Joskus ko jottai tekkee, ni se onnistuu tai sitte ei tai sit onnistuu ja epäonnistuu yhtaikaa.
Silviisii käi miullekkii, ko aloin suunnittelemaa ensmäistä mekkoo niist pellavalakanoist.
Vanhast hammeest otin kaavan, ja siit uuvest mekost idean , laitoin pitsilöit helmaa ja kaulaukkoo ja taskunkii koristin pienel pyöriäl liinal.
Täs kuvas ei oikei näy mittää yksityiskohtii, mut mekost tul täyvellinen, onnistu kaulan ja käsiin paikat, saumat ei irvistänt ja mie olin ylpiä ko mikä.
Sit mekko konneesee ja sininen Nitor värpatruuna ja suolat perrää .
Joo sit tulloo itku, ko mään hakemaa mekkoo konneest, komia väri mutta...
jokkainen ommel jäi valkiaks, eihää tuo väri purtkaa tekokuitusee rullarihmaa, voi kääk.
Kaik ompeluvirheet oikei hyppäät nyt essii, pahimii kohtii laitoin tuon napin ja taskuu rusetin.
Kassokaa nyt kaik tikit näkkyy, miuhaa ois pitänt ommella mekko hetsillää sinisel rihmal, mut ko valkia ommellaa ain valkial, ja sininen sinisel.
No opinpa taas jottai uutta täl ompelijan ohdakkeisel polul, seuraavan ompelen valmiiks sit vihriäl rihmal.
Ei täs kehtaa kylille mennä, mut kotosal kyllä piän, on nii ihana pääl, pehmiä ja vilposa.
Kaik ei aina mää ko siel Strömpsöös.
Pihamaal on pyörint iso kone,alapiha on osittain myllätty ja näyttää likipittäin saharan autiomaalt.
meil asennettii kunnallistekniikka, saatii uus hieno likakaivo josta tavarat lähteet Kouvolaa puhistettavaks, juomaves tulloo sit Utista, nyt ollaa myökii sit mukavuuksiin piiris.
Kallistaha tuo lysti ol, mutta ko meil on koko ajan olt ves nii rautapitost, ja silti miun hb. on huono:))
Kyl tuo mei pihamaa teettää töitä, ja koitan koko ajan muuttaa sitä siihe suuntaa jotta ois helpomp hoitaa.
Siin auras on ne kukat ämpäris, vaihan ain uusii kukkasii, ko entiset kuihtuu.
Kiitoksii teil taas kaikist mukavist kommenteist ja viettäkää mukava viikonloppu, enkelitä jokkaisen vierelle.
perjantai 5. heinäkuuta 2013
torstai 4. heinäkuuta 2013
Jatketaa
Lähetääpä tekemää pihakierros loppuu, ja alotettaa nyt siit kohast ko mei pihhaa tullaa,
siin on het kiven pääl vanha aura, tähä talloo kuulunu, auran vieres on muutama ruostunu lapion terä, joit oon löytänt tuolt messäst ja navetan takkaa. Auran ees oleva kivi on aikamiespojan löytämä, sitä ko tarkast kassoo ni siin näkkyy enkelin kuva, pittääkii yrittää kuvata se.
Tätä aluvetta kussutaa aura-puistoks ja kooltaa tää on sellasen ison rivitalopihan luokkaa. Tuos pyöriäs penkis on keskel se ainova ruusupensas joka tält tontilt löyty, myö nimettii se talon ruusuks.
Sit jatketaa matkaa ja oikial jääp se jokapihan pakollinen polkupyörä
siin se nojjaa vanhoihi ruostuneisii palotikkaisii, tänä vuon laitoin korrii vaa orvokkei, sillä mie unohin ain kastella täs olevat kukkaset ja ne kuoliit, orvokit kestäät vähä huononpaakii hoitoo.
Vasemmal on sit niis sanottu keskipiha, lintualtainee
ja oikialle jääp muistelu puisto, paikka joho ei istuteta mittää värikäst, ainovastaa saniaisii, poimulehtee ja yks tummanpunanen heisiangervo
Issoin lehmusten alla on jalallinen lyhty jos voip polttaa kynttelii ja muistella samal niit rakkait jotka ei ennää oo mei likkeel.
