keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Enkeleitä, onko heitä

Miul on nyt mieles pyörint nää enkelit, ko nii ussein myö toivotellaa toisillemme enkeleit vierelle ja sanotaa jotta enkeleit elämääs.
Pohtiminen johti tähä kranssii



Löysin kaupast tuollasen hentosen kristallienkelin ja sille pit saaha tarpeeks rouhee tausta, ko elämä on rouheeta.  Niimpä päällystin tyroksrenkaan säkkikankaal ja pitsil ,lisäks par valkiaa oksaa ja rusetti. Muutapa tuo ei tarviikkaa.

Ussein myö tehhää enkeleit villalangast ja paperist, ja ain ne melkei on naisii, ko mei mielikuvis on ne kiiltokuvviin enkelit ja se taulu jos lapset männee huonoo siltaa pitki ja kaunis enkel heit suojeloo.


Ei kai nää mei enkelit oo mittää väärää , vaik Sanas sanotaakii jotta enkelit on palvelevii henkii ja taivaallist sotaväkkee. Hyvä vaa ko heist haastetaa ja heit ajatellaa, pyssyy hyvvyys maailmas.


Tään tarinan mie oon kertont teille ennenkii, mut ko on paljo uusii lukijoit, niiko Sessekii, tervetulloo siullekkii, ni aattelin kertoo uuvestaa.

Sillo ko mie oon olt ihan pien vastasyntyny, tapahtu silviisii jotta äit otti miut viereesä ja alko imettämmää,mut hää nukaht ja mie jäin hänen allee. Äit kerto sit ussei kuinka hänen vieree tul valkopukuin hahmo joka sano jotta nouse tyttö on vieressäs. Ko äit ei heti noust ni tää valkia hahmo sano uuvellee, nouse tyttö on vieressäs. Ko äit sitte havahtu ni mie olin jo kuulemma olt iha veltto ja sinine, hyö sait miut siit elpymää, mut aivoihi jäi pikkunen vamma hapen puuttest, mut  ei tuo minnuu haittaa ko väsyneen, sillo männee senatsakasi ja puhe on puuroo.

kuva on muutama joulu sitte otettu

Mut nyt paistaa aurinko ja mie toivotan teil jokkaiselle enkeleit elämäänne ja ihanaa päivää.

26 kommenttia:

Tarina kirjoitti...

Siron rouhea enkelikranssi, kaunista katsella.
Onhan kosotädin sukkakone ollut käynnissä tuolla alemmassa postauksessa.
Enkeli olkapäälle ja antoisia päiviä!

Sesse kirjoitti...

Kaunis tuo äitisi kertoma kokemus. Kiitos kun kerroit sen! Onneksi suojelusenkelisi oli paikalla, vaikka kyllähän he ovat :)

Anneli kirjoitti...

Kaunis ja nuo erilaiset materiaalit sopii hyvin yhteen.
Enkeleitä pitääkin olla, ne kuuluvat minunkin jouluuni !

On sinulla ollut enkelit turvana, monta kertaa elämäsi aikana ♥

Kruunuvuokko kirjoitti...

Kaunis kranssi. Suojelusenkeli oli paikalla ja valppaana kriittisellä hetkellä. Niin usein olen itsekkin elämäni aikana kokenut suojelusenkelin kulkeneen rinnallani ja estäneen lähellä olleelta tapaturmalta.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥Kaunis kranssi..jälleen!

Virpi kirjoitti...

Sievä kranssi enkeleineen. Niin ne enkelit kulkee mukana :)

Anonyymi kirjoitti...

Miten kaunista!
eksyin joskus vahingossa sivullesi ja olen sitä sen jälkeen seuraillut. Olen kolmen lapsenlapsen ortodoksinen karjalaismummo, joten ajatuksesi ovat lähellä omiani. Olisi mukava vaihtaa kuulumisisa muutoinkin, joten onko sinulla s-posti osoitetta?
Iloa ja valoa pimeneviin marraskuun päiviin toivottelee Maire

kosotäti kirjoitti...

Mairelle:
Sähköpostini on kososka2@hotmail.com

laitappa viestiä tulemaan.

Rantapuikko kirjoitti...

Kaunis kranssi jälleen.
Enkeleitä onhan heitä ja ne kuuluvat jouluun...

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanuuksia. Tietenkin enkeleitä on.

Tuula - Villatuta kirjoitti...

