Yhteishyvä.

Jo on keli,sattaa ko saavist ja kosteus hiipii nurkist sissää.
Uunis lekkovaa valkia ja lämmittää mukavast samoin  harteit lämmittää isse värjätyist langoist
virkattu liivi.

Ikänä en oo enne liivii virkant enkä toista kertaa virkkaa, ol se nii kimuranttii hommaa, purkasin ja tein, kiukkusin ja mäkätin, mut sisul sain sen valmiiks ja sit siint mokomast tulkii liian iso, vaik kui olin mitant ja laskent. Miul ol kankaast tehty liivi mallina.

Niiko näätte,  ni männee eest vähä liikaa päällekkäin, mut en kyl ala purkamaa ja pienetämmää.
Ko harmittelin tätä munausta, ni ikämies nappas liivin päällee ja tuumas "jot älä sie mamma sure, tästäähää tul yhteishyvä" niipä myö sit pietää tätä vuoroo, niiko nuoren niit yksii samettihousui.

Harjottelin sitä kollaasin tekkoo, ja se olkii yllättävän helppoo,ko Littlebigthingsin blogis ol selkiät  ohjeet.Hää laitto alulle sen  kymmenen kuvaa kesään, haasteen.

Täst ossaamisest oo oikiastaa vähä ylpiäkkii ko, tähäasti oon ain turvant aikamiespojan appuu ja nyt sit tein yksiksee.

Jatketaa satteisen sapatin pittoo, ja aletaa hiljallee valmistummaa arkisee aherruksee.
Mie kiittelen taas mukavist kommenteist.

Uus tuttavuus

Novitan tweed  lanka on miulle uus tuttavuus, kaupas on tult sitä hipelöityy, muutaman kerran enne ko ostin kaks kerrää.
Ensin tein aikamiespojalle sukat,

niist tul aika pehmiät, tiiä sit kestääks käytös.Näihi män just 100 rammaa lankaa.
Seuravaks virkkasin hatun sil omal mallil

siint tulkii hyvän tuntunen ja pinnast tul virkattuna mukavan näkönen. Loppu langoist virkkaan valkian Jukolanpoikain langan kans sellast lenkki huivii.
Saatan kyl joutuu hakkee tuot hattulankaa lissää, jotta huivist tulis tarpeeks iso.

                                                  Kärhö kukkii viel orapihlajas  ja

pähkinät kypsyy.

 

Oikei iloist viikonvaihetta kaikille. Iloitaa ja ihaillaa syksyist luontoo.

 

 

 

Väriä elämään

Vaik mie oonkii alkant tykkäämää tuost valkosest, ni kuitenkii miul pittää olla värrii ,etenkii näi syksyl ja talvel.
Ko ikkunain rullaverho hajos, sainkii hyvän syyn käyvä kangaskaupas, essimäs värikäst verhoo jonka voip yöks kiskasta ikkunan ettee, ettei möröt ja peikot kurki sissää.

Tälläsen mie löysin. Se on ko värikäs pikasson taulu, tykkään siit ihan kamalast. Sit siihe on painettu hauskoi lintui joist voip ottaa joskus mallii johonkii kästyöhö, koha ensin keksin mihin.

Sain miun lennkikaverilt ja naapurilt ihanaa oranssii angoralankaa.
Virkkasin siint hänelle huivin.

Annelihaa on täl mallil tehny kans huivei. Malli on helppo ja joutusa tehä.

Tännää naapur sit lenkin jälkee kietas huivin kaulaasa, ja voi ko se olkii komia.
Pittää virkata viel isselleenkii samanlaine.

Ulkon sattaa taas, ja on harmaata, mut ei anneta sen masentaa, iloitaa väreist ja kaikist niist  ihanist ihmisist joita Luoja on meil antanu ,ystäviks, kavereiks, tutuiks, auttajiks jne.

Toivottelen Helenankii mukkaa porukkaa, kiva ko tulit.

Haaste

Mie käin tuol Pähkinäpensaan alla blogis ja siel olkii sit metka haaste.
"10 kuvaa kesään"
Tarkotus on jotta kuvataan ain samast ikkunast joka kuukauven 16 päivä, kymmenen kuukauven ajan.
Sen jälkee tehhää kuvist kollaasi (en vaa tiiä miten) ja esitellää se ja huomataa jot onkii uus kesä.

Mie oon nyt par päivää myöhäs, mut haitanneeko tuo mittää.
Tää on aika lysti juttu, ainoo vaikeus ol päättää jotta mistä ikkunast sen kuvan näppää, mut noije peltojen sijaan päädyin etupihan näkymää.
Täs tullee samal seurattuu vuodenaikoin kiertoo.
Tulkaa muutkii mukkaa, mie oon ihan innoissain.

Mukavaa päivää kaikil, sappi on rauhottunut ja koht lähen ostamaa issellein uutta tyynyy.

