Täällä sitä rämmitään

Täl hetkel tää kuva kertoo parraiten miun olostain , oon ko tuo suoho uppoova tukki.

Lonkka tutkimuksis löytykii sekä ilosii että huonoi tietoi. Iloist on se jotta viel ei tarvii vaihtaa lonkkaa roteesii, ko kuluma ei oo onneks paha, mutta sit se huono.Miul on tuos lonkas hermovaurio, jolle ei tälhetkel maheta mittää, täs sitä sit kärvistellää ja koitetaa tottuu näihi uusii lääkkeisii.
Ja toivottavast pääsen noppeest jatkamaa köpöttellyy näil elämäin pitkospuil.

Jottei tää mänis iha surutteluks ni lopuks kuva aitan etenemisest. Hetekat ja tyynyt  on paikoillaa.

Mie toivon teil kaikil oikee mukavaa tätä päivää.

Viikonlopun tapahtumia

Takaan on  viikonloppu johon mahtuikii sit  kaikkee mukavaa.
Aikamiespoika tul kottii mei iloks  ja ensmäisen piipahettii kirpparil jost löysin korian kankaan. Ompelin siit uuninpankon ettee verhon.

Sit käveltii koko perhe hangil , kyl olkii lustii ko aurinko paisto
yle kirkkaast ja hanki kesti hyväst tälläst pullukkaakii.

Saatii ihhailla monniin eri elläinten jälkii,siel ol hirviin, peuroin, villisikoin , pupusten, kettuin ja ilveksenkii jälet.
Jäi sinne jälet mei Lilliltäkii joka sai kerrankii juosta kepakkoin peräs oikee avaral paikal.

Käytii lauvantai ehtoon kirkoskii siunauttamas virpovitsat, miun omat on tuos kuvan vasemmas alalaijas.

Tuost palvelukset mie tykkään erityisest, siin on jo aavistus tulevan pääsjäisen ilost.
Kirkost saa jokkainen mukkaasa muutaman kauniin virpovitsan jotka sit kotoon laitetaan ikonin vieree.

Siin ne saap olla helluntaihi ast jonka jälkee ne poltetaa.

Nyt alotettaa suurtaviikkoo, hiljast viikkoo, piinaviikkoo, pääsiäisviikkoo iha mite kukakii sitä kutsuu.
Alan hiljallee rauhottummaa ja valmistummaa suuree juhlaa, mut tuun kyl viel toivottammaa teil pääsiäiset.
pahottelen toiste kuvviin kehnoutta, ne ko on otettu kännykäl.

Tädin uudet vaatteet

Kyl vaan pittää paikkasa, jotta eläkeläisil on kiirus, ainakii tää viikko on olt yhtä haipakkaa ja siin välis oon koittant tehä issellein uutta päälle pantavaa. Ostin kerran kirppikselt farkkuhammeen joka

ei mahtuntkaa miun päälle ,olin jo silppuumas sitä muihi tarkotuksii ko kekkasin vaihtaa sen ahtaan yläosan vanhoist farmarhousuist leikattuu vastaavaa kaitaleesee. Ompelin sit ne vaa yhtee, ja sen hieman tursuuvan sauman peitoks ompelin tuollast kukallist vinokanttii, jota sit innostuin laittamaa helmaa ja tuoho keskmäisee rimpsuun koristeeks.

Täs seuraavas kuvas miul on uus nuttukii. Mei neulekahvilan Tiina ol kekant tehä siit Strömpsöön nutust paijan jonka mie sit hänelt ostin. Nuttu on just sopivan pitkä jotta tuo hammeen  vaaleemp kaistal ei näy yhtää.

No ainahaa siin käyp silviisii jotta ko saap yhen hyvän vaatteen ni pittää het tehä toine, täs sit miun versio tuost Strömpsöön/Tiinan paijast

Mie tein tään Nallest ja sitä män sellaset 480 rammaa. Muutaman kerran pit tosissaa miettii jottahaa

mite se Tiina ol tuon toise tehny, purkasinkii par kertaa, mut aamul sain tään valmiiks.
Että mie tykkään näist uusist vaatteist.

Kiitoksii teil kaikist kommenteist ja Lilli on saant tei rapsutukset.
Oikei mukavaa viikonloppuu ja lepposaa isänpäivän viettoo, myö juhlitaa huomen ko aikamiespoika on käymäs kotoon hää ko joutuu lähtemää sit illal jo kottiisa.

