maanantai 26. syyskuuta 2016

Rakkaat lukijat

Tääl mie oon eelleenkii vaik oonkii olt hissuksee, kassokaas ko miust on nyt puhti poissa.
Ja nuo elämän pitkospuut on vähä niiko korjuuta vaille.


Herkkään ihmiseen otan kaik nii kovast isseeni, ja nyt tuo toiste kuormiin kantamine katkaskii tään kamelin selän.
Säkki on ihan tyhjä eikä oo mittää annettavaa eikä kerrottavaa.
Niimpä otan nyt pitemmän aikalisän ja mietin tarkkaa mitä teen tään blogin kans.
Tiiän että täst tykätää kovastkii ja uusii lukijoitakii on tult,,mut ko mie en vaa nyt kykene.
Työ kaikki ootta nii mahottoman ihanii ja kannustavii, mutta...

Tuol fasebookin puolel mie oon ja sielt voip seurata kuulumissii, ja jos joku halluu liittyy kaveriks ni se oiskii mukavaa, mutta laittakaa vähä viestii kuka oot ja mist yhteyksist tunnetaa. Oon muutaman kaveripyynnön hyläntkii ko en millää osant yhistää kissan kuvvaa ja nimmee :)

Oikein mukavaa syyskuun loppuu ja illoo koko syksyy.
Toivottelloo tei Koso-täti joka löytyy fb.stä  nimellä Liisa Kosonen

43 kommenttia:

VillaTuta kirjoitti...

Paljon voimia ja halauksia sinulle Liisa♥! Toisten kuormien kantaminen on todella raskasta ja vie viimeisetkin voimat. Kokemusta on. Oikein ihanaa syyskuuta sinulle ja paljon auringonpaistetta♥

Kati 100%outdoor kirjoitti...

Asioiden priorisoinnissa ei ole mitään väärää. Blogimaailma ei katoa minnekään. Mäkin aikoinani lopetin blogin, pidin reilun vuoden tauon ja aloitin uudestaan. Se oli silloin hyvä päätös. Voimia.

Leena kirjoitti...

Olet ajatuksissani! Täältä kaukaa yritän myötäelää kanssasi! terveisin Leena

Leena kirjoitti...

Millä nimellä olet fb:ssa, laita minulle sähköpostia leena.latti@netti.fi tai etsi minut fb:sta t. leena

Tuomontuvan Anni kirjoitti...

Hei sie kosotäti, mie jo siun kaveri oon, mut sie hävisit miun fb iha kummallisest, kaveri oot, mut siun kirjotukset ei tuu sivulleni. Toivottavast oot muute kunnossa,syysmasennus on ikävä juttu,sitä potee moni ihmine näi kesän jälkeen.Onha meil jokkaisel ristinsä ja lissää tulloo, ko koura avoimena kulkoo.
on sit omas harkinnas,eihä sitä kukkaan yl voimiensa kanna toiste murheit,on siiheki toppi laitettava, miul tuo ukko käyp ja voimil,hää alko sairastaa ja miun tää autokuski ei jaksa minnuu kulettaa kauppaoihi ja lääkätii ko ite on iha raaton sängy pohjal,ei lunssaa vaa jottai kenties vakavampaa.Kyl miuki syvän kuroutuu kassaa ko itestäki o harmii koko ajan. Avustajaa en oo saanu ja kolm viikkoo jo mänt,täs männöö pasmat iha kantturoilleen. Mut hyvvää syksyy siul terv.Anni ts.Seija E

Sussi kirjoitti...

Voimia ja tsemppiä! Tulen FB:n puolelle etsimään sinua:)

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Voimia ja tsemppiä!

ma-te kirjoitti...

Voi Kosotäti, Sinä oot niikun minäkin. Kannan omat ja vielä toistenkin murheet niin sydänjuuria myöten, että joskus on pakko vähän tukustella itseään ja ottaa järki käteen.
Toivo Sinulle voimia ja jaksamista halauksin ♥♥

AnniK kirjoitti...

Voimia sinne! Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja osata ottaa aikalisä jos siltä tuntuu. Toivottavasti löydät taas iloa elämääsi käsitöistä ja muustakin mukavasta. Mukavaa syksyä sinne sinulle!

