Karkureissu

Tänä aamun on olt nii lopen upia sää, pakkast vajaa  kymmenen ja hanget hohtaat ko timantit.
Perhe  makas, ko mie aamu saijuu join ja sain omast mielest hyvänkii idean.
Mitähää jos lähenkii yksin kuvausreisuu. Ajatus tuntuu nii hyvält jot nopiast vaa vaatteet päälle ,kamera mukkaa ja ulos.
Teeret kujers ja mustarastaat laulo haikiast ko mie suunnistin pitkin peltoi, parin kilometrin pääs olevalle niittymökil.

joka oottel minnuu suurten puitten katvees.
Tää mökki on jottai 80 ja sadan vuuven välilt. Siin on ain yövytty ko ihmiset ovat olleet näil messä niityil heinän teos.

Ovi ol repsahtant saranoiltaa, ja luuta ol laitettu ovee vaste, ennehää tää ol merkki jot talonväki ei oo koton mut kulkijat saavat männä sissää, niipä miekii pujahin tuost oviaukost sissää maailman  ihaninpaa pienee mökkii, miust siel vois asuu nytkii kaik haltiat ja tontut.

yhes nurkas ol vanha takkakii, keittokoukkuinee, aivan mielettömän komia, oikei ois tehnt miel tulet siihe laittaa ja vaik kohivt varistaa.

Pääskyt oliit pesän laittaneet tuvan katto ortee, sielhää hei on hyvä ollu poikasii kasvattaa, turvas haukoilt ja harkoilt.
Sit käi vanhanaikasest,kamerast loppu akku. Harmitti,ja suututti, kui mie en älynt koton tarkastaa aukun kapasitettii vaa ampasin hullun lailla matkaa.
Toinenkii harmi käi, jalkoi ja selkää alkokii kivistää siihen mallii jot ol pakko soittaa ikämiehel ja pyytää appuu, kotimatkaa varte. Hää olkii jo arvant jotta nyt on emäntä lähtent omille poluillee ko tupa ol tyhjä ja miun kepit poissa.
Nolona mie sit ikämiest oottelin ja yhes köpöteltii kottii . Kylhää hää jottain mäkätti karkaamisest ja mie lupasin sormet ristist etten koskaa ennää livistä, ai mie vai ? :)

Pääsiäistä

Teil kaikil mukavil lukioil ja kommentein jättäjil  mie toivottelen oikein oikein iloist pääsiäist. Auringon paistetta ja lämpöö.

Aikamies poika tul kottii ja toi tuliaisin miul uuven kauniin ikonin, ylösnousemus nimeltään.

Tänä iltan lähetää koko pere kirkkoo kiertämää, ja kokemaa pääsiäinen.

Kui hyvält tää tuntuukaa ko kirkos lauletaa  monel eri kielel.

Kristus nousi kuolleista,

kuolemalla kuoleman voitti

haudoissa oleville elämän antoi.

Rankkaaha se on ,mie myönnän ko yöl ollaa monta tuntii kirkos, mut silti sen halluu joka vuos ain uuvestaa kokea. Sit koton aamuyöst keitetää saijuu, syyvää pashaa, ja nautitaa herkkuloist, paasto on päättynt ja iloinen juhla alkaa jos myö toivotettaa toisillemme

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA--TOTISESTI NOUSI

Veikeä veska

Täs ko tult seikkailtuu blogien ihmeellises maailmas, ni errääl seikkailul löysin sellasen ko HURJA-HANNAN VÄKERRYKSIÄ  siel hää kerto kui ol tehnt siint Novitan purost neulomal ja huovuttamal isselleen kassin.
Miul ko niit hamstraamii lankoi viel ol jokunen kerä jälel ni aattelin kokkeilla,

Virkkasin kaksinkertaset langast pohjan ja keräsin sit kutosen pyöriäl puikol silmukoit sellasen 115 kipaletta. Korkeuveks neuloin kaksinkertasel langal 33 senttii ja leveyttä ol 37, remmin pittuus ol 96 ja lipan 26 sentii lipan reunat mie viel virkkasin kauttaaltaa.
Yläreunan  neuloin kaksinkertaseks, ja ompelin sen sit kii. Remminkii mie ompelin kassin sisäpuolelle  oikein tiukast, jotta huopuis hyvin sit reunan kans yhtee.
Nakkasin konneesee 40 asteesee ja kone rumpsuttel kaks tuntii.
Hyvin huopu

Sit venyttelin vanhoin kirjoin avulla sen oikian kokoseks ja annoin kuivaa yön yli tuos mei liitan pääl.

Tällänen siint sit tul. Valmiit mitat on ,korkeus 16 , leveys 27 , remmi 80 ja lippa 14 senttii.

Miust oikein mukava pien kassi, meinaan pyhien jälkee ommella sisäpuolel viel vuorkankaan, ni tulloo vähä napakammaks, remmi ois saant olla hiukan tanakamp, mutta eipä tuossa taijeta maitopurkkei kannellakkaa, ihan vaa jottai pientä.

Lankaa män 7 kerrää.

