Kuulumissii

Tervehys teil kaikil, täs onkii mänt jokunen aika ko on tult kirjuteltuu, mut nyt alko tuntuu silt jotta voisin jottai teil haastella.

Meil kuuluu noi niiko ylleesä ihan hyvvää, mie teen kästöit ja hoijan puutarhaa sen mitä kivuilt kerkiin ja kykenen. Kunto on mänt huonommaks, nyt on sit käsiskii nivelrikkoo, mut silti mie yritän jottain puuhastella,  äskettäin  keppi sai uuvet koristukset

ja pithää siihe tehä sopiva kolttukii, vanhaa hautajais mekkoo vähä tuunailin iloisemmaks.  On noit hautajaisii täs oltkii ihan liian kans, enkää ennää jaksant kassella ja pittää täys mustaa.

Ikämies on jo eläkeel ja näyttää hyväst viihtyvän, mootorsaha on vielkii käytös, mut ennää ei katkota kirsikkapuit.

Aikamiespoika  on elleenkii akaton ja soitteloo  ja lauleloo toine levykii on jo tekkeil. Hänel ol vähä harmii ko yhest luomest löytykii syöpä, mut onneks kaik saatii kahel leikkauksel poistettuu. 

Täs leppäilee mei vanha Lilli, hänel tul lähtö satteenkarsillal, ol nii mahottomana kippee ettei mittää muut konstii ennää olt ko laskee toine pois kärsimäst. Uutta koiraa meil ei ennää koskaa tuu. 

 

Kiitos teil kaikil jotka ootta uskollisest tääl käyneet kurkkimas, ja laitelleet miul viestilöit, ja pitäneet muutenkii yhteyttä.   Jatketaa tarinointii toisel kerral ja varmaa täs tän kesän aikaan.

Lamppu

Ajatukset pyörii eelleenkii aitan ympäril, lattii on valmis ja vahva, kestää vaik polkkaa tanssii.

Tännää alotettaa seiniin siivous,sekä pestää ikkunat  ja ootellaa sähköin laittajaa.

Ko aittaa tulloo sähköt ni pittäähää siel olla lamppukii, meil ol ennestää tälläin muovinauhast tehty pinkki pallo

Iha metkan noinkii, mut tuo nauha ol likast ja haurast niimpä aattelin jotta sen vois uuvistaa.

Mieles käi että jos vaikka pitsii siihe kieputtas, mutta...

Ko sain muovit poies ni miul olkii käsis mitä kommein ja muodikain varjostin. Ei tuo mittää pitsii tarvii, eihää.?

Ikämies  laittaaa siihe sissää ne puuttuvat osat ,eli sen joho lamppu kiinnitettää.

Tää ol kyl maailman helpoin,halvin  ja noppein tuunaus.

Oikein mukavaa tätä viikkoo teil jokkaiselle.

Oma aitta

Oi tätä onnea aurinko paistaa ja lumet sullaa jotta korvis kohisoo.
Pienii piippoi alkaa nousemaa, ja suurii suunnitelmii tehhää. Täst se lähtee, tää miun tän kevvään rojekti.

Ikämies korjaa aitan lattian ja mie saan tehä tuost isseillein ihan oman kesäkammarin. Ihan tärisen innost. Vanhat seinät jääp tuollasiks niiko ne onkii, pölyt pittää vaa ripsuu pois.

Kierrätyskeskukset löysin sinne hetkankii , sain sen kympil. Meil ol issellä hetken yläpeti ja nyt aitas pystyy hyväst nukkumaa kolmekiii vierast.

Viel pittää essii vanhaa hyllyy/kaappii joho saap laittaa saijukeittimen ja astiat, ja tietyst pitsiverhot akkunaa.
Toukokuus sitte esittelen lopputuloksen.

Ensmäisin vuosin ko täs oltii aitta ol sillo kesäses käytös, mut jostai kumman syyst sinne ain talven aikaan kerräänty tavaraa, painepesuri, vesletkui, ja kaiken maailman konneit. Lopult mie väsyin siihe joka kevväisee siivouksee ja raivauksee ja ikämies vallotti aitan isselee, mut nyt ko hää tekikii vanhast hevostallist issellee oman miesluolan ni mie saan vihdoinkii aitan ihan kokonaa issellein.
Syksyl laitan oven lukkoo ja kätken avvaimen jottei sinne vahigossakaa ilmesty työkalui ja maalipurkkei.

