Sukkia siellä ja täällä

Flunssa mokoma heitti petiin, viikonloppu meni niiskuttaessa ja aivastellessa, ja sama tuntuu jatkuvan vielä tänäänkin.

Muutamat sukat oon saanu pääteltyy,

nää on tehty omavärjätyist,koko on jottain 37-38 paikkeil, sinne joulupukin konttiin taitavat joutuu noijen mustiin kanssa

jotka neuloin Novitan nostalgiast  ja viirut taitaa olla jukolanpoikain jämiä. Naisten kokkoo nääkii.

Lopuks sit oikiat murheenkryynit. Ikämies näki näijen kuvan lehes ja esitti miulle kainon pyynnön saaha isellee tuollaset. Mie ko oon helpost ympär puhuttavaa  sorttia ni lupasin.
Ai jotta olin kaheli, lehen ohje ol ohuelle langalle, mut ikämies tahto just noist isse värjätyist, siin sit
laskin silmukoit ja kokkeilin , kokkeilin ja laskin. Kaks hirvee sain mahtuu neljän sijast.
Mies on tyytyväinen sukkiisa, mut mie en. Onneks kuvas ei näy pinnan epätasasuus.
Sen täst kyl opin et miun ympär puhumissee tarvitaa muutakii ko kuppi saijuu ja hyvä pulla.

Oikein hyvää alkavaa viikkoo teil kaikille, toivon jotta pysytte terveenä.

Uus peitto

Nyt se on vihdoinkii valmis, tarkotan sitä harmaan valkiaa peittoo jota oon virkant oikee urakal.

Lankana ol Jukolan poikain vaalian harmaa ja luonnon valkia.Lankaa män sellasen kilon verran.
Yhen ruuvun koko on 24 sentii kertaa 24 sentti ja niit on 24 kappaletta. Reunoihi virkkasin kaks kerrost kiinteit silmukoit ja koko peiton ympär,harmaal viel kaks kerrost kiinteit .

Peitto on viel höyry käsitellyy vailla.
Nyt piän kyl tauon näitte peittoin teos, kolme riittää, kassotaa sit ens vuonna.

Nää lovikkat sain pääteltyy, löysin Anttilast kerran muutaman kerän näin uppeeta Puro lankaa, harmi ko ei olt enenpää.

Nyt sattaa ko saavist, ja tuulee, puist lentää lehtii ihan urakal.
On ihana kääriintyy uutee peittoo nautiskella saijuu ja suklaatii, lukia tei toisten ihanii blogei ja hykerellä  kommenteist joit kirjotitte edellissee juttuu.

Nauttikaa viikonloppuna kaikest ihanast jota elämäänne ootte saaneet.

Vanhat rouvat vappaalla

Otsikko jo viitaakii et eile pantii parraat päälle ja hypättii pirssii. Käin hyvän ystäväin kans tutustumas naapur kaupungin uutee kauppakeskuksee. Hieno ol, kahes kerrokses kauppoi ja ruokapaikkoi, mut kuitenkii aika tavallinen, eikä yhtää kunnon sisustuskauppaa, eikä kangaskauppaa, lankakaupoist nyt puhumattakaa. Mut hyvvää ruokaa myö siel syötii.

Tää kassillinen jäi ainovaks ostokses,

sisältö paljastuu sit ko saan ajtuksein valmiiks töiks.

Loput ostokset tehtiikii sit kaupungin kävelykadun varrel olevast ihanast putiikist,

löysin keittiöö tälläsen härvelin, ikämies aamusel ripusti sen puuhellan yläpuolelle roikkumaa,

                                                       sama tunnelma valoil

Ja nää pienet rosopintaset keramiikka sydämet ol ihan pakko ostaa , ne on ihanii.

Käytii enne kottii lähtöö nautiskelemas viel oikei hyväst saijust ja paakelsseist kahvilas, joka nimeks miun ystäväin luk napa-antura. Mie nauroin veet silmis ja pöksyis, ihmiset kasso kavul minnuu pitkää ko  hirnuin tuota napa-anturaa, paikkakuntalaisethaa arvaat mikä kahvila ol kyssees.

Kotimatkal pirssis istu kaks uupunutta rouvaa, mie taisin jopa vähä torkahtaakii, mut ai ko meil ol lustii.

Pittää sen verran selittää, jos joku ihmettellee et mie vaa pirssil ajelen, ni miul on SOTE- kortti jol pääsee linjurin hinnoil naapurkuntii.
Miult ko on omal autol ajo kielletty ,vahvan kipulääkityksen takia.

Oikein mukavaa torstait teil kaikil mukavil lukijoil ja kiitoksii taas ihanist kommenteist.

Hupsuttelua

Se on sit Ligakuu(lokakuu), molemmat nimet kertoot hyvin jotta kuraseen aikaa kohti mennää, mut ei ihan onneks vielä.

Näit seuraavii hupsutksii tehes on mieles pyörint koko ajan ukkini miul opettama loru.

                                                             Pikkunen piimäenkeli
                                                             navetassa lenteli
                                                             sonnin kanssa tappeli
                                                             vasikoita hännästä nakkeli.

Nää on kyl rauhallisii enkeleit, eikä heil tulis mieleekää nakella Mielikkii pitkin navettaa.

Ruskean mekko on niit omavärjäämii ja sininen on Veera nimist agryyli lankaa.