Lisää sydämii

Maanantaissa ollaan, ja het kättelyssä toivottelen oikein mukavaa alkavaa viikkoo,
koitettaa jaksaa, vaik tuntuukii jotta flunssa kaataa porukkaa,meilkii ikämies köhii ja yskii.
Viikonloppu män petis kärvistelles, sappi mokoma ärsyynty, liiallisest omenapiiraan syönnist.
Pittää tilata lääkär.

Mut sain mie jottain tehtyykii,

taivuttelin rautalankaa rinkulaks ja päällystin sen valkialla langal.

Täytin pipar muotin villal ja huovuttelin sitä neulan avull.

Välil otin troppii ja jatkoin, näije sytämmiin tekemist.

Koristeeks helmii, ja nappii, ja takas petii, kiemurtelemaa kipulois., halvatun sappi.

Tänä aamun kasasin sit kaik osat yhtee ja ripustin tään roikkumaa etteisen kattoo.

Etteisen iso emalinen perhoin näkkyy mukavast sydänten takkaa.
Onhaa tää vähä joulunen mobile, mut ompahaa sit valmiina ko alan jouluu ripustelemaa pitkin talloo.

Pirenan mie toivottelen tervetulleeks lukijoitten joukkoo, kiva ko liityit mukkaa.
Aatella teit on jo 42, ihan uskomatonta, mie ko kuvittelen sillo tammikuus jot tätä lukkoo vaa ne miun kaverit joille asiast kerroin. Miun villiinmiskää unelmis en uskont etä päiväs käyp yli 100 ihmist näit miun höpinöit lukemas.
Oon kiitollinen ja onnellinen teist kaikis, sekä mukavist kommenteist joita jätätte. Toivonkii jot viihytte.

Valkiaa

Keskiviikon lääkär reissul käin kaupunkin kaupois hiplaamas tavaroit.
Mones paikkaa ol sellasii komioit kankaisii sydämii, mut enhää mie raaskint niit ostaa,
ko en yhtää tient mitä tää uus lääkär ottaa korttisooni piikeist, ja hyvä ko vaa hiplasin, lääkär reissu
tul maksamaa miulle 130 euroo, entinen lääkär otti vaa 70 euroo samoist höpinöist ja piikeist.

Mut ne syvämmet jäi kaihertammaa mielt, niipä eile sit teinkii niit isse,

kaapis ol pellavakangast ja pitsin pätkii,nappei ja helmii. Mallina käytin isoo piparkaakku formuu
(muottii) ja täytteen on vannuu. Jahka saan ikkunat pestyy ja verhot vaihettuu ni laitan sydämet roikkuma ikkunaa.

Muutakii valkiaa on tulos olohuoneesee,

koha saan virkattuu  30 issoo lappust nyt on vast kaheksan tehty.
Mallin sain tuost ihanast  Iki-ihanat  käsityöt kirjast. Jonka on tehny Anne Sneck ja Raija Sairanen.
Joku kumman valkia kaus tulos ko tähä asti oon karttant valkiaa ko ruttoo, värrii pittää olla miun ympärilläin.

Myö ollaa taas perjantais, jote toivotellaa iloist viikonloppuu, istuskellaa iltaa tunnelmoijen ja tehhää kästöit.
Kiitoksii tään viikon kommenteist, huomasin jot uusiikii kommenttein jättäjii on tult. Voi ko kiva.
Ja Tiinan ja Mäntylän mummin toivottelen tervetulleeks lukijoitten joukkoo.

Muisteloit

Käin vinnil vähä penkomas laatikoit, ja löysinkii ,

tään kauniin vauvan peiton. Sil on ikkää kohta 36 vuotta, oon saant sen rotinoiks sillo
ko poika synty.
Meil karjalaisil ko on olt tapana viiä rotinoit perreesee ain ko lapsii on syntynt.
Nää rotinat on ain olleet sellain naiset juttu, miehil ol sit varpajaiset.
Toiset naiset halus auttaa synyttänyttä ja toivat hänel piirait ja kaakkuloit, ja muutakii ruokapuolta jotta synnyttäny pääsis helpol ja vahvistuis. Lapsel tuotii vaatetta, nuttui ja housui.
Samal saatii sit kassella pikkust ja arvella onks hänes sit isän vai äitin näkköö vai näyttääks laps jotenkii silt mustakulmaselt kiertolaiselt.
Enne aikaa tuotii viel sellain iso pullataikinast letittämäl tehty rinkel, jonka keksel ol kasa pikkuleipii, miekii sain sellase.
Rotina perinne ellää viel nykyvääkii, niil alueil jois meit karjalaisii assuu.

Jottei tää menis kokonaa muisteloiks ni seuraavaks kuva  sukist.

Sain nää nyt valmiiks,nää on ihan tavalliset naisten sukat, langan nimmee en muista, oliko se joku polkka tai raita.

Sit iloksein huomasi saaneeni kaks uutta lukijaa, tervetulloo mukkaa.

Oikein mukavaa tätä päivää.