Tään alueen peräl on iso kivi jonka pääl myö myöskii poltetaa kynttilöit ja tähä mie halluun sit josku tuhkain laitettavan. Sitä ko isse päättää lepopaikkasa ni saap ainakii mieleisesä (tää pittää sit ottaa huumoril)
Keskipihan jälkee tullee viel kivikkopuutarha se sama jos on se sininen porsliini puro ja viel ko kurkkaatte tään kohan ni sit onkii koko mei piahamaa kassottu.
Täs kivest tehty ukkeli istuu pöytäsä ääres.
Huomasitte jot meil on kaikil paikoil oma nimesä, se helpottaa kovast ,sillä ko ikämies alkaa minnuu kaipailla ja huutaa jot mis sie mamma oot, ni mie huuvan jot keskipihal, ni siint hää tietää miun paikkain.
Kiitoksii teil mukana olost, seuraaval kerral sit haastellaakii lissää värjäykset ja siit jotta kaik ei mää niiko siel Strömpsöös.
Kiitoksii kaikist kommenteist ja hyvist neuvoist niije lakanoije suhtee, nytkii konnees on muutama pyörimäs.
Uus lukijakkii on tult tervetulloo Eila mukkaa porukkaa.
Viettäkää oikei mukava päivä.
siin on het kiven pääl vanha aura, tähä talloo kuulunu, auran vieres on muutama ruostunu lapion terä, joit oon löytänt tuolt messäst ja navetan takkaa. Auran ees oleva kivi on aikamiespojan löytämä, sitä ko tarkast kassoo ni siin näkkyy enkelin kuva, pittääkii yrittää kuvata se.
Tätä aluvetta kussutaa aura-puistoks ja kooltaa tää on sellasen ison rivitalopihan luokkaa. Tuos pyöriäs penkis on keskel se ainova ruusupensas joka tält tontilt löyty, myö nimettii se talon ruusuks.
Sit jatketaa matkaa ja oikial jääp se jokapihan pakollinen polkupyörä
siin se nojjaa vanhoihi ruostuneisii palotikkaisii, tänä vuon laitoin korrii vaa orvokkei, sillä mie unohin ain kastella täs olevat kukkaset ja ne kuoliit, orvokit kestäät vähä huononpaakii hoitoo.
Vasemmal on sit niis sanottu keskipiha, lintualtainee
ja oikialle jääp muistelu puisto, paikka joho ei istuteta mittää värikäst, ainovastaa saniaisii, poimulehtee ja yks tummanpunanen heisiangervo
Issoin lehmusten alla on jalallinen lyhty jos voip polttaa kynttelii ja muistella samal niit rakkait jotka ei ennää oo mei likkeel.
Tään alueen peräl on iso kivi jonka pääl myö myöskii poltetaa kynttilöit ja tähä mie halluun sit josku tuhkain laitettavan. Sitä ko isse päättää lepopaikkasa ni saap ainakii mieleisesä (tää pittää sit ottaa huumoril)
Keskipihan jälkee tullee viel kivikkopuutarha se sama jos on se sininen porsliini puro ja viel ko kurkkaatte tään kohan ni sit onkii koko mei piahamaa kassottu.
![]() |
| kuvat suurenoo niit klikkaamal |
Täs kivest tehty ukkeli istuu pöytäsä ääres.
Huomasitte jot meil on kaikil paikoil oma nimesä, se helpottaa kovast ,sillä ko ikämies alkaa minnuu kaipailla ja huutaa jot mis sie mamma oot, ni mie huuvan jot keskipihal, ni siint hää tietää miun paikkain.
Kiitoksii teil mukana olost, seuraaval kerral sit haastellaakii lissää värjäykset ja siit jotta kaik ei mää niiko siel Strömpsöös.
Kiitoksii kaikist kommenteist ja hyvist neuvoist niije lakanoije suhtee, nytkii konnees on muutama pyörimäs.