Niina kirjoitti...

Mielelläni olen blogiasi seurannut. Itselläni ei blogia ole. Laitan jossain vaiheessa fb:n puolella pyyntöä, kunhan löydän sinut sieltä.
Voimia sinulle ja toivon syksyysi valoa!

Kankuritar kirjoitti...

Hei, olenkin kaivannut sinun kivoja juttuja ja ajatellut, että sinulla on niin paljon erilaista olemista ja tekemistä, kun sinun 'ukkosikin' on jäänyt eläkkeelle. Joskus me kannamme ehkä ihan liian suuria taakkoja ja silloin on parempi antaa ajan kulua ja keskittyä niihin tärkeimpiin asioihin.
Minulla tämä ilta menee taas terassilla juosten, kun laitoin värikattilaan kääpiä ja lankoja, yritän valvoa, ettei lämpötila nouse yli 90 asteen.
Olisin mielelläni FB-kaverisi. Minun tunnukseni FB:ssä on tarja.marjeta@kankuritar.fi. Jaksamista syksyysi.

Marjatta kirjoitti...

Blogin päivittäminen ei missään tapauksessa ole pakko eikä velvollisuus. Vedähän nyt vaan henkeä ja järjestele itsesi ja ajatuksesi. Palaat asiaan sitten kun siltä taas alkaa tuntua. Voimia!

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Lämmin rutistus täältä minulta.

Helmis kirjoitti...

Iso halaus ja tsemppiä!
Kyllä nään blogit täällä keikkuu, vaikka jättäis kirjoittelun vähän vähemmälle. Jatkat sitten taas, kun/jos jaksat. Kivahan sun juttuja on (ollut) lukea, mutta kaikkihan sen ymmärtää, että aika ja voimat ei kellään riitä kaikkeen.
Kaikkea hyvää <3 <3 <3 !!

Kivipellon Saila kirjoitti...

Lämmin rutistus minultakin Kosotäti! Ja jaksamista! En ole FB:ssä, mutta toivon että joskus kuulen Sinusta! Enkeleitä!

Sude kirjoitti...

Saapihan tästä hommasta lommaakin pittää, mutta tulethan sitten joskus takasin. Vaikka vasta vuoden tai parin päästä, täällä me ollaan odottelemassa. Täytyypä kurkkia facebookkiin, ettet pääse häviämään kokonaan =D Minulla ittellä on siellä kyllä ihan pöhköjä päivityksiä, mutta nehän voi piilottaa ;D

http://tuijankortteilua.blogspot.com kirjoitti...

Jaksamista sinulle edelleen. Olen facessa omalla nimellä ja omalla naamallani. Laitan sulle ystäväpyynnön faceen.

Kivimäen emäntä kirjoitti...

Kaveripyyntö laitettu. :) Olen se pitkätukkainen Piirainen.

anja kirjoitti...

Voimahalit sinulle täältäkin. Toivon että ruska monine värisävyineen antaa sinulle ilonpilkahduksia syyspäiviin. Ruskaväreistä muistan sinun värjäämäsi lankavyyhdet.

Kokeilen löytää sinut facesta. Syysterkuin anja

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Voimia sinulla rakas Kosotäti.Toivottavasti valo ja ilo palaavat pian elämääsi ja taakka harteiltasi helpottaa.

Anonyymi kirjoitti...

Murteesi tuntuu aina piristävän päivää, laitoin sinulle kaveripyynnön. Nimeni on Seija Makkonen

Anonyymi kirjoitti...

On ollut mukava lukea blogiasi. Mutta elämä kulkee kulkuaan. On aaltoa ja aallon pohjaa. On aika kirjoittaa ja olla kirjoittamatta. Siinä ei ole pienintäkään pakkoa. On oltava niin kuin hyvältä ja omimmalta tuntuu. Kiitos Sinulle Kosotäti ja Siunausta!

Vanha rouva kirjoitti...

En ole Facessa. En ole Instassa. En ole Twitterissä. En ole melkien missään muuallakaan. Mutta sähköpostiin osaan vastata jotenkuten ;) Joten kirjoitellaan, kun siltä tuntuu, joohan? (Mua kiinnostaa sen hiivatin auton edistyminen, koska en heitä vielä kirvestä kaivoon enkä lusikoita nurkkaan, sillä jonain päivänä me vielä tavataan.)

