lauantai 15. elokuuta 2015

Nykyaikaa

Nyt tää tätikii on siirtynt nykyaikaa, vähä kyl haikeel mielel, ko se miun ikivanha ja kättee sopiva puhelin män huonoo kuntoo.
Niimpä ikämies vei miut kännykkäkauppaa josta sit ostin tään valkian Lumian.


Mut olhaa taas puotipuksu, miepä kerron teil koko jutun.

Ko mäntiin sinne puotii ni tää myyjä tul ison hymyn kans kysymää jotta mitäs saap olla. No se hymy hyyty ja asenne muuttu ko kysyin jotta vieläkös teil on niit tarjous puhelimmii.( 59e)
Hyvin yksoikosest hää sano jotta, on ja män takahuoneesee hakemaa ja toi miulle laatikon ja totes jotta tässä.
Mie sit kysyin jotta onks tätä vaikia oppia käyttämää, ni siihe tul vastaus, jotta riippuu ihmisest.
Seuraavaks hää kysy, jotta maksattako rahal vai kortil, joho ikämies tuumas jotta rahhaa myö ollaa tavattu käyttää.
Mie viel pyysin myyjää siirtämää kaik vanhan puhelimen tiijot sinne sim-kortille ja laittamaa kortin paikoillee. Sen tuo harvasanain myyjä kyl tek ja sano jotta täs nää tiijot on.

Myö tultii kottii ja mie innoissani ompelin uuvelle aparaatille suojapussin, vanhast farkun puntist.


Sil aikaa ikämies laitto puhelimmee kaik asetukset jotka pit laittaa ja joist mie en ymmärtänt hölkäsen pölähyst.
Sit alkokii sellain puhina ja tuhina ja kulu vaa, että ei tää voi olla totta, ei helkutti, missäs ne on , mitäs nyt jne.
Mie kysymää jotta mitä sie siel puhiset ja tuhiset ko kiukkuin sonni.
Ikämies kasso minnuu hyvin arast ja sano jotta tääl konnees ei oo niit siun numeroloit, ja hää ei ainaskaa niit löyvä, jotta älä mamma nyt suutu mut ne on taint kadota jonnekki.
Enhää mie suutu en, huusin vaa ko pikkunen sumusirreeni ja kiukuspäissäni ompelin toisenkii pussukan


Eihää siin auttant muu ko männä takas sinne kauppaa kysymää neuvoo .

Myyjä kysy jotta mitäs nyt, joho mie, että myö ko ei löyvetä niit miun numeroi mistää vaik ollaa jokaist ohjetta seurattu ja hipastu.
Tää myyjä kysy jotta onks miul ees oikia kortti puhelimes.
Ai pahalainen ko alko kiehumaa...issehää sie ne tiijot siirsit vanhalt puhelimelt ja laitoit kortin tähä uutee jotta oisitko kiltti ja essisit ne.
Sie oot varmast hävittänt ite ne numerot..... sillo miul kiehaht oikee kunnol ja totesin hyvin jäätäväst jotta mite ihmees mie voin mittää hävittää ko en oo mittää löytäntkää, alaha sie poika vaa essimää niit miun numerloit.
No nää Lumiatko on vaa tälläsii.....Olkoot iha mitä vaa mut koita nyt löytää ne miun numerot.
Aikasa ko myyjä hiplas ja räpäläs, ni löytyhää ne numerot.
Täs nää nyt sit on.......Kiitos ja näkemii totesin mie ja purjehin kaupast pihalle.

No nyt miul sit on aparaatti jota vaa hipastaa ja hupsis män liian pitkälle. Muute ossaan jo käyttääkii mut tekstiviestilöijen kirjotus on aika hankalaa ko nää miun sormet on pient, jäykät ja paksut.
Pittää ostaa avuks sellain tökkimistikku, mut ei ainkaa tuolt kaupast, tiiä mitä hää miulle möis ko mänisin kysymää tökkimistikkuu.



Nuo pussukat on kaksinkertast farkkuu  joije välii laitoin tuota pakkausmuovii. Pysyy kone kunnos vaik mie kompuroisin.

Oikei mukavaa viikonloppuu ja kiitos kaikist kommenteist. Lilli kiittää onnitteluist.
Tavataa tuleval viikol.

36 kommenttia:

Kivipellon Saila kirjoitti...

No jopa oli reissu! Vaikka vähän nauratti...helppo on naureskella, mulla ei vielä tuollaista hipaisua ole mutta isosiskolla on uusi ja sillä se harjoittelee lastenlasten opastuksella - kolme oppituntia on jo opetettu, ainakin! Kun viimeksi uutta puhelinta ostin, sellaista halpaa ja helppoa niin doroa - senioripuhelinta - mulle kaupattiin, sanoin ettei ihan vielä enkä tiedä olisiko pitänyt loukkaantuakin siinä samalla, no en loukkaantunut, myyjä oli nuori ja nätti poika ja ajatteli että olen ihan ikäloppu kun olen yli....30 v.