Uus lukijakkii on tult tervetulloo Eila mukkaa porukkaa.
Viettäkää oikei mukava päivä.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
APUVA!!!!
No alotettaa taas, jotta oikei mukavaa Heinäkuuta vaa kaikil, sillä eilehää ol viel kesäkuu, näi hupa mie oon päästäin:)
Mut nyt mie tarviin appuu, sillä kassokaas mitä mie eile sain
täs kasas on seissämän isoo vanhaa, paksuu pellavalakanaa, ja muutama hantuuki (pyyhelina) nää ol sellases kopas jos ol pohjal sanomalehti vuuvelt 1944, ja miul kerrottii et nää lakanat on sitäkii vanhempii, osa on iskemättömii.
Nyt mie tarviin tietoo, jot mite nää pestää, ja voiks näit värjätä mitekää, ko luulen jotta kaik ajan tuomat tahrat ei lähe pois, ja jos näit voip värjätä ni voiks noil kasviväreil joit keittelen.??? Neuvokaa nyt hyvät ystävät.
Ajatuksii näije uusiokäyttöö kyl on, osast teen tunikoit issellein, osat verhot ja tyynyi.
Mie näin eile niin kommeit vanhoi kästöit jotta mänin mykäks, osa ol ihan 1900 luvun alkupuoleltkii.
No nyt ollaa näit valkeit lakanoit käännelty ja väännelty ni laitetaa vähä värrii tulemaa, täs viimoset keitokset
nää värit on sellasen koktaalin tulos, heittelin pattaa, revonpavun lehtii, sananjalkoi, luppiinin lehtii ja rohtoraunioyrtii, keittelin par tuntii ja tuloksen ol mahottoman hyvä liemi joka tuoksu älyttömän hyväl.
Oikian puolenen vyyhti on alunan kans ja vasempaa laitoin ihan hyppysellisen rautaa.
Näit sekotuksii on mukava kokkeilla, ko lopputuloksest ei oo mittää tietoo.
Kiitoksii teil kaikil jotka kiersitte eile miun pihamaata, jatketaa kierrosta seuraaval kerral.
Alotellaa oikei mukavaa viikkoo.
Mut nyt mie tarviin appuu, sillä kassokaas mitä mie eile sain
täs kasas on seissämän isoo vanhaa, paksuu pellavalakanaa, ja muutama hantuuki (pyyhelina) nää ol sellases kopas jos ol pohjal sanomalehti vuuvelt 1944, ja miul kerrottii et nää lakanat on sitäkii vanhempii, osa on iskemättömii.
Nyt mie tarviin tietoo, jot mite nää pestää, ja voiks näit värjätä mitekää, ko luulen jotta kaik ajan tuomat tahrat ei lähe pois, ja jos näit voip värjätä ni voiks noil kasviväreil joit keittelen.??? Neuvokaa nyt hyvät ystävät.
Ajatuksii näije uusiokäyttöö kyl on, osast teen tunikoit issellein, osat verhot ja tyynyi.
Mie näin eile niin kommeit vanhoi kästöit jotta mänin mykäks, osa ol ihan 1900 luvun alkupuoleltkii.
No nyt ollaa näit valkeit lakanoit käännelty ja väännelty ni laitetaa vähä värrii tulemaa, täs viimoset keitokset
nää värit on sellasen koktaalin tulos, heittelin pattaa, revonpavun lehtii, sananjalkoi, luppiinin lehtii ja rohtoraunioyrtii, keittelin par tuntii ja tuloksen ol mahottoman hyvä liemi joka tuoksu älyttömän hyväl.
Oikian puolenen vyyhti on alunan kans ja vasempaa laitoin ihan hyppysellisen rautaa.
Näit sekotuksii on mukava kokkeilla, ko lopputuloksest ei oo mittää tietoo.
Kiitoksii teil kaikil jotka kiersitte eile miun pihamaata, jatketaa kierrosta seuraaval kerral.
Alotellaa oikei mukavaa viikkoo.
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Pihamaa kierros
Oikein mukavaa Heinäkuuta vaa kaikil, monet alottaat kesälomasa ja toivotaa jotta ilmat ois suotusii.