Pitsisukat

Tulhaa se takatalvi sittenkii, aamusel ol kaik sulat paikat lumen peitos, nyt alkaat hiljallee sulamaa.
Sitä sanotaakii jot uus lumi on vanhan turmaa.
Tännää alkaa myös suurviikko, piinaviikko, pääsiäisviikko,ihan mite kukakii sitä kutsuu.
Ennää viikko ni paasto on ohi ja alkaa pääsiäisen ilo.

Sainkii hyväst just enne suurenviikon alkuu melkei kaik kästyöt tehtyy,

niiko nää miun ensimmäiset pitsisukat. Oi että niis ol hommaa. Koitin löytää kaikist helpoimman mallin, essin sielt Ullan sivuilt, montaa kokkeilin, mut ain män pielee. Sit löysin tään, alunperin tän nimi ol Lyyra, mut mie muutin sitä vähä, tein pitkän kuvion niien lyhviin siast.
Opin mie ainakii purkamaa, ko millo loppu silmukat kese,millo niit ol liikaa, sit huomasin jot silmukka olkii tipahtant ja pit purkaa melkei valmis sukka. Mut täs nää nyt on. Saattaa olla jot jossai vaihees teen toisetkii.
Lankan ol Nallee.

Talvel ol mones blogis tälläsii tossuloit, ja miekii sit sain nää valmiiks. Helpot ol tehä, mut kenelt tää ohje on sitä en ennää muista.
Kesen on viel se aikamiespojan rastamyssy, sitä ko pittää sovittaa, mut onneks poika tulloo koht kottii ni kerkiin senkii ennen pyhhii tehä, sit viel alottelin laukun tekkoo, mut kassotaa nyt.

Kiitos taas kommenteist ja toivon teil kaikil rauhallist pääsiäisviikkoo.

Tuliaisii

Ihan ol pakko tännää tulla uuvestaa ja laittaa teil kuva ,ko sain apeltain mukavan lahjan. Ikämies sen toi tullessaa, hä ko käi kotiseuvullaa.

Miun appein tekkee puust kaikenlaisii hauskoi patsait, nyt sain tälläsen jos ukko ja akka istuut hatut pääs.

Nää polletkii on appein tekemii. Mie ain ihhailen näit hänen töitää, ja sitä kui jostain halost saaha tehtyy hevonen, tai hauska patsas, miul ko halko on halko ja monel muulkii halol vaa lämmitettää tuppaa.

Osattii sitä ennenkii

Tosiaan ei tuo tuunaaminen olekkaa tän nykyajan juttu, vanhan kertausta vaa.
Vintin kätköistä löyty  ikivanha päällystetty henkari. 

kuka lie sen päällystänt langanpätkil. Langat on ihan haperoisii, ja sekkaa on virkattu kalalankaa, jolla tuo päällys on ommeltu kiinni. Henkarin iäks mie veikkaan jottain 40-60 vuuven välist.

Tän mei talon ikä ko on 62vuotta ni siint ja lankojen laavust noin päättelen

Sit nykyaikaa,

eile käin kirpparil ja löysin taas mieleisen verhon, ompelin siit issellein pääsiäis essun.

Verhos ol valmiin ripsut ja hyödynsin ne essun helmas ja henkseleis.Hintaa tälle luomuksel tul kaks euroo.

Ihan on hyvä miel ko onnistuin.

Oikein iloist ja aurinkoist viikonloppuu teil kaikil.

Merkkejä ilmassa

Nyt on taas se aika ko kytätää merkeist,  kui se kevät etenee ja tulleeko se kesä , vaik takatalvee nyt kovast ovat luppailleetkin, tuol ilmatieteellises, pyrryy ja pakkast.
Siks laitankii nyt kuvvii näist mei varmoist  merkeis.

Pähkinäpensaan norkot alkaat olla kypsii pölisemmää, muutama lämmin päivä viel  ni sit ikämiehes ja mie aivastellaa, nokka vuotaa ja silmii kutittaa. Olkohaa nii järkevää istuttaa pähkinäpensait, ko huushollis on kaks astmaatikkoo

Toine varma merkki kevvääst on jänisten tuhot omenapuis. Mei valkiakuulas on sit mänt. Kaluttu oikee urakal, vaik, muutaman sadan metrin pääs ois olt ihan joutava villiomenapuu, mut ei kelvant ei. Mei mäen jänkät tykkäät vaa jalostetuist.

Matkailuauton ilmestyminen pihapiirii on hyvä merkki, se saap menovarpaat vipattammaa, kohta taas lähetää karavaanaamaa.

Pälvipaikois näkkyy jo hentoi alkui, nää taitaat olla niit pienii keltasii ruukuis myytävii narsissei. Säästän ain mukulat ja laitan syksyl maahan, hyvin ovat kukkinet uuvestaa.

Varma merkki.

Yks kurja merkki kevvääst, on kura, ja meil sitä riittää, koko tie on yhtä lätäkköö ja ropakkoo.

Merkki kevvääst se on tääkii, ikämiehen kalansaalis, kolme vaivast ahvent, kissille joutavat.
Hää ko on niit pilkkimiehii, ja nyt loman aikaan ,ain aamusel kiiruust vaa jäälle, sit siel istuu kaks nälkäst vastakai, miun ukkoin ja kala.

Muist merkeist mainittavvii on kiurun ja peipon ilmestyinen. Joten kyl kesä tulloo.

Aurinkoist päivää teil kaikill.