Nätit pussukat teit ja nuo aikaisemman postauksen sukat ovat kyllä kauniita!

Kivipellon Saila kirjoitti...

...ja myöhästyneet onnittelut ja rapsutukset Lillille :)

AnniK kirjoitti...

Uudet aparaatit ovat itselleni kauhistus! Kaunis pussukka kännykälle ja hyvä idea on käyttää tuota pakkauspehmikettä kankaiden välissä. Mukavaa viikonloppua!

Tuula Haapala kirjoitti...

Olipa mukava tarina...onnee vaan uudelle Lumia-puhelimelle.Nuo hipasu jutut vie oman aikansa ennenkun sormi tottuu,mutta sen kynän kans on helppo toimia.Itellä on tabletissa se ja on TOSI hyvä.Kiva muodikas kännykkä pussukka.Mukavaa viikonloppua!

Marjaana kirjoitti...

Sinä kirjoitat kyllä niin hauskasti! :) Ja onnea uudelle puhelimelle. Minullakin on lumia ja erityisesti nautin sen kamerasta. Känny kun on mukana silloinkin kun se oikea kamera on jäänyt kotiin.

mummeli kirjoitti...

Onnea uudelle hipaisupuhelimellesi. Kyllä siihen pian tottuu.
Ja ennenkaikkea Lillille iso rapsutus ja paljon Onnea vaikka myöhäsäkin, mutta eihän onni ole yhdenpäivän juttu.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uudelle puhelimellesi.Minulla vielä käytössä vanha nokialainen ja voi olla saman tapainen ostos reissu vielä edessä.
Leppoista viikonloppua.
T:Tytti

ma-te kirjoitti...

Oi Sinä Kosotäti, ku osaat kertua niin mukavasti arkipäiväästäki tarinaa ☺♫☺
Onne vain uudelle kännykälle ja se suojapusille ♥
Minä kirijootan textarit ja WhatsApit pikkurillillä, kun sormet on nivelrikon runtelemat pökälehet, pitääs kans hankkia se tökkimätikku ☺☺☺
Aurinkoosta viikonloppua Sinulle ♫~♥♥

Liiolii kirjoitti...

Oi oi!! Siirryin oliko se nyt keväällä älypuhelinaikaan ja kyllä oli ylen vaikiaa aluksi. Vieläkin joskus kylmää, kun puhelimeen tulee päivityksiä ym. Mutta selvitty on, toistaiseksi. :) Hyvää Uspenien juhlaa!

Aava kirjoitti...

Iiik, mitä toimintaa. Minäkin siirryin nykyaikaan viime viikolla, sillä ostin elämäni ensimmäisen älypuhelimen käytettynä löytötavaratoimistosta. Tosin käytän puhelinta mahdollisimman vanhanaikaisesti omalla tavallani. Minulla on nimittäin "handsfreenä" semmoinen retroluuri johon on paljon kivampi puhua kuin ohueen puhelimenlätyskään. :))

Sude kirjoitti...

En tykkää minäkään näistä uusista puhelimista, vanhat oli paljon mukavampia, oikeita puhelimia. Vähän väliä tulee kaikenlaisia päivityksiä ja minä soitan joka kerta tytölle, että pitääkös tämä nyt taas päivittää. Onhan tuo kamera kyllä tosi hyvä, mutta monta turhaa toimintaa on jota ei tule käytettyä. Kyllä tämä tekniikka muuttuu nopeemmin kuin meikäläinen. Vielä parikymmentä vuotta sitten jouduin juoksemaan kylälle puhelinkoppiin, jos piti soittaa jollekin, nyt on puhelin koko ajan taskussa =)

Lea P kirjoitti...

Rapsutuksia Lillille vähän myöhässä.
Kadehdin uusien puhelimien kameroita mutta inhoan tuota isoa kokoa, laukkuvarastoni menisi sellaisen kanssa ihan uusiksi. Omani on vielä hengissä oleva Nokian simpukka, monta kertaa lattialle tippunut ja hiukan kolhuisen näköinen mutta pelaa edelleen.
Tarinasi oli kyllä yliveto, missähän näitä myyjiä oikein koulutetaan.

Leena kirjoitti...