Oikei ihanii kevväisii päivii teil kaikil. kiitoksii kommenteist , ennää ei harmita silviisii ko sillo.
Nii ja tervetulloo Kivimäen emäntä mukkaa porukkaa.

Keppeilyä

Enne ain ratios soitettii mussiikkii lepopäivän ratoks. No mie en nyt soita mittää, vaan koristelin kepakon vähä niiko lepopäivän ratoks ja kevvään iloks.

Pohjaa en vielkää alkant muuttamaa, napsin vaa ne lumhiutaleet pois ja ompelin kukkasii tilalle ja kaks tuollast virkattuu nyörii.

Iha tälläst perus koristelluu.
Tok yks pikkuin juju täs kyl on.

Tuoho  kahvaa virkkasin pikkuruisen munan ja solmin sen viel kii, mutta näytän teil mitä käyp, ko solmun aukosoo . Essii tulleekii pikkuin tipu.

Tää kepakon tuunaus onkii olt tään viikon helpoin kästyöt, muute oon olt linjal,... tee ja pura, pura ja tee.
Ko miul on käyntkii laskuvirhe, niit peittoi pittääkii olla yks lissää, ja millää ei meinaa lähtee ennää peittoo tulemaa, onneks täs on viel par kuukautta aikaa.

Mut mie kiitän teit kaikist mukavist kommenteist joita oon teilt saant ja toivottelen kaikil oikei rattosaa lepopäivää.

Ripustimia

Pyryist pyhäpäivää teil kaikil. Jotta on tult lunta ja tullee eelleenkii, tuntuu jotta kaik talven lumet tul nyt ko pittäsi jo kevättä alkaa oottelemmaa. No onneks nuo sullaat.

Nyt mie oon hurhatant noije henkareitte päällystämisee,  sekkii on sellaist rentouttavaa hommaa

Saap sommitella värilöil ja vanhast nuhrusest puisest henkarist tullookii ihka uus kommee koristus.

Nyt nää koristaat etteisen piikkilanka kranssii, mut toukokuus männööt aittaa , sammaa juhlaa ko peitotkii

Pittää jossai vaihees käyvä kierrätyskeskuksest hakemas lissää aihioit, ko omat alkaat loppumaa.
Eikä ikämiehen kaikkii paitoi voi piironkin lootakaa runtata.

Näihe käyp langan loput hyväst, mut nää mie tein Cataniast, siint ko tulloo sellain mukava kiilto.

Oikein mukavaa helmikuun viimist viikkoo .

Lapion uus elämä

Mie kyl lupasin haastaa teil siitä ko käin valtion virastos, mut ko tiiän jotta yks rouva tuol Oulun seuvul oottaa innol tätä postaust , ni kerron siit virastost toiste,sopiiha se kaikil.

No nii kaik alko täst,   8.10 olleest  Vanhan rouvan posatuksest ,joka  sai miut haukkomaa henkee, sillä mittää nuin komiaa en oo aikoihi nähnt ko tuo häne hankkimasa lapio.

Hethää miunkii pit saaha oma. Onneks oon keränt nuit vanhoi ruostuneit lapioit ja niimpä hain yhen varstostain.

Mutta työ ette uso minkä mäkätyksen tuo miun rakas ikämiehein pitkää, ko näk miun tuota lapioo putsailevan.
"Et kai sie vaan tuota meinaa tuppaa tuuva, tuollast kammotusta, onkos siul ennää järkee ollenkaa",jne. Tälläsii hää mokoma miulle latel, mie kerkisin siihe vällii sanomaa jotta onhaa Vanhal rouvalkii tälläin, siihe ukkoin jotta oishaa tuo pitänt arvata, jos vanha rouva vie tuppaasa vaikkapa raktorin ni vietkö sie peräs,
No loppui en jäänt kuuntelemmaa, ko ol kiirus jo koristelemaa aarrettain.

Ensi liimailin tuon vanhan neulotun liinan ja nuo vahingos ruostuneet sakset,  unohin ne kerran  talveks pihamaalle ja siet tietyst vähä syvämmii, niit pitää olla aina.

Niiko kukkasiikii ja lapio on valmis, koristammaa etteisen lipastoo.
Ikämies on olt ihan hiljaa, kyl hää vilkasoo lapioo, mut ei sano mittää, hiuka saattaa hymmyillä, mut senkii sissääpäi.
Mut mie hykertelen onnest.