Siivet taivuttelin rautalangast jotka sit päällystin villalangal.
Tälläsii hupsutuksii tälkertaa.

Kiitos taas mukavist kommenteist, on aina ilo lukia tei kommentei, ne tekkee täst blogin pidost mukavaa, iha ko myö haasteltas.
Iloist Ligakuuta teil kaikil, toivotaa kuulait syys ilmoi, satteet sai jo riittää.
Hämystellää ja tunnelmoijaa tuvas,villasukat jals ja tee/kohvi kuppi käes.

Keittiö haaste

Mäntylän mummi heitti miulle hauskan haasteen, pittää kertoo omast keittiöst sanoin ja kuvin.

Meil on iso keittiö, sellaset 25 neliöö, isomp ko miun ensimmäinen oma asunto.

Siin saap mukavast liikuntaa, ko kävelee hellat jääkaapille ja jääkaapilt tiskipöyvälle.
Keittiös on kaks asiaa joist en ikän luovu, toine on kiikkustuloi, miun valtaistuin ja toinen

tuos vasemmal oleva vanha tamminen jugendtyylin astiakaappi,siihe mahtuut astiat hyvin ja miun liemikulhot ovat mukavast esillä.
Maalaistalo ko tää on ni keittiöst löytyy

                                                                   puuhella

                                                             sekä leivinuuni
Molemmat on talvisee aikaa ihan jokapäiväses käytös, leivinuunis haudutettaa ruokii, uunpuuroo ja potaattilaatikkoo. Leipää en enää leivo ko selkä ei tykkää siint taikinan teost.

Kellokii löytyy seinält, mut aikaa siint on ihan turha kassoo , siel säilytettä kynii ja laskui.

Tälläsenää mei keittiö  on viel muutaman vuuven, jahka saahaa vihdoin se kunnallisteknikka ni jouvutaa tekke uusi viemär juttui ni samal sit pannaa remonttii koko keittiö.

Heitän tään haasten teil kaikl, kuka vaa halluu sitä jatkaa, ni ois mukava nähä toistenkii keittiöit.

Hertta Harlekiini

Mite nää viikot hujahtaat nii lopen sukkelaa, tuntuu ettei saa mittää aikaseks, ei ainakaa  mittää järkevää, eikä varsinkaa jos sitä vaa nukkeloit ompelee.

Tää pää kuuluu neiti Hertta Harlekiinille, joka sai alkusa tän aamun neronleimauksest, tai kahelin kohtauksest, ihan kui vaa.Miul on (jätin tarkotuksel kuvaamatta) sellain räsynykke enkel, liekö se niit Tilda juttui en tiiä, mut oon sitä kasselt ja aatelt jotta kyl miekii tuollasen ossaan tehä.
Ai ko ihmisen pittää ollaa kahel ko tuollasii aatteloo,no aamul sit kaivoin kankaat ja koneen.
Ei miul mittää kaavoja ol,koha leikkasin ja kasasin ja täs tulos.

Käsien kans ol hiukan hankaluuksii, mut ko muutaman kerran niit pyörittelin ni sit asettuit.
Hertan hame on kasattu  neljäst vanhast silkki kravaatist, niit kerran kirpparilt ostin ison kasan, ko olliit halpoi.
Hertta istuskelee nyt korituolis, ja ain ko hänt kassoo tullee hyvä miel, jotenkii vaa hykeryttää.

Hykerrellää koko viikonloppu kuka mistäkii. Ollaa rohkeit ja heittäyvyttää uusii haasteisii ja kokkeillaa vaik nuken ompeluu.
Tervetulloo Jaana mukkaa  lukijoihi,kiva ko löysit tänne.

Koristeluu

Taas tul tehtyy löytöi tuol navetan puolel. Sil ol sellain puusta tehty lapio.
Ikämies sano jot sil on enne lapioitu viljaa laarist.
Miust se ol nii nätti et ujuttelin sen hiljaksee sisälle,

pesin sen puhtaaks ja ripustin silkkinauhalla etteisen seinälle. Kaveriks ripustin vieree vanhan ruostuneen rikkakihvelin. Vaik ikämies koittikii selittää ettei kukkaa muukaa ,laita lapioit seinälle roikkumaa, ja jottai muutakii hää mumis mahottomast naisest, ni siin ne nyt on ja pyssyyt  ainakii jonkun aikaa.

Muistattekos sen miun kevväisen taivasikkunan, no nyt ko miun ikonit onkii hyllys ni se ikkunanpoka
siirty kans etteisee.

Etteisen seinäl on olt sellain iso ilmotustaulu, joho on olt helppo laittaa erilaisii koristuksii. Nyt päällystin sen sil samal tapetil josta tein sen paperinkeräys kassin.
Viel toinen niist heisiangervo kransseist kehyksii ja nättii tul.
Aika hyvin täs kranssis on värit säilynt, pähkinät kypsyyt paikoillee ja marjat kuivaat kurttusiks.
Ulko-oves oleva kranssi on jo ihan ruskia.

Tännää oon ihastellu kurkii, tuos pelloil niit on olt sellain 58 kappaleen parvi syömäs, ain välil lentäät kierroksii peltoin yllä ja huutaat komiast.
Mut ko yritin hiipii kameran kans likkeemmäs, ni sillo ne läks ja kuva jäi saamatta.

Mukavaa keskiviikon iltapäivää kaikille.