoain, mutta heti koston sai. Jos on tupsu päässä mulla, niin onhan  kohta myöskiin sulla


Poika hirnui meitä, tupsupäitä vanhuksii. Tuuppa kottii lapsein mun, tuos on myöskin pipo sun.


Lisäks saat sä sormikkaat, kässiis suojaa antamaa. Kylmin sormin hankalaa on kai  soittaa kitaraa.


Kaik nää neuloin Sallasta, Tee Teen ihanasta langasta.

Oikein lepposaa pyhäpäivää ja suuret kiitokset kaikista rohkasevista kommenteista, työ ootta niin mahottoman mukavii ja tervetulloo Niina mukka lukijoihi.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Postin tuomaa


Tääl taas aamusella kukkuu kaks unetonta, mie ja tuo koivu latvan käk,.
Eilise rankan kipukohtavuksen jälest olo on aika hutera, mut eiköhää tää täst ala toimii.

Mut ilosel mielel ollaa, ko oon saant ni mahottoman mukavaa postii, ensmäiseks tul nää


Aivan huippu uppeet korvikset, voitin nää ,Pihlajan oksalla  blogin arpajaisist suuret kiitokset.


Nyt tää täti kulkoo pullat korvis.
Tuos kortis ol sitte justiisa miulle sopiva tekstikii

Joskus saattaa tuntua ettei askel kulje,on silloin tauko paikallan,
Silmät hetkeksi sulje, mukavia ajattele, hoilaile ja hengittele....
hetken päästä jaksaa taas jatkaa matkaa.

Eile tul sitte taas postii, kiitoksii siulle Laila


Näi uppeeta pöllökorttii en oo enne nähtkää, kankaast leikatul oksal istuu nappisilmäin virkattu pöllö, tähäkii  korttii kuuluu värssy, jonka on Englannist suomentant Panu Pekkanen.


Pöllöstä oppia ottaa sietää

Vanhasta viisaasta pöllöstä oppia ottaa sietää:
Mitä vähemmän se puhuu,sitä enemmän se kuulee,
mitä enemmän se kuulee,sitä vähemmän se luulee,
sitä enemmän se näkee ja tietää.

Ja sokerina pohjal on nää, miun ensmäiset ns. Vironvillat




neulekahvilan likat tek tillaavuksen ja mie tilasin nää, het pit alkaa jo huivii kokkeilemmaa.
Talvel näist sit jottai tullee tehtyy.

Kesäkuukii on alkant ja oikee lepposaa kessää ihan kaikil ja suuret kiitokset kaikist mahtavist kommenteist.
Lilli on pysynt puhtaan, mut oon mie sietä vahtintkii,jottei pääsisi uvestaa sinne rapakkoo.

Tavataa taas loppuviikost lankoin paris

lauantai 3. elokuuta 2013

Aitan aarteita

Tälläsis vanhois talolois on kaikenlaisii ulkorakennuksii, liiter, sauna, aitta, navetta, raktortalli, ja näihi kyl mahtuu tavaraa ja ko ne on sinne viety ni siel sit ovat ja unohtuvat, niiko nyt sit nääkii, vanhat kiiltokuvat.


Enne tään talon ostoo meil ol mökki jonka liiterist löyty repaleinen muistikirja, sellanen joho miunkii lapsuuves myö tyttöset kerätii kiiltokuvvii ja sit ystävät kirjuttele sinne värssyi, niiko "Kolme sanaa sinulle,ole ystävä minulle"
Tai, " astelin pistelin aidan viertä, katselin kaunista kukkaa, kuka lie se nätti poika joka silitti siun tukkaa"

No sillo aikoinaa mie höyryttelin ne kiltokuvat irti tosi varovast, ja laitoin taltee, ja nii hyvvää taltee jotta vasta 20 vuuven jälkee löysin ne. Tul ne on olt aitas, yhes kaapis, joka tänne tultaes nostettii tavaroinee päivinee aittaa  ja ko se kaappi läks nyt autotallii nii nääkii unohtunnet aarteet pääs päivän valloo.


Nää on aivan ihanii ja toiset ihan kauhian vanhoi, jostai 1940 luvult, niiko täst seuraavast huomaatta, se on jo kulunt ja haalistunt, mut viel siint näkkee mite uppee se on uuten olt


"Enkeli lentää liihottaa, Liisalle onnea toivottaa, tai Onnen enkeli kultasiipi aina sinua suojatkoon"

No mie en ois mie ellen ois het alkant miettii jotta mitähää mie näille teen ja mihin mie nään paan, aikain ko pyörin tuvas ko hälläpyörä ni huomasinkii jot mikron pääl on unohtunt, siis mie unohtelen tavaroit alvariisa, nii sinne ol unohtunt yks tarjotin jonka aikoinaa valkial kauvel maalasin valkiaks, siihe  keskel nyt sit  liimasin sil servettilakal yhen vanhan pitsiliinan


ja liinan keskelle liimasin kukkakorin, tarjottimen jokkainen nurkka sai  pienet kiiltokuvat


"Kielo kyllä kaunis on, mut ruusu kaunihimpi, isä, äiti rakas on, mut Jeesus rakkahampi"
"Kun ruusu kuihtuu, hoida liljaa, kun äiti suuttuu ole hiljaa"


"Ruususilla kukkasilla olkoon tiesi peitetty, minultakin yksi ruusu olkoon siihen heitetty"

Kaik nää värssyt on miun omast muistokirjast otettui.