Mukava tarina! Minä olen vissiin ainoa henkilö Suomessa, jolla on vielä niin vanha puhelin, että, sellainen läpällinen. En ihan jokapaikassa edes kehtaa sitä näyttää.... Mutta sitten vasta uusi ja uuden opettelu, kun tuo todellakin pettää ja jättää.... Oikein kaunis tuo puhelinpussisi! Mukavia hetkiä uuden aparaatin parissa!

Anniina kirjoitti...

Minusta tuntuu, että et ole yksin noiden puhelintuntemustesi kanssa. Onneksi kuitenkin tiedot löytyi, ja etköhän sinä opi sitä käyttämäänkin, olethan oikea tekniikan ihmelapsi kun täällä blogistaniassakin toimit niin sujuvasti.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana kirjoitus taas:D. Kauhulla odotan sitä päivää kun uuden kännykän joudun hommaamaan...
-sirpa-

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥anteeksi nyt, mutta minua naurattaa: ei sinä vaan tää jutun kerrontasi :) On nuo uudet aparaatit aika vihoviimesiä, totta! Mutta onnea uudesta kumminkin, ja hienoista pussukoista!

Koivurinteen Akka kirjoitti...

Onnea uudesta kännykästä! Mä pidän vielä vanhanaikaista mallia, jossa kuitenkin on jo hipaisunäyttö, mutta silti näppäimet. =)

Liisan kotona kirjoitti...

No olihan hauska tarina. Onnea uudelle puhelimelle. Mullakin Lumia, mutta en juurikaan käytä sitä muutoin kuin soittamiseen ja tekstareiden lähettämiseen. Mukavaa viikonloppua tv Liisa

Kankuritar kirjoitti...

No olipa tosi reissu! Sinä kirjoitit sen niin humoristisesti, että pakostakin alkoi koko tapahtuma naurattamaan, vaikka totista tottahan se oli. Niin, missähän näitä myyjiä koulutetaan?
Itselläni on älykännykkä (Samsung) ja vuoden verran olen sitä opetellut käyttämään. Pikkuhiljaa opettelen siitä löytämään uusia asioita. Puhelimena minulla on vielä vanha ja uskollinen 'nokialainen' se mummomalli ja hyvin on pelannut näihin päiviin asti.

MariJ kirjoitti...

Hyvä että löyty ne numerot. Mulla on nimittäin menneen talven Lumia työpuhelimena, ja siihenpä ei voikaan niitä puhelinnumeroita lisätä muuten kuin että se alkaa samantien soittamaan siihen numeroon. Ja kun meillä esimerkiksi työnumerot vaihtuu henkilöltä toiselle, jos on ollut jollakin esim. sijainen tai tulee uusi työntekijä edellisen tilalle, niin sitä nimeä ei voikaan Lumiaan muuttaa mitenkään. Eikä kyse ole siitä, etten osaisi käyttää luuria, vaan työkaveri nimenomaan tuskaili oman työpuhelimensa kanssa tuota asiaa. Minä en ole vielä edes niin pitkälle päässyt tuo oman räplättimeni kanssa. Oon sitä mieltä, että noita kutsutaan älypuhelimiksi ihan vain siksi, että täytyy olla vähintään Mensan jäsen, jotta niitä osaa käyttää... Onneksi on vain työpuhelimena tuollainen vekotin, oma puhelimeni on ihan tavallinen näppäimillä toimiva, vaikka ostinkin sen viime joulukuussa (edellinen puhelin kun kesti vain 8,5 vuotta käytössäni). Samoin lapsille ollaan hommattu ihan peruspuhelimet ilman älyä. Enkä kyllä älypuhelinta itselleni hommaa ikinä. Toivottavasti tulee ne vanhat veivattavat lankapuhelimet joskus takaisin...

AnneliPunneli kirjoitti...

Hei, puhelimenostoreissusi oli kuin toisinto omastani, ostin valkoisen Lumia 635 torstaina. Puolet numeroista minullakin hävisi.

Tuta kirjoitti...

Uusi kännykkä sai todella kauniit pussukat.
Mukavaa sunnuntaita sinulle:)

famu kirjoitti...

Huh,huh...Oma nokialaiseni täytti 15 vuotta ja toimii vielä hyvin.Kaksitoistavuotias pojantyttäreni totesi puhelintani tutkiessaan:Eihän tässä ole edes pelejä!Toinen hetken kuluttua totesi:Onhan tässä matopeli! Ensimmäinen totesi sitten mietteliäänä:En voi ymmärtää ihmisiä,joilla ei ole älypuhelinta.---Ehkä se pian minunkin kädessäni on,mutta ei niin kauan kuin vanha toimii.

Sussi kirjoitti...

Minulla on ollut varmaan lähes kolme vuotta lumia työpuhelimena. En vieläkään ole sinut sen kanssa. Omana puhelimena minulla on ikivanha motorola.