Yöl sato, ja ulkoon on nyt tosi raikast, mielee muistuu ajat ko tänne Pöllönmäkkee muutettii, siit ko on justiisa 13 vuotta.
Näije vuosiin aikan on pihamaa muuttunt vesakkoisest rytteiköst uppeeks puutarhaks.
Lähetää kassomaa....
Ensmäiset kolme vuotta myö kaajettii puita,( yli 30 kpl.) poistettii kantoi, nostettii kivvii, jne. Täst kivest läks koko pihan ajatus ,kassokaas ko miun veljein halvaantu 10 vuotta sitte ja ol suur pelko jotta hää menehtyy, ni sillo mie yöt kuokin pihal, kuokin ,rukkoilin ja itkin. Purin tuskain ja pelkoin tähä kivee ja kaasin sen. Veli selvis ja pihamaan tään osan nimeks tul Jussin puisto
Puiston puolel polveilee hiekal päällysetettyi polkui
Kuunliljat on kasvaneet mahtaviks mättäiks, ja koko aluve on tosi rehevä
Saniaisii ja alppiruusuikii löytyy
Puiston erottaa etupihast, kiviaita, jonka rakensimme niist kaikist kivist joita nosteleimme maast.
Tää nurkkaus on etupihan puolta.
Tää on sellain kierrätys tavaroist tehty, nuo etuosan laatatkii on mei navetan vanhast lattiast, ja tuo kukkapylväs on vanha roskakori
Tää on se aluve josta ne ikkuna kuvat otettii, nyt kuva on vaa yläkerran ikkunast aikasee kevvääl, nuo reunakivetkii oon saant yhelt työmaalt.
Sit kurkataakii navetalle päi
mei kaikki nurmikot on luonnon nurmikoit, niit ei oo kylvetty, ollaa vaa alettu leikkaamaa, ja hoitamaa olemassa olevii alueit,ja näi vahvoi nurmikoit ei oo missää, ne kestäät pallopelit ja työkonneet, kuivuuvet ja sade kauvet.
Navetast vasemmal on sit kaivopuisto
Tään oven takana on vanha kaivo jost män veet navetalle, tätä aluvetta raivaillaa ja pijetää puol villinä, haaveena ois saaha sinne sellain nuotiopaikka. Siel kasvaa miun köynnöshortensia,
tänä kesän siihe tul jo kaks kukkaakii.
Sit on viel alapiha,joka on kans työn alla, kasvihuoneen ympärille on suunnitteil pien ryytimaa,
Nuo etualan hiekat liittyyt mei suuree mullistuksee, siin tulloo nimittäin menemää maakaapel uutta likakaivoo varte, myökii ko päästii vihdoinkii näije kunnalliste mukavuuksiin parrii.
Niijen kaivausten jälkee alapiha muuttuu jonkun verra, tulloo lissää pensait ja uutta kivikkopenkkiikii oon haaveilt, tuon männyn ympärille, mut kassotaa nyt mite aika ja kunto riittää ja joutaaks miesväki avittammaa.
Mustikkapensaat kiertäät alapihan issoo kivvee, siirrettii ne kevvääl tänne puolelle pihhaa, ja hyväst ovat alkaneet kasvaa, muutama mustikkakkii tulloo.
Kiven pääl koloses kasvaa seppelvarpu.
Kiva ko jaksoit kiertää kanssain mei pihamaata, kassomatta jäi viel monta paikkaa, mut kierretää ne sit toisel kertaa.
Kylhää tälläin iso pihamaa tettää työtä, ain saap olla kitkemäs ja kastelemas, yksistää nurmikoijen leikkaamissee mennee kolmisen tuntii.
Mut toisaalta on tää sellain voimaa antava asiakkii, ko oikein kolottaa ja kaik tuntuu kaatuvan niskaa, ni sillo ko köpöttellöö pihamaal, kasselee kukkasii ja kosketelloo kasviloit ni joha huolet haihtuut ja elämä alkaakii taas hymmyilemmää.