Lea P kirjoitti...

Jaksamisia toivottelen minäkin, aika kuluu ja ja mutkat suoristuu, tulet sitten takaisin mukavien juttujesi kanssa kun jaksat. Kiitos kun otit minut kaveriksesi naamiksessa.

*VEKKI* kirjoitti...

Toivon sinulle jaksamista. Kiitos seurasta tänä aikana kun olemme "tunteneet". Ehkä vielä tauon jälkeen haluatkin jatkaa. Oikein nautinnollista ja rauhallista syksyä, toivoo Vekki ja fb:ssa tavataan.

Virpi kirjoitti...

Voimia ja jaksamista syksyyn.
Tauko on paikallaan, jos se siltä tuntuu.

Väkertäjä kirjoitti...

Elämä on joskus enemmän raskasta kuin tavallisesti - ja silloin on hyvä ottaa aikalisä muista asioista.
Toivon, että palaat blogiisi taas jonakin päivänä meitä ilahduttamaan.
Saatan laittaa kamupyynnön sinne faceen (ilmineeraan itteni sitten yv:nä ;)).
Kaikkea hyvää.

Arkimamma kirjoitti...

Voimia ja jaksamista sinne kovasti! Yritä vaan kömpiä ylös sieltä, me kaikki yritetään täältä avittaa! <3 <3 <3

Rutistaen <3

ArmiL kirjoitti...

Naamakirjassa ollaan ja pysytäänkin kavereina. Tauko tekee hyvää blogin pidossa, välillä se tökkii päivittäminen muiden asioiden vuoksi. Ei jaksa ja sillon on lupa taukoa pitää :)

Tanni Kotipellolla.. kirjoitti...

Kaikkea hyvää ja kaunista sinulle ihana Kosotäti♡♡♡

Kissa-akka kirjoitti...

Halaus: voimia sinulle! Vielä tulee helpompiakin päiviä.

Johanna N kirjoitti...

Valtavan suuri voimahalaus sulle Kosotäti ja iso muisku poskelle ♥ Paljon rakkautta päiviisi ♥

Marle kirjoitti...

On hyvä ottaa vaikka pitempikin tauko, jos sitä tarvitsee. Ei mikään blogin pitäminen saa taakaksi muodostua, vaikka jäämmekin kaipaamaan kivaa jutusteluasi. Kaikkea hyvää syksyn päiviisi!

Jaana Kristiina kirjoitti...

Voimia sinulle haluksien kera!Olet ajatuksissani vaikken siellä naamakirjassa olekkaan.Jospa joskus vielä täällä blogin puolella=)

Beate56 kirjoitti...

Minäkään en päivitä blogiani enää kuin pari kertaa kuussa eikä minulla riittäisi sinne juttujakaan. On kuitenkin kiva antaa sen olla ns. omana reissu- ja kuvakirjana ja monesti menen sinne itse etsimään jotakin vanhaa asiaa tunnisteiden avulla.
Koetahan porskuttaa eteenpäin ja terveiset Savosta.

Maatuska kirjoitti...

Taipuu se sitkeinkin sissi :(
Voi sinua, olet ottanut kantaaksesi liikaa läheisten murheita ja huolia omien huolien ja sairauden lisäksi. Nyt sitten lysähti hartiat sinulta, kannattelijalta.
Tarvit rutkasti voimia ja aikaa toipumiseen. Me täällä kaikki kannatellaan sinua, kukin tavallaan. Me pysytään täällä, sinä tarvit nyt vain lepoa ja huolenpitoa. Jaksamista, voimia ja haleja!

Liisan kotona kirjoitti...

Vói kaimaseni, tulen niin kaipaamaan sinun juttujasi, joten laitan sinulle kaveripyynnön. Voimia ja halauksia syksyysi. Kyllä tämä sinun blogisi täällä pysyy ja jatkat sitten kun jaksat. Liisa

aimarii kirjoitti...

Joskus on vaan niin, että elämän pitkospuita on korjattava. Se tilanne kohtaa meitä kaikkia joskus. Sinulle tsemppiä.
Toivotan hyviä syksyypäiviä.
Etsin sinut facesta.