Emilie kirjoitti...

Hienoa, jopas on ollut edullinen. Mulla joku vanhempi malli, mut oon kyllä osannu käyttää, paitsi pitää varoa, jos numeroa hakee, niin heti alkaa soittaa siihen :)
Onnea vaan uudelle puhelimelle! Siitä vaan hiplailemaan :)

Ilona Winebridge kirjoitti...

Lillille isot rapsutukset!
hauskanen kauppareissu tosiaan, niin nykypäivää et, pehmennys kännypusseihin tosi hyvä idea

*VEKKI* kirjoitti...

Tuollaista se on sitten minullakin kun vanha kunnon puhelimeni hajoaa. Voi että tätä aikaa, kun pitäisi kaikenmaailman näpyttelyt osata tosta vaan. En minä edes opi niitä. Onneksi sait numerot takaisin. Olis voinut hävitä kokonaan, kuten meidän vuodatus-blogit aikoinaan.

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Joskus sitä joutuu hermostumaan saamastaan tai saamatta jääneestä asiakaspalvelusta. Onneksi numerot löytyivät.Hyvä on puhelimen lepäillä käyttöjen välillä sievissä pusseissa.

Huopatossunen kirjoitti...

Onpa näppärä keino käyttää pakkausmuovia pehmikkeenä - täytyy laittaa konsti korvan taa tulevaa tarvetta varten :)

Minä en ole yhtään Nokia-yhteensopiva, vaan valitsin työpuhelimeksikin androidin. Siinä on samanlainen logiikka kuin minulla.

Rantapuikko kirjoitti...

Näitä sinun juttujasi on sitten niin mukava lueskella =))

kvinna kirjoitti...

Olipas tarina.Ei ne kaikki nörtit meitä mummoja arvosta, mutta sellaiset ovat onneksi vain poikkeuksia.Yleensä kohtaamani palvelu on ollut ihan iloista, osaavaa ja hyvää.

Kunhan tämä minun luotettava vanhahko nokialainen perusvahva näppänmalli väsähtää, aion minäkin siirtyä hiplailemaan äypuhelinta. Näyttää tuo minun vanha näppäin-Nokia olevan kuitenkin niin lujaa laatua, että puhelimen vaihtoon voi mennä vielä vuosia. Ja toimiihan se ihan hyvin. Puhelu tulee, minä voin soittaa. Tekstareita voi lähettää ja saada. Ja s.posti aykeaa. Nettin menon voisi siihen aukaista, mutta se sujuu kotiläppärillä. Muuta en tarvitse kun kotona on läppäri isoimpiin juttuihin,

Kerropa Haapakauha sitten joskus, miten pääsette toistenne tuttaviksi sinä ja älypuhelin. Minä siitä kuulosten, tuleeko minusta innokasta älypuhelimen hiplaajaa.
ypuhelinta.

Sinikka kirjoitti...

Nauratti uuden puhelimen ostosi vaikka totista tarinaa kerroitkin :)
Minulla on kovia kokenut Nokian simpukka. Moneen kertaan levinnyt ja vesisoikossakin uinut, vaan toimii toistaiseksi.
Taidan siirtyä suosiolla nokialaiseni jälkeen seniorisimpukkaan niissäkin kun on nykyään kamera ja osaa mummelikin käyttää ilman sen kummenpia opiskeluja.
Meni jo tietsikan kanssa herne nenään kun tuli tuo Windows 10 päivitys. Ajurit lakkas toimimasta, samoin skanneri. Etsi siinä sitten päivityksiä ja ihmettele saatko koko aparaatin sekaisin.

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Loppu hyvin kaikki hyvin. En voinut olla nauramatta minäkään loistavalle kerronnallesi, vaikka ymmärrän varsin hyvin, että sinua tapahtuma ei sen sattuessa taatusti hymyillyttänyt.

maatuska kirjoitti...

Onnittelut uudesta puhelimesta! Nyt vaan kovaa käyttöä ja kuivaharjottelua;) Komiat pussit teit kännylle. Myyjiä mahtuu niin moneen junaan....onneksi kaikki eivät ole noin tympeitä.

Väkertäjä kirjoitti...

Olipas se reissu :) Täytyy kyllä todeta, että usein nuo älykkömyyjät pitävät näitä puhelinasioita niin itsestäänselvinä, että... lypsää saa asiaa jos toista...
Ja kyllä se hipaisu osuu kohdilleen kun kotvasen ja toisenkin harjoittelee. Edullisen lumian sait.

Väkertäjä kirjoitti...

Ja piti vielä sanomani, että hyvä idea tuo pakkausmuovitus sisustaan - varmasti vaimentaa mahdollisessa kolhukohdassa.