Mukavii hetkii teil kaikil, kiitoksii kommenteist, nii uusil ko entisilkii kommentoijille.
Yöl sato, ja ulkoon on nyt tosi raikast, mielee muistuu ajat ko tänne Pöllönmäkkee muutettii, siit ko on justiisa 13 vuotta.
Näije vuosiin aikan on pihamaa muuttunt vesakkoisest rytteiköst uppeeks puutarhaks.
Lähetää kassomaa....
Ensmäiset kolme vuotta myö kaajettii puita,( yli 30 kpl.) poistettii kantoi, nostettii kivvii, jne. Täst kivest läks koko pihan ajatus ,kassokaas ko miun veljein halvaantu 10 vuotta sitte ja ol suur pelko jotta hää menehtyy, ni sillo mie yöt kuokin pihal, kuokin ,rukkoilin ja itkin. Purin tuskain ja pelkoin tähä kivee ja kaasin sen. Veli selvis ja pihamaan tään osan nimeks tul Jussin puisto
Puiston puolel polveilee hiekal päällysetettyi polkui
Kuunliljat on kasvaneet mahtaviks mättäiks, ja koko aluve on tosi rehevä
Saniaisii ja alppiruusuikii löytyy
Puiston erottaa etupihast, kiviaita, jonka rakensimme niist kaikist kivist joita nosteleimme maast.
Tää nurkkaus on etupihan puolta.
Tää on sellain kierrätys tavaroist tehty, nuo etuosan laatatkii on mei navetan vanhast lattiast, ja tuo kukkapylväs on vanha roskakori
Tää on se aluve josta ne ikkuna kuvat otettii, nyt kuva on vaa yläkerran ikkunast aikasee kevvääl, nuo reunakivetkii oon saant yhelt työmaalt.
Sit kurkataakii navetalle päi
mei kaikki nurmikot on luonnon nurmikoit, niit ei oo kylvetty, ollaa vaa alettu leikkaamaa, ja hoitamaa olemassa olevii alueit,ja näi vahvoi nurmikoit ei oo missää, ne kestäät pallopelit ja työkonneet, kuivuuvet ja sade kauvet.
Navetast vasemmal on sit kaivopuisto
Tään oven takana on vanha kaivo jost män veet navetalle, tätä aluvetta raivaillaa ja pijetää puol villinä, haaveena ois saaha sinne sellain nuotiopaikka. Siel kasvaa miun köynnöshortensia,
tänä kesän siihe tul jo kaks kukkaakii.
Sit on viel alapiha,joka on kans työn alla, kasvihuoneen ympärille on suunnitteil pien ryytimaa,
Nuo etualan hiekat liittyyt mei suuree mullistuksee, siin tulloo nimittäin menemää maakaapel uutta likakaivoo varte, myökii ko päästii vihdoinkii näije kunnalliste mukavuuksiin parrii.
Niijen kaivausten jälkee alapiha muuttuu jonkun verra, tulloo lissää pensait ja uutta kivikkopenkkiikii oon haaveilt, tuon männyn ympärille, mut kassotaa nyt mite aika ja kunto riittää ja joutaaks miesväki avittammaa.
Mustikkapensaat kiertäät alapihan issoo kivvee, siirrettii ne kevvääl tänne puolelle pihhaa, ja hyväst ovat alkaneet kasvaa, muutama mustikkakkii tulloo.
Kiven pääl koloses kasvaa seppelvarpu.
Kiva ko jaksoit kiertää kanssain mei pihamaata, kassomatta jäi viel monta paikkaa, mut kierretää ne sit toisel kertaa.
Kylhää tälläin iso pihamaa tettää työtä, ain saap olla kitkemäs ja kastelemas, yksistää nurmikoijen leikkaamissee mennee kolmisen tuntii.
Mut toisaalta on tää sellain voimaa antava asiakkii, ko oikein kolottaa ja kaik tuntuu kaatuvan niskaa, ni sillo ko köpöttellöö pihamaal, kasselee kukkasii ja kosketelloo kasviloit ni joha huolet haihtuut ja elämä alkaakii taas hymmyilemmää.
