Tänään pihalla

Tännää ei oo satant, ihanaa. Koko päivän oo olt pihamaal, kameran kans ja ilman , välil  keittelin ne kiventierat.
Täs päivän saldo.

300 rammaa ruskian kirjavaa lankaa.

Lumikärhö kukkii,samoin

samettimainen Jakmanni

Harmaat käenkukat loistaat aniliini punasina, lehet ja varret on harmaan nukan peitos. Käenkukka on kaksvuotinen,ens kesän kasvattaa siemenist taimet ja seuraavan kerran kukkii vast 2014.

Tää oranssi päivänlilja on sitä vanhaa kantaa jota enne ol joka mökin ja kartanan pihamaal.

Ne toukokuus saamani jörriinit kukkiit jo komiast, navetan ees olevas kaivonrenkaas.
Navetan ikkunast kurkkii maitotölkist suurentamani ja pahville piirretty lehmä.Pittäähää nyt jonkiinlaisii lehmii miunkii navetas olla.:)

Mukavaa ko käytte kommentoimas,Kaisakii on uus kommentoija, kiva ko oot mukana.
Oikei makkeit uniloit teil kaikil.

Pussukka

Kellee ei taija olla yllätys ko sanon jot taas sattaa. Miul ootteloo satsi kiventieroi keittelemist, mut mää tuonne satteesee mittää tekemää. Tulloo sitä poutaakii ,keitellää sitte.

En mie joute oon olt , vaa virkkailin pussukan,

 siint Novitan Tenesee langast ja korkeutta pussukal on 32senttii, pohjan halkasija on siin 20 senttii. Ohje ol uusimmas Kodin Pellervo lehes.

Pohjaa tukevoittamaa mie laitoin paksust pahvist leikatun kiekon jonka sit päällystin vanhal liinal.
Näyttää tälvisii komiammalt ko pelkkä pahvi.
Tää männöö yhel ystävällein lahjaks.

Polvii kolottelloo vielkii, mut ei silviisii kauhiast.

Mukavaa loppupäivää, mie ruppeen siivoomaa kästyökorrii ja lajittelemaa lankojain..

Koiruus

Nyt pittää sannoo niiko siin TeemAhmassa, jotta "nythän mä vasta hokasin",jotta miult
on jäänt kokonaa esittelemättä tää mei perhee karvanen jäsen, kohta seissämän vuotias

Novascotian noutaja Red Lilian, eli Lili (Lilli, Lillan,Limperin Hilma, Hilmuska, Hurtta, ja halvatun rakki). Lili tul meille just ko jäin sairauuen takia pois työst, vähä niiko terapiakoiraks. Hyvin on hommasa hoitant ja ulkoiluttant minnuu par kertaa päiväs.

Muutamia kuvia matkan varrelt.

Ihan pienen Lili tykkäs nukkuu pää ikämiehen Reino-tossuis,eikä se koskaa oo nukkunt siin pehmiäs petis, muuteko jot pää petis ja roppa lattial.

Vauhtii on riittänt ihan näihi päivii ast, nuorenpana harrastettii akilityäkin, naapurin tyttö ol ohjaajana.

Kaikist rakkain harrastus on keppien haku ja kanto, mut oiskohaa tuo koira hieman suuruuven hullu, ko tuokii kepakko ol yli kaks metrinen. Mut hyvin se hampais siirty pihamaalle.
Lili on mahottoman kiltti koira, rakastaa lapsii ja tykkää leikkii laste kans pallol, mut toisi koirii kohtaa pittää olla hiukan kärttynen, naapurin lapinkoira onkii ainova joka neitille kelpaa seuraks.
Muutenkii Lili on helppo hoitoin, kynnenleikuukii sujuu

ilman minkäälaisii ongelmii.
Yks erityispiirre täs mei noutajas on, se ei ossaa uija, vaik onkii noutaja. Nuoren kerran hyppäs laiturilt ikämiehen perrää jokkee ja painu pohjaa ko kivi, mies sen sukels pintaa ja mie kiskoin laiturille. Sen peräst ei oon mei neiti vetteen mänt. Aluks pelkäs jopa puutarha allastakkii.
Mukavii vuosii olla yhes vietetty ja toivotaa jot niit ois viel monta jälel.

Kiitoksii teil eilisit lohduttavist kommenteist, nyt kykenen jo köpöttelemää, mut rappui on vielkii vaikia nousta.
Teuvon mie toivottelen tervetulleeks mukkaa lukijoitten porukkaa.

Pieniä aurinkoja

Taas sattaa ja kosteus kivistää polvii, eile en voint kunnol ees kävellä ko nii särki.
Itku tul muutaman kerran, ko istumast en päästkää kivun takkii ylös.
Neuloin hätäpäissäin issellein  huopaset langast polviin lämmittimet. Niist en näytä kuvvaa, ko ovat vaa suoraa resor putkee ja hätäpäis neulotut.
Villal ko on kyky viiä kipu pois,mut siin kipiän paikan pääl pittää villaa pittää kolme vuorokautta yhtä kyytii
Mut ensmäinen kuva..

kopallinen pienii aurinkoi, kaik värjätyt keltasee vivahtavat langat kerittynä. Noit kasselee ihan lystiksee.
Oon mie saant aikaseks jottai esittely kelpostkii..

töppöset on neulottu kiventieran jälkivärjätyst langast, ja siint tulkii mahottoman eläväine pinta, vaalee osa on huopaohakkeel värjättyy.