Oikein lepposaa lauvantait ja elokuuta teil jokkaiselle, kiitoksii kommenteist ja se uus värjäyspaikka toimii, eile kokkeilin, mut siint sit toisel kertaa, eikä nää aitan aarteet tähä loppuneet niistkii mie pagisen myöhemmin lisää.

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulu terveiset

Huomen on sit Tuomaan päivä, jost alkaa mei perhee virallinen joulu. Sanotaahaa sitä jot HYVÄ TUOMAS JOULUN TUOPI, aikamiespoika tulloo kottii ja miun blogi lähtee joululomalle.
Tavataa sit pyhhiin jälkee ja sit aletaakii suunnittelemaa arpajaisii., mut sitä ennen...


                                                        Ukko vanha vuosiin takaa
                                                        viisas on ja vakaa.
                                                        Meille  tuopi sadun taikaa
                                                        ihanaista joulun aikaa.


                                                 Loistaa lyhdyt pimeässä
                                                 valo kulkee sydämistä
                                                 luokse toisten ihmisten.


                                                           Sävel pieni enkelten
                                                           sekin ikiaikainen
                                                           kertoo omaa tarinaa
                                                          
                                                          

                                                     Pienokaisen syntymästä
                                                     joulun lapsen elämästä.
                                                  


               "Jumalale kunnivo taivahas, rauhu muanpiäl rahvahil,kudamii Häi suvaissou."

Oikein ihanaa, rauhallista,iloista, tunnelmallista Joulua teille kaikille rakkaat lukijani.
                           
                                    toivottelee Koso-täti



                                                    
                                                








torstai 13. joulukuuta 2012

Tuiketta ja tuunausta

                                                    Tuiki tuiki tähtönen
                                                     tuohesta sun leikkasin,
                                                     ystäville kerrothan
                                                     kuinka heille toivotan
                                                     joulurauhaa parasta
                                                     iloa ja onnea.


                                                       Tuiki, tuiki tähtönen
                                                        kera jouluenkelin.

                                                        xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

                                                   Tään sydämen kerran lahjaksi sai
                                                    ikämies työkavereiltaan kai
                                                        

                                                   täti ei siitä tykännyt lain
                                                   musta kun sopinut tyyliin ei
                                                   vuosiksi siksi vinttiin sen vei

                                                   Kätehen sattui vintissä kerran
                                                   löytyi maalia tilkan verran,
                                                   hieman helmiä, pitsiä, liimaa

                                                  
                                                 koristeesta tuli priimaa.

Olkoon enkelit  tännää tei jokkaisen mukana  ja jouluisia touhuja.
Tervetulloo Armi mukkaa lukijoihin.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Oodi Villasukalle.


                                         On villasukka perinne
                                         sen esi-äidit keksi,
                                         jaloillemme lämpimiksi.
                                        
                                         Villat saatiin lampahista
                                          valkeista, mustista ja ruskehista


                                          Hyrisi rukit illoin,
                                          muuttui hahtuvat langoiksi silloin.
                                          Kutoi sukkia mummot, äidit ja tytöt
                                          näin siirtyi meille perinnöt.

                                          Nuriat ja oikiat, hankalatkin silmukat
                                          kavennukset kantapään, monet muutkin
                                          hyvät niksit
                                          opittu on tyttösenä, lettipäänä lapsosena.
                                          Mummot kantoi kudintaan,mukanansa aina
                                          tietä pitkin kulkiessa
                                          kilis puikot  innokkaina,
                                          tuuti lapset, keitti vellit,
                                          sukkapuikot taskussaan.
                                          Laiskaks naista moitittiin,
                                          ilman kudinta jos naapuriin,
                                          hetkeksikin piipahtaa,
                                          uutta mallia katsomaan.


                                         Muuttumaton tuote tää
                                         ikinä ei unhoon jää,
                                         vaik harva enää kehruun taitaa
                                         ei se meitä paljon haittaa,
                                         Kaupasta me saamme lankaa.
                                         kallista ja halpaa.

                                         Modernitkin naiset, kutimensa esiin ottaa
                                         sukkapuikkoin kilinä, iloa ain tuottaa.
                                         Esi-äitein perintöön nykynainen luottaa.

                                         Hellii jalkoja vieläkin villa,
                                         antaa unen ja avittaa
                                         sisintäkin jaksamaan.
                                         Villasukat jalassa on niin kevyt astella.

                                         Siis, siskot sukkia kutomaan ja
                                         perinnettä jatkamaan,
                                         kiertäköön lämpö maailmassa
                                         VILLASUKAN MUODOSSA.