Mithää myö seuraavaks keksitää, onkos siul Vanha rouva uusii ideoit.

Ei tästä ruukkua tullutkaan

No kaikkea pittää kokkeilla ainaskii kerran, on lause jota oon aika ussein sanont lähheisilleni, mut nyt taijankii muuttaa sen muotoo lauseeks, jotta kaikkee ei aina tarvii kokkeilla.
Ja tässä syy.
Nyt on monis blogeis ja fasepookis olt uppeit kuvvii noist isse tehyist ruukuist, jois käytetää apuun vanhoi pöytäliinoi, pyyheliinoi ja kuka mitäkii.

Ohjeet ol helpot ja mie innol kokkeilemmaa, vaik ikämies tuumail jotta tuost ei tuu mittää. Nuo on niit naiste hömpötyksii.
Mie aattelin jotta kyl mie siulle ukkoin hömpötykset näytän ja sekottelin sementtilöössii.
Ai ko kutkutti mukavast ko sain kaik liinat liotettuu ja ruukuloijen päälle kuivumaa.

Siin on siulle ukkosein hömötyksii.
Sieluin silmil näin nuo rappusil ja kuistil ja niis uppeet rysanteemit. Mutta.. ko tul pois oton aika ni,
ensmäisest tulkii tälläin, savine pitsiliina.

Itkuu nieleskellen nostin seuraavat ja

hautasin ne noppeest kompostin taakse.
Onneks neljäs onnistu,

mut siihe ei kannata koskee oikee ronskil kädel eikä ainakaa laittaa sitä rysanteemii.
Olkoo kasvihuonees .
Ryökäle jotta harmitti, pakko on todeta jotta nää betonit ei oo miun juttu, suutar pysyköö lestissää ja täti langoissaa.
Nii ja eniten täs kirvelee tuon ikämiehen virnuilu, hömpötyksist ja enks mie siulle mamma sanont jotta ei onnistu.
Halvattu ko hää olikii oikias.
Mut kokkeilkaa työ toiset jos teil onnistus.

Oikee mukavaa viikonloppuu ihan jokkaiselle, viel on luvant lämmint jote nautiskellaa.

Tunikan tuunaus

Nyt alkaat haravoinnit olla tehtynä ja miekii pääsen muije juttuin kimppuu.
Tännää aamusel viimistelin tään viikon tuunauksen. Sillo joskus ko mie olin viel työs, mitä siit on kymmenisen vuotta, ni miul ol työvaatteen ussein kaikenlaisii tunikoit.

osa on kulutettu puhki, mut tätä mie oon jostain syyst säästelt, olhaa tuo jo kulahtant ja aikasa elänt, mut ko siin ol sitä jottai.
Niimpä viskasin sen, ja vähä pitsii ja yhe huivin konneesee värjäytymmää.
ja kyl kannatti, kassokaas nyt

Eiks vaa tultkii sievä.

Nää kaik pitsit ja tuo liina on sielt Pirjolt saadust pussukast, kiitti vaa jällee kerran, niit riittää viel monnee tuunauksee.
Ompelin tuon rynkytyksen ja kaik muutkii koristukset käsin,on sit helpomp ottaa ne irti ko tunika alkaa vettää viimisiää.

Huivistkii tul nii korian sinine ko kessäinen taivas ja eiköhää täl tuunatul tunikal tää kesä mänekkii.

Kiitoksii teil kaikist ihanist kommenteist, Lilli on pysynt melko puhtaan, mitä nuo tassut, mut sehä kuuluu asiaa.
Mukavaa viikonloppuu ja myö pagistaaki sit likkeempää vappuu, nuist vappukukkasist..

Niin ja kiitos Lailalle postista, mallit on upeita, mie olen hukannu siun sähköposti osoitteen .

Jatketaan väreillä

Kiitoksii tuon eellisen jutun kommenteist, siel tul essii sanat väriterapia, no sitähää tää lankoin ja askartelun kans touhuuminen on. Kyl siin paha miel kaikkovaa ko värikkäit tavaroit ja lankoi käsissää kääntelee.
Toivottavast tää seuraavakkii työ saap mielet iloseks.