Nykyaikaa

Nyt tää tätikii on siirtynt nykyaikaa, vähä kyl haikeel mielel, ko se miun ikivanha ja kättee sopiva puhelin män huonoo kuntoo.
Niimpä ikämies vei miut kännykkäkauppaa josta sit ostin tään valkian Lumian.

Mut olhaa taas puotipuksu, miepä kerron teil koko jutun.

Ko mäntiin sinne puotii ni tää myyjä tul ison hymyn kans kysymää jotta mitäs saap olla. No se hymy hyyty ja asenne muuttu ko kysyin jotta vieläkös teil on niit tarjous puhelimmii.( 59e)
Hyvin yksoikosest hää sano jotta, on ja män takahuoneesee hakemaa ja toi miulle laatikon ja totes jotta tässä.
Mie sit kysyin jotta onks tätä vaikia oppia käyttämää, ni siihe tul vastaus, jotta riippuu ihmisest.
Seuraavaks hää kysy, jotta maksattako rahal vai kortil, joho ikämies tuumas jotta rahhaa myö ollaa tavattu käyttää.
Mie viel pyysin myyjää siirtämää kaik vanhan puhelimen tiijot sinne sim-kortille ja laittamaa kortin paikoillee. Sen tuo harvasanain myyjä kyl tek ja sano jotta täs nää tiijot on.

Myö tultii kottii ja mie innoissani ompelin uuvelle aparaatille suojapussin, vanhast farkun puntist.

Sil aikaa ikämies laitto puhelimmee kaik asetukset jotka pit laittaa ja joist mie en ymmärtänt hölkäsen pölähyst.
Sit alkokii sellain puhina ja tuhina ja kulu vaa, että ei tää voi olla totta, ei helkutti, missäs ne on , mitäs nyt jne.
Mie kysymää jotta mitä sie siel puhiset ja tuhiset ko kiukkuin sonni.
Ikämies kasso minnuu hyvin arast ja sano jotta tääl konnees ei oo niit siun numeroloit, ja hää ei ainaskaa niit löyvä, jotta älä mamma nyt suutu mut ne on taint kadota jonnekki.
Enhää mie suutu en, huusin vaa ko pikkunen sumusirreeni ja kiukuspäissäni ompelin toisenkii pussukan

Eihää siin auttant muu ko männä takas sinne kauppaa kysymää neuvoo .

Myyjä kysy jotta mitäs nyt, joho mie, että myö ko ei löyvetä niit miun numeroi mistää vaik ollaa jokaist ohjetta seurattu ja hipastu.
Tää myyjä kysy jotta onks miul ees oikia kortti puhelimes.
Ai pahalainen ko alko kiehumaa...issehää sie ne tiijot siirsit vanhalt puhelimelt ja laitoit kortin tähä uutee jotta oisitko kiltti ja essisit ne.
Sie oot varmast hävittänt ite ne numerot..... sillo miul kiehaht oikee kunnol ja totesin hyvin jäätäväst jotta mite ihmees mie voin mittää hävittää ko en oo mittää löytäntkää, alaha sie poika vaa essimää niit miun numerloit.
No nää Lumiatko on vaa tälläsii.....Olkoot iha mitä vaa mut koita nyt löytää ne miun numerot.
Aikasa ko myyjä hiplas ja räpäläs, ni löytyhää ne numerot.
Täs nää nyt sit on.......Kiitos ja näkemii totesin mie ja purjehin kaupast pihalle.

No nyt miul sit on aparaatti jota vaa hipastaa ja hupsis män liian pitkälle. Muute ossaan jo käyttääkii mut tekstiviestilöijen kirjotus on aika hankalaa ko nää miun sormet on pient, jäykät ja paksut.
Pittää ostaa avuks sellain tökkimistikku, mut ei ainkaa tuolt kaupast, tiiä mitä hää miulle möis ko mänisin kysymää tökkimistikkuu.

Nuo pussukat on kaksinkertast farkkuu  joije välii laitoin tuota pakkausmuovii. Pysyy kone kunnos vaik mie kompuroisin.

Oikei mukavaa viikonloppuu ja kiitos kaikist kommenteist. Lilli kiittää onnitteluist.
Tavataa tuleval viikol.

Lisää väriä

Väriterapia jatkuu, uusiin verhoin kautta, jotka lauvantain sain ommeltuu.

Nyt on tuvas kevät ja jouluverhot pyykis, olhaa tuo aikakii ko koht on pääsiäinen.