Mukavii hetkii teil kaikil, kiitoksii kommenteist, nii uusil ko entisilkii kommentoijille.
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
Huh hellettä
Ei miulkaa paljo pääs ennää mittää liiku, ko tälläsil helteil tein yhen huivin loppuu.
Muut istuut rannal ja mie vaa aitan kuistil virkkasin villalankaa, mut ko pit saaha valmiiks.
Tää on tehty näist alkukesän värjätyist langoist joit män melkei kilo, huvi on suur, leveyttä on 2,37 senttii ja korkeutta 115.
Tää lähtee ihan kohtsillää miun kummillein tuonne Canadaa, hää ko täyttää 80, lisäks tein ifolorin avul kirjan joka kertoo värjäyksen joka vaiheest.
Myö ko tuskin ennää nähhää täs elämäs, ko kumpikaa ei kykene matkustammaa toisesa luo, ni nyt hää saap sit aina tuntee miun halauksen ko käärii issesä tähä huivii.
Uskalsin laittaa tään jo tänne essii, ko hänel ei oo internettii.
Kiitoksii teil hyvist vinkeist tuos aijemmas jutus, pittää seuraaval kerral kokkeilla niit.
Sain tietää ne verikokkeitten tulokset, soker ol ihan hyvä, mut mie oonkii "vähäverinen kaunotar" eli miul on paha anemia, hb. on nyt 96, ja kokkeet näytti jotta rauta ei immeydy kunnol, nyt kokkeillaa oikei hevoskuurii rautaa ja jos se ei auta ni sit männää lasarettii hakemaa uutta verta, ja pistoksii.
Ilmankos mie oon olt ko nukkuneen rukous, .
Puutarhas puuhastellaa nyt aamul aikasee ja illal myöhää, tänää aamul kello viis leikkasin kaik kukkineet akinleijat pois, jotta eivät siementäs ennää, täs kollaasis on osa niist uppeist väreist ja muodoist jotka muutamast akileijast on kolmestoista vuuves lissääntynneet.
Jaksetaa heleteis, muistakaa juuva tarpeeks, ja pitäkää huol issestänne.
Muut istuut rannal ja mie vaa aitan kuistil virkkasin villalankaa, mut ko pit saaha valmiiks.
Tää on tehty näist alkukesän värjätyist langoist joit män melkei kilo, huvi on suur, leveyttä on 2,37 senttii ja korkeutta 115.
Tää lähtee ihan kohtsillää miun kummillein tuonne Canadaa, hää ko täyttää 80, lisäks tein ifolorin avul kirjan joka kertoo värjäyksen joka vaiheest.
Myö ko tuskin ennää nähhää täs elämäs, ko kumpikaa ei kykene matkustammaa toisesa luo, ni nyt hää saap sit aina tuntee miun halauksen ko käärii issesä tähä huivii.
Uskalsin laittaa tään jo tänne essii, ko hänel ei oo internettii.
Kiitoksii teil hyvist vinkeist tuos aijemmas jutus, pittää seuraaval kerral kokkeilla niit.
Sain tietää ne verikokkeitten tulokset, soker ol ihan hyvä, mut mie oonkii "vähäverinen kaunotar" eli miul on paha anemia, hb. on nyt 96, ja kokkeet näytti jotta rauta ei immeydy kunnol, nyt kokkeillaa oikei hevoskuurii rautaa ja jos se ei auta ni sit männää lasarettii hakemaa uutta verta, ja pistoksii.
Ilmankos mie oon olt ko nukkuneen rukous, .
Puutarhas puuhastellaa nyt aamul aikasee ja illal myöhää, tänää aamul kello viis leikkasin kaik kukkineet akinleijat pois, jotta eivät siementäs ennää, täs kollaasis on osa niist uppeist väreist ja muodoist jotka muutamast akileijast on kolmestoista vuuves lissääntynneet.
Jaksetaa heleteis, muistakaa juuva tarpeeks, ja pitäkää huol issestänne.
tiistai 25. kesäkuuta 2013
Potuttaa....