Tää aikuisten pasker on jäänt esittämättä, se on ihan hauska pääs, syksymmäl sitä varmast piänkii tuol pihamaal touhutes.Täs on lankana tenneseetä  ja jottain pumpul lankaa

Nyt on pihal jotenkii ankeeta, saje on hakant pionitkii ihan rikki, onneks otin vaasii ison kimpun.

Kaikest kivust ja kurjuuvest huolimatta mie toivottelen teil kaikil jotka tääl käytte ni oikee hyvää ja onnellist alkanutta viikkoo.
Kiitoksii taas mukavist kommenteist.

Keittelin kitkuukset

Miun kivikkopenkin ja osan nurmikkookii on vallant tämä kasvi.

Mikä lie ajuruho tai timjami, tuoksuu mahottoman hyvälle ja perhosetkii tykkäät, mut leviää ko Kenosen evväät maantielle. Kaks kottikärrillist mie niit raastoin pois vikapaikoist enneko keksin jot taijanpa keittää mokomat väriks,sekkaa viskasin par kourallista tätä toista riesaa,

joka kuulemma onkii hyvä värkasvi, mut mie oon sen melkei saant hävitettyy mei pihast ko joka vuos kitken innokkaast, nyt saap sit jäähä kasvamaa ja leviimmää.
Tulokseks näist riesoist tul 300 rammaa,

vaalian kellan vihriää. Teen niist talvel ,ainakii nyt se on ajatuksenain, jonkiilaisen virkatun peiton.
Lankahaa ol taas sitä turvallist Jukolanpoikain lankaa

Mut kassokaas miun kärhölöit,voi ko mie sit tykkään niist.

Pink fantasyn kukat on ko tassit (kahvikupin lautanen) ja nuppuloit nii mahottomast

Tää on joku kerrottu viinikärhö lajike, nimmee en ennää muista.

Tää rehevä pusikko on lumikärhö joka on kieputtant issesä vanhaan pystyyn kuollesseen kirsikkapuuhun. Kohtsiltää se on täynnä valkioit kukkasii.


Oikein lupsakkaa viikonvaihetta teil kaikill, toivotaa et kelit pysys kuivin, satteit on tult ihan tarpeeks.
Kiitoksii kommenteist.

Pakina

Muutama vuos sitte mie kirjotin pakinan tuonne Marttaliiton keskustelu palstalle ja sielt se napattii Marttalehtee.
Nyt ko oon kirjutellu tuost miun omast kammarist ni aattelin laittaa sen pakinan tännekkii ko siint selvii se miks miul on oma kammar.

                                                    
                                                    Pesäero

Mie otin puolisost pesäeron-kolmenkymmenen yhteisen vuuven jälkee.Petasin hänel oman petin peräkammarii, ko täst yhes makkamisest ei ennää tuu kertakaikkiaa mittää. Hää kuorsaa, jot talo täräjää,nuku siin sit. No mie tönin ja huitasen nyrkil selkää.Hiljeneehää hää hetkeks, mut sit taas alkaa urkukosertto soimaa.
  No eihää tää oo yksistää puolison syy, tää pesäero.Mie ko oon vaivanen, ni mie valitan, jot "aik ko sattuu", mie ähisen ja puhisen, mään vessaan, käyn hakemas lääkettä, laitan kylmäpussii lonkan pääl ja sit puoliso herrää, jot "herraisä oot sie mamma kuolt ko noi oot kylmänä". Sit ko mie vihdoin asetun, ni eiks taas ala kornastus tuos vieres.
  Hyvin on vilkast ja elävää tää mei yöelämä, ja vähhii jäänt kummankii unet.Minnuu se ei silviisii  haittaa, ko saan päiväseltää ottaa nokoset, mut puoliso ko joutuu silmät ristis viel työhö mänemää,  ja kyl pittää myöntää jot "hiukan" meil ollaa kiukkusii, ko ollaa väsyneit.
 No par yötä täs ollaa maattu omis kammareis, ja miks mie en tätä aikasemmin oo keksint.Siunattu rauha.Ei kuulu korinaa eikä pärinää, ja miekii saan ihan rauhas kupsehtii kipujein kanssa, laittaa valot ja ihhailla vaik maisemii akkunast. Kukkaa ei ärähä, jot "makkaamaa sielt, miul on aamul töihi mänö"
   Meil on kännykät vieres, jos kummal hätä tulloo, ni voijaa appuu hälyttää.
  Tänä aamun tuolt tuvan puolet kuulu mukavaa hyrinää. Puoliso siel saijuu keittel, kurkkas miun kammarin ovest jot " tuu sie mamma juoma" (tätä meil ei oo aikoihi käynt)
Mie saatan saaha vierait tuolt peräkammarist iltasel.

Tää sama rauha ja valmiit aamu saijut on jatkunt jo kaks vuotta. Kyläskii ollaa toistemme luon käyty ,sillo tällö.

Kiitoksii teil ihanist kommenteist.

Lohtupeitto

Sain valmiiks sen kummityttöin peitteen. Täs aamusel lopettelin reunukset ja käin kuvvaamas sen,vanha haravakone sai toimii lavasteena.

Peiton koko on 175kertaa 115senttii. Reunukset virkkasin Novitan huopanen, langast.

Jokkaine lappunen on er näkönen, niiko mei ihmisten päivätkii on erlaisii.Lappusii oon virkant mukkaa kauniit ja rakkait ajatuksii,rukouksii ja lohdutust sekä ilon kiljahuksii, ko kaik käänty hyväks.