Kästyörintamal sain pääteltyy yhen paskerin, neuloin sen isost veljest ko siint tulloo napakamp.

Täl mallil mie oon neulont paskerloit jo vuosii. Mitä sitä hyvvää mallii vaihtamaa.

Muute viikonloppu mänkii sit kuumees, vielkii on vähä heppone olo, mut eiköhää tää täst ala helpottammaa.
Tännää pääsen jo uloskii, nauttimaa auringost.

Uusii lukijoitakii on tult, tervetulloo vaa Marika ja Cigliola.

Mukavaa viikkoo teil kaikil ja pysykää tervein.

Helpotusta kiukkuun.

Täs yhten päivään, ko iha pikkasen hermostuin tuoho rakkaasee ikämiehee, siis iha pikkuse, miekö nyt suurest suuttusin.

Het ko ikämies läks töihi ja auton takavalot hävis mutkan taa, ni mie tilasin pirssin ja poistuin kaupuntii ja siel sit kangaskauppaa.

Tuliaiseks toin kahta kangast ja vinokanttii.

Kangas on oikei napakkaa pellavan ja viskoosin sekotust, josta mie sit ompelin isselein uuve koltun, ko mikäs sitä paremmin emännän rauhottas ko uus kolttu.

Ompelukone surras kerrankii ko kissa uunin pankol, muutehaa se ois lentäntkii kartanolle niiko se entinenkii kone. 

Ei miul mittää kaavoi olt, nakkasin entisen koltun kankaan päälle ja leikkasin.No tää on nii helppo malli jotta miekii sen ossaan tehä.

Helmaa siksakkasin koristeeks pyörylän  iha vaa huviksee. Tuo ylemp pyörylä on muute tasku.

Taakse en laittant mittää koristuksii.

Aiko mie olinkii tyytyväin issein ja siin ommelles kiukutkii katos.

Ikämies ko tul iltasel kottii töist, roikku kolttu jo hekaris, hää kassel sitä ja kysy jotta mikä se tuo on?

Joho mie viekkaast vastasin jotta sehhää on se kolttu jonka sie miulle tännää ostit.

Ja torpaa laskeutu syvä hiljasuu, onni ja lempeys, vaik jostaa olohuoneen sohvalt kuulukii , ai mie ostin.

No mukavaa torstait ja loppuviikkoo teil kaikil, kiitoksii edellisist kommenteist ja tervetulloo Pelaguu mukkaa lukijoihi.

Sisustellaa

Usseest just näin kevvään korval alkaa tehä miel laittaaa kottii jottai uutta, nihää sit miekii aloin kasselemmaa kammariain sil silmäl .
Enstee män vaihtoo verho, löysin tuollast ihanaa pellavatyyppist kangast josta verhon ompelin

Se on just mukavan paksuu, laskeutuu hyväst ,ja pittää yöllä pimiän pihalla. Nii ja ei se olt kallistakkaa ko ol alennukses.

Nuo komiat kuvat ja tekstit on miust nii mahottoman nätit, vaik oon tähä ast vierastantkii tuollasii kirjutuksii kankais.
No ko verho ol paikallaa ni seuraavaks päällystin tuolit, ensin miun nojatuoli sai uuuven istuin päällisen.

Tuo olkii helppo laittaa entisen päälle. Nitojan avul napsutin kankaan nurjalle kii.Sit jos tuoho kyllästyy ni on helppo ottaa entiin käyttöö tai laittaa uus.
Työtuolii laitoin sit vähä toisenlaist

Sillo kirppar reissul löysin nuo poppanast tehyt tyynynpäälliset ja istuin ossaa laitoin irtopehmusteen tyynyliinan sissää, selkänojan kans ol tekemist. Purkasin kaks tyynyliinaa ja niist sitte ompelin tuon irtohupun. Siin män kaks konneen neulaa ja miun hermot, mut sain ko sainkii tuon tehtyy.
Tätä kirjuttaes tajusin jotta ois pitänt ottaa niit enne muutost kuvvii, mut unohin. verho ol oranssi/musta/valkia, ja tuoleis ol oranssi/kellertävät.
Koha kerkiän ni ompelen viel muutaman tyynyn tuost ihanast kankaast. Miun puolest saap kevät tulla mie ja kammar ollaa siihe valmiina.