Huomenta vaa kaikil ,mukavaa ko käytte tääl lukemas näit miun höpinöit, ja kiitoksii kommenteist, ne ilahuttaat ain vaa nii kovast.
Uus lukijakkii on tult, Ylva, hää on just alottant blogin pion http://ylvalanka.blogspot.fi/ Käypääkä kassomas, hänen värjäyksii.
Nii nyt tul sit värjättyy sil cocenellil, joka on mitä lie kirvan kuort, ei siis kasvii vaa elläint ja tää on niit asioit joita en sit koskaa ennää tee, vaik tulleekii näi komiat värit.
Sanon suoraa et ol sitte kamala homma, ensmäisekshää mie esipuertin langat alunal, niiko minnuu neuvottii, sit keittelin siit jauheest liemen, joka siilasin vanhan pyyhkee läp, pyyhe muuttu retliiniks.
Seuraavaks keittelin langat ja lopuks sit huuhtelin, helppoo ko mitä, taijatte aatella jott täti vaa marisee turhaa, ko kaik on mänt ihan hyväst, mut ei mänt, sillä mie huuhtelin, ja huuhtelin, huuhtelin ja huuhtelin, ainaskii kymmenkunta saavillist män vettä ja ain vaa ves jäi retuliiniks. VOi ##?&(=%&¤#" ja kaik muut Säkkijärveläiset loitsut, ei auttant etikat eikä itikat, ves ol vaa värillist. Olkoo en enää yksinkertaset jaksant huuhtoo selkä köyrys., lankakii alko tuntu jotenkii karkialt, ja tuntuu muute vielkii.
Saa nähä mite kestää käytös, sukkii oon tuost tummast lilast tekemäs,soppii just sen uuven mekon kans.
Nii tummat on ykkös väri, seuraavat kolme kakkosta ja viimonen kolmosta.
Lankana on juokolanpoikaa ja nallee.
Mikähää män pielee, ohjeit seurasin just sanast sannaa, lämmöt pysy kohallaa, jäähyttelin rauhas jne.
No on sitä mukavaakii tult tehtyy, niiko taassiisa uus mekko ikkunaverhost, mut tälkertaa iha uuvest verhost
Mei Prismas ol tarjoukses tällänen verho ja ko halval saap ni ostaa pittää. Het siel kaupas ol selvää jot mekko täst tulloo. Tää malli on nii helppo tehä jotta täs mie onnistun.
Nii ja potut kasvaat mei aitan takan, vanhois ämpärlöis, kassotaa tullooks sattookii, vartta ainaskii lykkäät komiast.
Tännää tulloo lämmin päivä, vietetää se pihamaal, patojemme äärel.
Uus lukijakkii on tult, Ylva, hää on just alottant blogin pion http://ylvalanka.blogspot.fi/ Käypääkä kassomas, hänen värjäyksii.
Nii nyt tul sit värjättyy sil cocenellil, joka on mitä lie kirvan kuort, ei siis kasvii vaa elläint ja tää on niit asioit joita en sit koskaa ennää tee, vaik tulleekii näi komiat värit.
Sanon suoraa et ol sitte kamala homma, ensmäisekshää mie esipuertin langat alunal, niiko minnuu neuvottii, sit keittelin siit jauheest liemen, joka siilasin vanhan pyyhkee läp, pyyhe muuttu retliiniks.
Seuraavaks keittelin langat ja lopuks sit huuhtelin, helppoo ko mitä, taijatte aatella jott täti vaa marisee turhaa, ko kaik on mänt ihan hyväst, mut ei mänt, sillä mie huuhtelin, ja huuhtelin, huuhtelin ja huuhtelin, ainaskii kymmenkunta saavillist män vettä ja ain vaa ves jäi retuliiniks. VOi ##?&(=%&¤#" ja kaik muut Säkkijärveläiset loitsut, ei auttant etikat eikä itikat, ves ol vaa värillist. Olkoo en enää yksinkertaset jaksant huuhtoo selkä köyrys., lankakii alko tuntu jotenkii karkialt, ja tuntuu muute vielkii.