Janika's world kirjoitti...

Voi siut, Kosotäti. Mie toivo siul kovast parempii aikoi ja jaksamist. Mie kyl tiijän milt tuntuu, ko ei millää jaksas yhtää mittää ja kuitekii pitäs vaa jaksaa. Tää loki ei oo silviisii tärkee ollekaa, et sitä pitäs pakol vääntää - ja niihä se on melkee kaikes muuskii elämäs. Pitäs vaa yrittää laittaa assiit sellasee järjestyksee, et ne tärkeet tekköö ja muut saa levätä siihe saakka ko taas jaksaa niit tehä. Jos ei ei huvita ni sit ei vaa huvita.

Miekii käyn aina kattelemas, et mitä siul kuuluu. Mie toivon, et paremmi taas koht männöö. Oha siul toivottavast jotakii mikä siut pittää pystyssä, sillee henkisest mie aattelen? Miulkii on kaikellaist harmii ja surruu elämäs olt ja on vielkii - välil tekis miel hävitä kokonaa maan päält. Mut sit se jotekii taas kirkastuu, ainakii hetkeks. Mie toivon, et siulkii nii käyp.

Kirjottele tänne vaik pienest jos jaksat. Miul tullee usiast sellane tunne, et kiva ko kirjotin - vaik en oikeestaa mittää sen ihmeempää sanontkaa. Ja miul ei oo seuraajii tai kommentoijii oikeestaa ees ollekaa. Mie oon tämmöne yksinäinen sus, tääl verkos iha niiko elämäs muutekii. Sellanen sivulline, tiijätsie. Sie oot toist maat, suosittu ja tykätty.

Voimii siulle! Karjalaiset sannoo usiast, et ilo pintaa vaik syän märkänis. En kyl nyt tiijä onks sekkää ain nii hyvä neuvo mut kyl se joskus auttaa.

Mie piän siu puolta ja laitan viestii yläkertaa, et auttas siut etteepäi.

Voimii ja jaksamist, hyvä ihmine siulle.

mummeli kirjoitti...

Koso-täti, toivon sinulle kaikkea hyvää ja ajatusten kirkastunista. Lämmin halaus ja uskoa huomiseen!

Heleena kirjoitti...

Näiden aurinkoisten syyspäivien myötä toivon Sinulle voimia jatkaa täällä sitten joskus. Minä en ole Facessa, siksi toivon näkeväni sinut vielä täällä.
Omaan blogiinikin tuli tauko (ilman mitään syytä) mutta yritän jatkaa vielä...

Tuula Haapala kirjoitti...

Voi eiii...mie ihan "järkytyin" ja melkein romahin...ethän vaan hylkää meitä blogin lukijoita kokonaan/pitkäksi aikaa,kun ei kaik oo facessa.Jaksamisia siulle iki-ihana Kosotäti.Toivotaan,että luova tauko tekee hyvää ja palaat vielä ilahduttamaan meitä kivoilla jutuillasi,täällä on niin kiva aina vierailla,jään kauipauksin oottelemaan paluutasi.Halauksi....kauneita kuulaita syyspäiviä toivotellen!

Janika's world kirjoitti...

Terve siulle, Kosotäti. Käyt sie tääl lukemas kommenttei? Mitä siul kuluu? Mie siuta kaipaan - olin itekii pois mont kuukautta näist verkkolois ko en jaksant eikä huvittant tulla tänne. Miel maassa. Mie oon tämmöne työtön tyyppi, rahat lopussa ja itsetunto on lentänt jonnekkii, mihi lie. Nyt ko tulin tääl käymää, ni mie huomaan, et tääl on nii tyhjää ja autioo ko siut ei näy ja tuo yks toinekii kiva ihmine, Rantakukka, on lähtent pois.

Mite sie jakselet? Mie yriti löytää siu naamakirjankii mut ehä mie löytänt.

Anteeks jos mie oon tunkeileva, eihä myös tunneta siun kans. Voimii mie lähetän siul ja toivon, et jaksat viel nousta ja tulla käymää. Ootsie jaksant käsitöitä tehä?

Hyvvää vointii siul toivotan, parempii päivii ko päivätkii pitenee taas.