lauantai 22. elokuuta 2015

Ei tästä ruukkua tullutkaan

No kaikkea pittää kokkeilla ainaskii kerran, on lause jota oon aika ussein sanont lähheisilleni, mut nyt taijankii muuttaa sen muotoo lauseeks, jotta kaikkee ei aina tarvii kokkeilla.
Ja tässä syy.
Nyt on monis blogeis ja fasepookis olt uppeit kuvvii noist isse tehyist ruukuist, jois käytetää apuun vanhoi pöytäliinoi, pyyheliinoi ja kuka mitäkii.


Ohjeet ol helpot ja mie innol kokkeilemmaa, vaik ikämies tuumail jotta tuost ei tuu mittää. Nuo on niit naiste hömpötyksii.
Mie aattelin jotta kyl mie siulle ukkoin hömpötykset näytän ja sekottelin sementtilöössii.
Ai ko kutkutti mukavast ko sain kaik liinat liotettuu ja ruukuloijen päälle kuivumaa.


Siin on siulle ukkosein hömötyksii.
Sieluin silmil näin nuo rappusil ja kuistil ja niis uppeet rysanteemit. Mutta.. ko tul pois oton aika ni,
ensmäisest tulkii tälläin, savine pitsiliina.


Itkuu nieleskellen nostin seuraavat ja


hautasin ne noppeest kompostin taakse.
Onneks neljäs onnistu,


mut siihe ei kannata koskee oikee ronskil kädel eikä ainakaa laittaa sitä rysanteemii.
Olkoo kasvihuonees .
Ryökäle jotta harmitti, pakko on todeta jotta nää betonit ei oo miun juttu, suutar pysyköö lestissää ja täti langoissaa.
Nii ja eniten täs kirvelee tuon ikämiehen virnuilu, hömpötyksist ja enks mie siulle mamma sanont jotta ei onnistu.
Halvattu ko hää olikii oikias.
Mut kokkeilkaa työ toiset jos teil onnistus.

Oikee mukavaa viikonloppuu ihan jokkaiselle, viel on luvant lämmint jote nautiskellaa.

28 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Voi hitsit, miksi ihmeessä ei onnistunut? Oliko sitten niin, että eivät olleet vielä kuivuneet. Betonihan kuivuu tosi hitaasti. Onneksi sait yhden hienon pitsiliinaruukun. harmi, kun noin monta kaunista liinaa meni kompostin taa.
Naurattaa tuo "kaikkee ei aina tarvi kokeilla" :-D Heh, sehän on niin tosi! Viisaita snaoja. Mutta ottaisiko niistä opiksi, se on toinen juttu.

Emilie kirjoitti...

Älä välitä, en minäkään saanut onnistumaan, kun viime syksynä koetin tehä noita. Pari liinaa tuhlasin kyllä. Kauniita ovat kuvassa, mut totesin ettei oo mun juttu, tyydyn vaan raparperinlehtilaattoihin yms. Onnistuin niissäkin kyllä tyrimään tänä kesänä, mut onneks loput onnistu :)
Kyllä sitä monenlaista tekee mieli kuitenkin kokeilla!

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Yrittänyttä ei laiteta, niin sanoo jo vanha sananlaskukin. Mitäänhän ei saa jollei ainakin kokoeile.
Mukavaa elokuun loppua sinulle ja antoisia hetkiä käsitöiden sekä puutarhan parissa.

Milli* kirjoitti...

No, mutta yksihän onnistui oikein hienosti. Ehkä se kuivuttuaan kestää hyvin pienen krysanteemin =)

AnniK kirjoitti...

No voi harmi! Minultakin on nuo jääneet vaallan kokeilematta, ehkä hyvä niin! Eräästä tapahtumasta ostin itselleni ihanan betonisen vadin ja kun kuulin miten monta työvaihetta sen tekoon on tarvittu, tajusin ettei tää ookkaan niin Helppo juttu.

Johanna Maria kirjoitti...

Juu, ei kaikkea tarvitse kokeilla eikä aina voi onnistua! Mutta suloinenhan tuo onnistunut yksilö on :) Mukavaa viikonloppua!

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥voihan nokka! ♥Sinä oletkin niin taitava niissä langoissa, että nokka pystyyn vaan :)♥

Pellavasydämen Mervi kirjoitti...

No mutta! Mikähän siinä meni pieleen? Minulla oli vielä isompi suunnitelma - kuvittelin pitäväni kurssin putiikkini pihalla. Olis tehty noita porukalla hienossa kesäillassa. Itse en ole koskaan kokeillut ja tämäkin idea jäi toteuttamatta, kun en löytänyt opettajaa.

Vanha rouva kirjoitti...

Sano sille virnuilevalle isännälle, että MEE KATTOMAAN AUTOOS!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Hihhhiiii. Ihana postaus ja yritetty nyt on ja upea lopputulos ainakin tuossa viimeisessä kuvassa. Tee uusi seos ja kaiva ne loput liinat. Kannattaa yrittää paksummalla sementillä

intsu kirjoitti...