Saa nähä mite kestää käytös, sukkii oon tuost tummast lilast tekemäs,soppii just sen uuven mekon kans.
Nii tummat on ykkös väri, seuraavat kolme kakkosta ja viimonen kolmosta.
Lankana on juokolanpoikaa ja nallee.
Mikähää män pielee, ohjeit seurasin just sanast sannaa, lämmöt pysy kohallaa, jäähyttelin rauhas jne.
No on sitä mukavaakii tult tehtyy, niiko taassiisa uus mekko ikkunaverhost, mut tälkertaa iha uuvest verhost
Mei Prismas ol tarjoukses tällänen verho ja ko halval saap ni ostaa pittää. Het siel kaupas ol selvää jot mekko täst tulloo. Tää malli on nii helppo tehä jotta täs mie onnistun.
Nii ja potut kasvaat mei aitan takan, vanhois ämpärlöis, kassotaa tullooks sattookii, vartta ainaskii lykkäät komiast.
Tännää tulloo lämmin päivä, vietetää se pihamaal, patojemme äärel.
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Juhannus sukat ja kukat
Juhannus on mänt mukavast, hyvvää syyves ja pehmeel maates, alko nimittäi taas nuo nivelet oikuttellee, mut täähää ei oo mittää uutta..
Ikämies ol koko juhannuksen töis ja miul jäi aikaa neuloskella ja yhet sukat sainkii tehtyy
Näihi värjäsin par viikkoo sitte langan sananjaloil, ohjeen mukkaan värist pit tulla heliän vihriää, mutta miulpa tulkii mainion kirjavaa, kuvast on vähä vaikia erottaa eri sävyi.
Siin on vaalian ruskiaa, vihriää ja hailakan keltasii pilkkui, aluks aattelin jotta pielee män, mutta nyt neulottuna
pinta näyttääkii elävält jopa kauniilt.Nää on näit värjäyksen yllätyksii.
Toisel kertaa samoist kasveist voip tullakkii sitä heliän vihriää. Puretusaineena ol aluna.
Enne juhannust sain näi ihanan liinan, ystävältäin Mirjuskalt hää on isse neulot tään, eiks ookkii komia.
Mie ain ihhailen näit neulottui liinoi, tuon taijon ko oppis.
Valkiat pionit avautu just pyhiks ja otin niit vaasii, viiruhelven kans ovatkii nii kauniit.
Loputkii pioneist alkaat avvautummaa, nyt ko ei vaa tulis satteit ja hakkais niit maaha.
Syksyl pittää vaa essii näil uus paikka, ko tää nykkyinen jääp issoin tuijiin taa piiloo, sillo ko tään penkin tein, tuijat ol pikkuruisii, ja jotenkii vaa en tajunt jotta kasvaaha nuo isoikskii.
Mut se on vast syksyl, nyt jatketaa viel jussin viettoo.
Ikämies ol koko juhannuksen töis ja miul jäi aikaa neuloskella ja yhet sukat sainkii tehtyy
Näihi värjäsin par viikkoo sitte langan sananjaloil, ohjeen mukkaan värist pit tulla heliän vihriää, mutta miulpa tulkii mainion kirjavaa, kuvast on vähä vaikia erottaa eri sävyi.
Siin on vaalian ruskiaa, vihriää ja hailakan keltasii pilkkui, aluks aattelin jotta pielee män, mutta nyt neulottuna
pinta näyttääkii elävält jopa kauniilt.Nää on näit värjäyksen yllätyksii.
Toisel kertaa samoist kasveist voip tullakkii sitä heliän vihriää. Puretusaineena ol aluna.
Enne juhannust sain näi ihanan liinan, ystävältäin Mirjuskalt hää on isse neulot tään, eiks ookkii komia.
Mie ain ihhailen näit neulottui liinoi, tuon taijon ko oppis.
Loputkii pioneist alkaat avvautummaa, nyt ko ei vaa tulis satteit ja hakkais niit maaha.
Mut se on vast syksyl, nyt jatketaa viel jussin viettoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



