Mahtavast teit on jo tuol arvonnas mukaan 109 on hieno juttu ja lissää mahtuu viel .Uusii lukijoitkii on tult tervetulloo Sini, Siili ja Johanna Maria.
Kiitoksii taas kommenteistkii ja seuraaval kerral sit julkastaa voittajat.

Paljastukset

Jopa tulkii kauhia pakkanen, yl -20 mut onneks lastain lämmittää joululahjaks saadut asusteet.
Kassokaas ko aikamiespoika pyytel minnuu tekemää hälle hevimiehe hanskat, sellaset mustat jossa on pääkalloi.

Jopa tulkii pojalt pyyntö, mie ko en kykene ennää mustaa neulomaa. Hetken mietittyäin, mänin siit mist aita on matalin ja ostin valmiit mustat hanskat. Varmuuveks kahet ko hää kuitenkii ain hävitää hanskasa. Sit virkkailin muutaman pääkallon ja ompelin ne kiinni hanskoihi.
Pääkalloo sovelsin montaa eri ohjetta, enne ko ne ol miust sellaset ko halusin.

Samal konstil koristelin hälle myös valmiin huivin

Jottahaa ol äiteen aikamiespoika mielissää uusist hevimuusikon asusteist.
Nii ja niijen myytyin sukkiin tilalle kerkisin neuloo viel uuvet. Pojalle on nuo jois on vihriät kantapäät ja ikämiehelle sit nuo toiset.

Paukkukoo pakkaset, miun rakkaat pyssyy lämimän.

Kiitoksii taas teille kommenteist ja tervetulloo aikaterine mukkaa porukkaa.
Tavataa viel tän vuuven puolel ja pagistaa lissää joulusist salaisuuksit.

Uusia liinoja

Mikähä tuos lähestyväs joulus oikee on, ko ain pittää olla jottai uutta tekemäs ja laittamas, niiko nyt ei niil entisilkii yhen joulun selvittäs, mutta täst se kaik alko. Ja nyt pääsenkii syytämää hommistain ikämiestä,

hää ko ol ostant jostai myyjäisist meille tuollasen poppanaliinan. Luonnon valkial pohjal vihriöit viirui. Nätti ko mikä, pittää myöntää että on miehel hyvä maku. (no ottihaa hää miutkii eukoksee)

Eile sit kästyökahvilas virkkasin yhen pikkusen liinan. Mie tykkään pittää tiskipöyväl ain kannus vettä, siin se mukavast hapettuu.

Ja kannun alla piän ain jottai liinaa , ko miust se vaa on nii mukavan näköst. Lanka täs on sitä Catania puuvillalankaa, jost mie tykkään kovastkii.
No tännää virkkasin sit leipäkorriikii liinan tuon liinan vastaväreil

Pohjaväri on oikiastaa sellain harmaan ja vihriän välimuoto, ko ihan puhast harmaata ei kaupas olt.
Ja jotta mie vaikuttasin oikein tehokkaalt ni näytän viel kaks leipäkorin liinaa jotka aamul ompelin

kangas on vanhaa verhoo ja toisee ompelin harmaan pitsin ja toisen reunoihi tikkasin konneel tuollast korutikkii.

Täs viel kaik kolme koriliinaa. On sit mistä jouluun vaihella.
Kummast tänä vuon vaa tuo valkian ja harmaan yhdistelmä kiehtoo, punast en taija laittaa ko muutaman pienen täplän sinne tänne.

Kuistil miul on ihan koht kukas jouluruusu jonka marraskuun puolel kaivoin kukkapenkist ruukkuu

nuppui on melkei 20, ootan innol niijen aukeemist. Sit kevvääl laitan sen taas takas kukkapenkkii.

Oikein mukavaa  tätä viikkoo teil jokkaiselle.

lennä lennä lintusein

Jos siulla on erilaisii tilkkui, ni ompele syvämmii.

Koristele niit pitsilöil

Voit sie ommella lintusiikii

Sit pura par helmist tehtyy korruu, ota sellast rouhevaa narruu ja pujottele syvämet, linnut ja helmet sihe narruu ja ripusta ikkunaas roikkumaa

Nii miekii tein viikonloppun.
Oikei mukavaa alkavaa viikkoo ihan jokkaiselle, miul sit onkii mukava viikko tulos, ko ikämies on lomal ja mie oon varant hälle monta mukavaa hommaa. Pittää vissii käyvä paistelemmaa jottai herkkuu jotta hää suostus ne hommat tekemää.
Niist sit toisel kertaa lissää.