Kaunis tarina.. ihana ja voimakastahtoinen suojelusenkeli sinulla, Kosotäti.
Oli varmaan unohtumaton kokemus äidillesi.

Kranssi on jälleen niin u p e a!

ellu kirjoitti...

Kaunis tarina!
Tykkään tuosta kranssista. Juuri sopivan "rouheinen" minun makuuni eli ei turhia krumeluureja.
Taidanpa itsellenikin tuon tyyylistä kehitellä kun materiaalitkin varmaan löytyy.

Vanha rouva kirjoitti...

Enkeli lentää liihottaa, Sinulle terveiseni kiikuttaa! Minullakin on täällä enkelinteko meneillään, mutta Vanha herra aina sössii välissä, etten saa mittään valmiiksi. Nyt mun piti pukata sen kaverina klapipinoa liiterissä taaemmaksi. Anna mun kaikki kestää!

Unknown kirjoitti...

Ihana ja sopivan rouhee,mutta silti kevyt ja herkkä enkelikranssi.
Kylläpä oli koskettava tarina...olipa onni,että loppu hyvin kaikki hyvin,muuten en olisi voinut tutustua sinuun ja ihanaan blogiisi =)

Maija kirjoitti...

Mitä ihmettä! Mullekki ihan uusi juttu vaikka oon tätä sun blogias jo usseemman vuaren lukenu. Olipa hurja tarina, onneks loppu oli onnellinen. Meijän äiti aina varotteli mua, ettei paranis yällä makkuullans imettää. Imetin kumminki, mut oli tosi varovainen. Enkelille valtaisat kiitokset, että sää oot täälä meijän ilona. Ja sulle viälä kiitokset siittä tän päiväsestä. Kyllä sää oot hiano ihminen, sano mitä sanot! :-D

Väkertäjä kirjoitti...

No oli todesta enkelit matkassa äidilläs ja sinulla aikoinaan! Ei ihme, että enkelit on mielessä ja kauniiseen kranssiinkin pääsivät.

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Voi sinnuu pientä, ku olet matkasi alkanut varsin heikoilla. Onnea ja enkeleitä oli siun lähellä ja äitis kuuli heidän kehotuksen, voi ihmettä.
Mie en uskaltanut käyvä maate imettämmään sylis vaa poikiani piin, hyö ku nii useesti heräsivät syömään, puolentoista tunnin välein, puolmaito ol nii heppoista ruokaa, ettei sillä kauan aikaa nukkunut ja miult tuli vaan vähä maitoo, annoin molemmat tissit heijän syyvä samal syötöllä ja lissää pullosta.

intsu kirjoitti...

Viehättävä on enkelikranssisi. Minullakin on kaapin kätkössä tuollainen enkeli. Kaikki me enkeleitä tarvitaan suojelemaan ja auttamaan monissa elämänvaiheissa.

Helkky kirjoitti...

Kyllä on kaunis enkeli-koriste. Ihania nämä oikeat enkeli-tarinat. Niitä kuullessa aina omakin usko virkistyy, että kyllä meistä sittenkin pidetään huolta. Enkeleitä elämääsi! <3

Tanni Kotipellolla.. kirjoitti...

Kaunista jälleen..

Lisbet kirjoitti...

Siro enkeli kranssi hyvää viikonloppua siulle.

Sussi kirjoitti...

Enkelit kanssasi!

aimarii kirjoitti...

Kiitos enkelitoivotuksista ja siitä, että jaoit koskettavan tarinan. Vaikuttavaa.
Minulla on makuuhuoneessa tuo kaikille tuttu suojelusenkelikuva lapset ylittämässä vaarallista siltaa enkelin suojeluksessa.

Unknown kirjoitti...

Enkeleitä myös sinulle ja kranssisi on kaunis!!

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Kranssi on kaunis, hyvin sopii karkea säkkikangas hentojen koristeiden ja hauraan enkelin kanssa. Liikuttava tarina äitisi enkelistä! Enkeleitä sinulle ja rakkaillesi sekä kaikille muillekin elämän kiemuroihin.

Ritva kirjoitti...

Miten kaunis kranssi ja tuota tarinaa en olekaan lukenut sinulta, eikö olekin ihmeellistä ihmisen elämä,,,,,enkeleitä aina tarvitaan.
Iloa, valoa ja niitä enkeleitä sinunkin elämääsi suojaamaan