Hieno on toi ruukku,joka onnistui! Oisko sulla se semnttiseos pitänyt olla paksumpaa? Ja kyllä miehillä vasta hömpötyksiä onkin,kun oikei aletaan miettimään!Meilläkin autotallit täynnä,niin ettei ole autoa koskaan sopinut.

Pelaguu kirjoitti...

Voi ei, mikähän niissä meni pieleen.. Minäkin aattelin jotaki sekotussuhetta.. No en tiiä. Mutta niin mukavasti kirjotit että tätä oli mukava lukia.

ma-te kirjoitti...

Joo minäki kattelin jotaki ohojetta, ku oli tehty hantuukista isoo ruukku, mutta en viä oo kokeellu. Siinä ohojees käskettihin kastaa toisen kerran, ku ensimmäänen on kuiva. Hae ny ne hautaamas liinat ja kokeele uurestansa jos kaks kertaa kastamalla onnistuus☺
Tulipa eres yks komia ☺
Mukavaa viikonloppua Sullekki Kosotäti ♫~♥

Kivipellon Saila kirjoitti...

Nuo sementtijutut ovat kiinnostaneet täälläkin ja kokeilla meinasin, en taidakaan... Harmi että meni pommiin sun testi mutta nythän voit sanoa kuin nuoriso ettei se ole sun juttu! Miehillä on aina kommentteja jos vaikka minkälaisia ja virnuilua, kyllä heilläkin välillä sählinkiä syntyy mutta sille löytyy aina vedenpitävä selitys.

Aurinkoista sunnuntaita ja ensi viikkoa!

Kivipellon Saila kirjoitti...

... tuosta yhdestä sementtiruukusta tuli kyllä kaunis!

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Aina ei onnistu. Harmi noitten kauniitten liinojen puoleen.

Johanna N kirjoitti...

No onneksi yksi onnistui ja se onkin todella kaunis =) Mä oon suosiolla antanut ukkokullan tehdä nuo kuravellityöt ja pitänyt itse hyppysissä vain ne langat. Epäilen, että mun käsissä ruukuista tulisi ihan samanlaisia uniikkitöitä kuin ne sun kolme muuta =) Auringon paahteista sunnuntaita ♥

Sussi kirjoitti...

kaunis tuo ruukku!

Uusi yritys vain muiden osalta, kukaan ei ole sepppä syntyessään

Liisan kotona kirjoitti...

Heh, olipa hauska postaus ja että oikein uskalsit epäonnistumisenkin näyttää. Hattua nostan ja saitkin tästä niin kivan jutun. Mutta olisit laittanut ruukkujen sisälle uudet mömmöt, niin eiköhän ne olisi onnistuneet. Kyllä minultakin ensimmäinen liina epäonnistui aivan täysin ja meni roskiin. Mutta ei siitä sen enempää. Mukavaa alkavaa lämpöistä viikkoa tv Liisa

Maija kirjoitti...

Mut sultahan onnistuu aina kaikki kädentaidot! Tää on vaan se poikkeus joka vahvistaa säännön. :-D

Tarina kirjoitti...

Kyllä täti- ihimisissä on sen verran urheiluhenkee, jotta kokkeilla täytyy yhtä sun toista.
Minun kananmunankuorikivetys ei ensin kuivunut painojen alla millään. Otin painot pois ja voi tavaton kuinka monta mäkeä & kuprua siihen painotta kuivuessa tuli. Noh, en heittänyt kompostoitavaksi vaan se oottelee uutta käyttötarkoitusta.
Komppaan tuota uita sementtivellissä uudelleen ruukkuliinat ehdotusta. On sinulla kuitenkin jo yksi hieno betoniruukku.
Aurinkoista mieltä ja antoisaa alkanutta viikkoa.

Koivurinteen Akka kirjoitti...

Kokeile vaan uusiksi, harjoitus tekee mestarin. =)

maatuska kirjoitti...

Sinä olet sentäs kokeillut, minä en saa aikaseksi etets yrittää! Sanon niin ku muutkit että elä lannistu vaan tee paksumpi seos ja yritä uuvestaan.

Rantapuikko kirjoitti...

Tosiaan, aina kannatta kokeilla yhden kerran edes..jos huvittaa. Ei ne aina onnistu. Kaunis on tuo onnistunut =))

Tuula Haapala kirjoitti...

No voi harmi,mutta elä lannistu,yritä vaan uuestaan kyllä sie onnistut,harjoitus tekee mestarin ;)

Väkertäjä kirjoitti...

Yritys hyvä kymmenen. Kaiva vaan ylös ja laita uusintavaluun ja niin ikämies hiljenee :)

Tanni Kotipellolla.. kirjoitti...

Voi kääk! Mikä ihme, ettei onnistunut..liian laimea seos tai sitten kuivumisaika lyhyt..mutta yksi ainakin onnistui, ja hieno onkin.. Ei muuta kuin uutta yritystä vaan ja näytät ikä-miehelle taitosi!

Sude kirjoitti...

Taidampa jättääkin sitten kokeilematta, jos siinä voi noinkin käydä. Jos omista virheistä oppii, niin toisten virheistä ihan yhtä hyvin =D