Voi hyvät ystävät, työ ette uso mite mie oon ilonen ,sillä se hylly on nyt seinäl.
Kiitoksii teil niist hyvist vinkeist, mite saahaa mies toimimaa. Mie käytin sitä Suden neuvoo, toissailtan toin tuppaa ihan mahottoman huonon ja naulasen listan, ja sit keittiös sitä mallailin ja viheltelin. Jo kiinnostu ikämies ja tul kassomaa, jotta mitä sie mamma tääl oikei puuhaat.
Joho mie viekkaast, jotta aattelin huomen sahata täst sellaset listat sitä hyllyy varte. Siihe ikämies: "
Siust nyt minkään sahaajaks, noilla kippeil käsilläs, ootahaa ko mie käyn aitas ,siel pit olla parempaakii rimmaa, otan töihi mukkaa ja siel sit sirkkelis ne katkasen ni tulloo hyvä."
Mie oisin voint siin paikas huutaa jippiit, mut sanoin vaa vienost jotta jos sie vaa viissit ja kerkiit ni oishaa tuo miulle helpompaa. Ai ,ai, että kutkuttaa vielkii nii mukavast.
Eile mie viel paistoin omenapiirakan joka kyl vähä käräht mut ko laitto vaniljakastiketta tarpeeks ni makosaahaa tuo kuulu olevan.
Ja sit yks kaks hylly olkii jo seinäl. Muutaman minutin homma ja sitä pit oottaa niin kauvan.
Mitäs luulette löytääks hää suolapurkin?
Purkki on kulkent miun mukaan vuodest 1974, aikoinaa miul ol näit montakii mut aikamiespoika vei mennesää ko muutti ommaa kottiisa.
Mausteet on appein tekemäs puulautases
Ja ylähyllyl sit vähä rekvisiittaa
Mite sitä sanotaakaa, jotta voittajan on helppo hymmyillä.... no nii on. Siihe seuraavaa taisteluu saakka.
Oikein mukavaa torstait ihan jokkaiselle ja tervetulloo Laihon Minna mukkaa lukijoihi.