Osasimpa ommella

Miul on jo pitkää ol mieles jotta pitäs saaha uus liivi vanhan mekon kans piettäväks.
Eile sit lähin ihan vartavaste kaupuntii kasselemmaa kangaskaupan valikoimii.
Olhaa siel vaikka ja mitä, mut mie ihastuin tähä Italialaisee huovutettuu kankaasee

josta sit tuon liivin tekasin. Ja vaik tuos kuvas näyttää jotta liepeet on er pituset ni ei ne oikeest oo.

Kangas on ihanan pehmiää ja kevyttä, ko siin on 80%villaa ja 20 % polyesterii. Yks iha pien vika tuos kankaas on sitä ei sit voikkaa pestä veel eikä silittää. Hupsista, mitäs mie sitte teen jos kirkkokahveil tärvään saijut päällein.

Ai että mie hykertelen ko sain liivin onnistummaa eikä tarvintkaa tehä suvulle patalappui joululahjoiks. Taskutkii osasin laittaa kohallee. Koha löyvän oikeenlaiset napit ni ompelen muutaman koristukseksi.
Näil vaatteil männää sit tää talvi.

Oikee lepposaa tiistait teil kaikil, mie alan nyt väkertelemää ruusuloit. Niist sit toisel kertaa.
Ai niin unohin toivottaa Tarjan mukaan lukijoihin tervetuloa.

Kassi

Muistin täs eile aamul jotta miulhaa on kaks arkkii sellast oikee paksuu huopaa.
Ja ne alkoit sit jotenkii tuol ajatuksis pyörimää ja vaatimaa tekemist.

Aluks kuvittelin kirjovain jottai, mut hyvä ko sain pykäpistot tehtyy,Neulaa pit lykätä isol napil jotta män läp.

 Just tuollasel mie sitä neulaa lykin, ja siint huolimatta sormet tul kippeeks.
Lopuks otin sit konneen ja surautin muutaman sauman ja täs tää on, tää miun uus kästyökassi. Nyt mahtuut kaik hyväst mukkaa ko mään kästyökahvilaa.

Kirjomisen sijast ompelin muutaman kukkasen, ja yläreunan taitoksen kiinnitin harsimal, ko kone alko temppuilee, tais olla sillekkii raukal liian paksuu materiaalii.

Toisel sivul ompelin taskun jossa voip kulettaa vaik kännykkää ja rahapussii, eikä tarvii niit ain essii kutimen seast.
Korkeutta kassil on 31 senttii ja leveyttä 38.

Pohjaa tul napakkuutta ko taitoin kulmat sissääpäin .Aluks aattelin viel pahviikii pohjaa tukevoittamaa, mut ainakaa viel sitä ei tarvii, nii tanakast tuo kestää paikoillaa.
Tännää ois taase kahvila, mut kassotaa määnkö, ko nilkka vähä muljaht.

 Viel tuost edellisest jutust, jotta jos teettä sellasen tähen ni sitokaa ne kepit hyväst kii, liimaus ei pitäntkää vaa koko komeus romaht illal lattiille. Nyt se on liimattu ja sijottu, pitäs kestää.

Vanhasta uutta

Eile illal ko oltii taas porukal neulomas tuol Prisman kahvilas ni  sain siellä  kapteenilla  blogist voittamain arpajaisvoiton.

Kiitos täst upiast kirjast, koko illan sitä sellailin ja tutkailin.
Ja ko yön hyvin makasin ni het aamust pit alkaa penkomaa nuita aartehii ja muistinkii jotta oon ystävältäin Pirjolt saanu kaikenlaist hienoo materiaalii, paneeliverhost pitsiliinoihi. Kiitos siulle näist tarvikkeist.

Niist sitte ompelin kaks tyynyy, täs ensmäinen

tyynyn kummalkii puolel on pitsiliinat. Toine ei oo sit iha näin arvokaan olone tyyny

vaa tälläin rimpsuhelmain muhkurainen pöllöneiti.
Nää kumpikii on ens kessää varte, nuihi mei rappusten tuoliloille koristuksiks . Nyt saavat männä vinttii varttumaa tulevaa kessää.

Kiitoksii teil valtavast nuist ihanist kommenteist , jos mie teist oon kuvas nuoren näkönen ni kommentit nuorens viel lissää ja tuo Maijan  muotitalon Matriarkka ...kirvotti naurun, kiitos.
Nii ja tervetulloo Maarit mukkaa lukijoihi.

Ihanaa iloist päivää jokkaiselle.