Tiistain ol miul taas se kauhuin paikka elikkä hammaslääkär.Enne sinne lähtöö koitin saaha ajatukset muuvalle ja alotin tekemää keppii uutta päällist.
Lanka ol tuota ihanaa cataniaa, jota män sellaset 50 rammaa.

Käs kahvaa tein auringonkukan, vaik ne ei kevääl kukikkaa, mut se nyt vaa soppii tuoho.
Siel hammaslääkäris suu auk maates koitin miettii tuota keppii ja miten siit sit jatkasin ja siel tul ajatus jotta ylös pittääkii tehä iso narsissi.

Kottii tulles ol poski turta puuduttamisest, mut het pit tuo narsissi  virkata, ja loppuin lopuks teinkii samantie sit koko kepin. Siihe män melkeest se kaks tuntii mikä pit olla syömättä ja juomatta.
                                 

Vartee koitin ommella pajunkissoi, no onhaa nuo sinnepäin.

Näit kepin päällisii on mukava tehä, koko ajan kehittelen tuota mallii jotta mite se ois helppo tehä ja laittaa paikallee.
Jos joku kiinnostuu tekemää tälläsii suojuksii, ni mitää ohjetta miul ei oo viel antaa. Seuraavan kohal koitan nuistaa kuvata työvaiheetkii.

Mukavaa torstait teille kaikille, ulkoon tuoksuu kevät ja lumi sulla jotta korvis suhisee.

Teippiä ja taidetta

Tääl tää kodin kohennus jatkuu, täl kertaa vuoros on kaks tauluu.
Alotellaa juttuu joulust, sain sillo ystävältäin Hanneleelt,joka pittää tät ihanaa bloggii, oikein upian enkelkortin, hää ol isse sen tehnt. Alkuviikost sain niit hänelt  lissää, ko mielessäin ol yks ajatus.

Jottahaa ajatus muuttuis näkyväks ni, tarvittii siis noit enkeleit ja sitä mahtavaa alumiiniteippii, kahet vanhat raamit,

pitsii, säkkikangast ja muutama muukii juttu.
Ensmäinen taulu on iha vaa tälläin enkelit rivis pitsin pääl versio.

Toisee pohjustin pohjan säkkikankaal ja lisäks, ristipisto enkel ja Pyhän Kolminaisuuven ikonkortti.

Kuvat ko on otettu salamal ni vähä se läväytti lasist takas, mut nää kuvat mis taulut on paikoillaa miun petin hyllyl onnistuit hyväst

Tuo suloin enkelpatsa on joululahja ikämiehen työkaverilt, kiitokset vaa sinnekkii.

Ootta jo huomant jotta toises taulus on valkia lappu, siin lukkee seuraavast.

                                            Ystäväni kuulee sydämeni laulun
                                             ja laulaa sitä minulle
                                             kun muistini pettää.

Jotenkii tuo värssy vaa koskettaa minnuu, aattelen jotta kuka miulle sitä syvämmen lauluu sit laulaa jos miun muistiin katovaa. Ikämies kyl lupas jottai veisata, mut jospa häneltkii alkaa äly hämärtyy ni sit meil onkii oikia sekakuoro.

Tälläsis tuunauksis ja tunnelmis tätä päivää vietetää. Kiitoksii teille taas kommenteist, mukavast niit pikkusii peittoi on jo tult, mut lissää tarvitaa.
Tervetulloo Kiinanruusu mukkaa lukijoihi.
                                                     

Sisustellaa

Usseest just näin kevvään korval alkaa tehä miel laittaaa kottii jottai uutta, nihää sit miekii aloin kasselemmaa kammariain sil silmäl .
Enstee män vaihtoo verho, löysin tuollast ihanaa pellavatyyppist kangast josta verhon ompelin

Se on just mukavan paksuu, laskeutuu hyväst ,ja pittää yöllä pimiän pihalla. Nii ja ei se olt kallistakkaa ko ol alennukses.

Nuo komiat kuvat ja tekstit on miust nii mahottoman nätit, vaik oon tähä ast vierastantkii tuollasii kirjutuksii kankais.
No ko verho ol paikallaa ni seuraavaks päällystin tuolit, ensin miun nojatuoli sai uuuven istuin päällisen.

Tuo olkii helppo laittaa entisen päälle. Nitojan avul napsutin kankaan nurjalle kii.Sit jos tuoho kyllästyy ni on helppo ottaa entiin käyttöö tai laittaa uus.
Työtuolii laitoin sit vähä toisenlaist

Sillo kirppar reissul löysin nuo poppanast tehyt tyynynpäälliset ja istuin ossaa laitoin irtopehmusteen tyynyliinan sissää, selkänojan kans ol tekemist. Purkasin kaks tyynyliinaa ja niist sitte ompelin tuon irtohupun. Siin män kaks konneen neulaa ja miun hermot, mut sain ko sainkii tuon tehtyy.
Tätä kirjuttaes tajusin jotta ois pitänt ottaa niit enne muutost kuvvii, mut unohin. verho ol oranssi/musta/valkia, ja tuoleis ol oranssi/kellertävät.
Koha kerkiän ni ompelen viel muutaman tyynyn tuost ihanast kankaast. Miun puolest saap kevät tulla mie ja kammar ollaa siihe valmiina.

Mahtavast teit on jo tuol arvonnas mukaan 109 on hieno juttu ja lissää mahtuu viel .Uusii lukijoitkii on tult tervetulloo Sini, Siili ja Johanna Maria.
Kiitoksii taas kommenteistkii ja seuraaval kerral sit julkastaa voittajat.

Paljastukset

Jopa tulkii kauhia pakkanen, yl -20 mut onneks lastain lämmittää joululahjaks saadut asusteet.
Kassokaas ko aikamiespoika pyytel minnuu tekemää hälle hevimiehe hanskat, sellaset mustat jossa on pääkalloi.

Jopa tulkii pojalt pyyntö, mie ko en kykene ennää mustaa neulomaa. Hetken mietittyäin, mänin siit mist aita on matalin ja ostin valmiit mustat hanskat. Varmuuveks kahet ko hää kuitenkii ain hävitää hanskasa. Sit virkkailin muutaman pääkallon ja ompelin ne kiinni hanskoihi.
Pääkalloo sovelsin montaa eri ohjetta, enne ko ne ol miust sellaset ko halusin.

Samal konstil koristelin hälle myös valmiin huivin

Jottahaa ol äiteen aikamiespoika mielissää uusist hevimuusikon asusteist.
Nii ja niijen myytyin sukkiin tilalle kerkisin neuloo viel uuvet. Pojalle on nuo jois on vihriät kantapäät ja ikämiehelle sit nuo toiset.

Paukkukoo pakkaset, miun rakkaat pyssyy lämimän.

Kiitoksii taas teille kommenteist ja tervetulloo aikaterine mukkaa porukkaa.
Tavataa viel tän vuuven puolel ja pagistaa lissää joulusist salaisuuksit.

Kavaljeeri

Tän joulun ja ehkä tuon tulevan alkuvuuvenkii vietän tiiviist miun uuven ukon kans.
Luvitta ihan oikei, miul on ko onkii uus ukko.
Turvallinen, vakaa, lämmin ja ehottomast hiljanen. Sellain jokkaisen naise unelma. Ja nyt mie hänet esittelen teille

Täs hää on miun UljasUrho.
Mietin kepin muuttamista sellaseks karamellikepiks, mut punast lankaa ei olt tarpeeks, ja niimpä sit synty Uljas, kierosilmäin lumiukko.

Tään version virkkasin 7-veljeksestä, ja käytös lanka on napakampaa ko se puuvillanen josta aikasemin tein kepin päällykset. Kaulaliinan meinaan vielä sitasta Uljaksen kaulaa, enne ko taas lähetää yhes käskynkkää köpöttelemää.
Oikei mukavaa viikonloppuu ,miult ja Uljakselt.

Sahaillaan

Jo on mei suvun miesväki saant nauraa ja ihmetellä tätä miun saha juttuu.
Lankomieskii ol iha äimänkäken ko soitin hälle jotta tuoppa tullessas miulle yks ruostunu saha.

Täs ol aivan mielettömän uppee puinen kahva. Tuot kahvaa on ikämieskii pikkupoikan käsissää pielt, joulukuusta essiessää  ja siks tähä tul tälläset koristukset.

Jokkainen saap isse miettii tuota sympoliikkaa, mitä mie siitä kertomaa.
Mutta nyt loppu sahat, pittää vissii yks laittaa sallaa ulos ruostumaa.

Kiitoksii taas kaikist kommenteist ja oikei mukavaa uutta viikkoo, yheksän päivää viel ni sit on jouluaatto.