torstai 18. heinäkuuta 2013

Mainio raparperi

Raparperi tuo takapihojen kuningatar on sit mainio kasvi, meil värjäreille.


Lehist ja varsist saap kommeit värilöit, vaaleit ja rauvan kans vihreit.
Raparperin juuristkii kuulemma saap värrii ja sitä  miun pit kokkeilla, ikämies kaivo miulle nää juuren kappaleet.


Lasettelin puutarha letkul oikein kunnol vettä näije päälle, jotta saisin kaik mullat pois.


Varoiks laitoin ne viel ämprii likkoomaa, ja hyvä nii, multaa irtos vielkii.Tuo juuri on sisäpuolelt aika mainion värist.

Seuraavaks pilkoin kirveen kans isoimmat juurakot kappaleiks, ja taas käytin puutarhaletkuu kappaleitten pesemissee, ko nois kolois ja poimuis olkii viel multaa.
Seuraavaks silppusin palaset pienemmiks puutarha saksil, silppuu tul vähä yl puol ämprillist.
Sit seuras kolmen tunnin keitto, ja annoin sopan jäähtyy seuraavaa päivää, aamul hyvis ajois laitoin 400 rammaa luonnon valkiaa jukolanpoikain lankaa likkomaa, sit siitä hetken pääst siilattuu liemee värjääntymmää.
Siin siilamises olkii hommaa, ko keittäes ne pient palaset hajos viel pienemmäks.
Lopuks essin käs kopelol paan pohjalt palasii.
Nostin lämmön melkei 90 ja annoin hiljallee jähtyy, sinne 80 asteesee, pein siin tunnin verran ja annoin lankoin rauhas jäähtyy enne ko huuhtelin ne.
Voi mahoton ko tulkii vahava vär, sitä irtos ensmäises ja toiseskii huuhtelus reilust.


Vasemal on ne ensmäisest värjäykset, ja oikial on eile illal värjätty kakkos satsi, selväst jo vaaleemp.
Pattaa jäi viel hyvvää vahvaa lient jote tänä aamun värjäsin viel 300 rammaa puhtaan valkost jukolanpoikain  lankaa,



nyt sävy on jo paljo vaaleemp enemmänkii keltane, ja viel vaa sitä lientä on, mut langat loppu, ja kyläkaupas ol vaa yks ainova kerä valkiaa lankaa, pittää huomen kassoo millasesks se muuttuu.


Kuulemma näil siemenilkii voip värjätä, mut mie annan ne taivaan lintuin ruuvaks, on punatulkkuin herkkuu.
Nii ja värjäykse likkaantuneet käjet saap puhtaaks ko murskaa raparperin vartta kämmenis ja hieroo sil sit sormii, silviisii puhistuu myös puutarhatöis likkaantunneet käet.
Jote raparper on kyl mahtava kasvi ja oon mie kuult jotta jotkut värjärit on syöneetkii raparperrii.

25 kommenttia:

ArmiL kirjoitti...

Juu raparperi maistuu mansikan kanssa kiisselissä.... mulla on niitä raparperin lehtiä ja nokkosta likoamassa, katson millon keittelen ehkä viikonloppuna, meinaan lähteä pietaryrttii kerreemmään... on hyvä paikka, samalla tuon Jonen ulkoilutan. Kattellaan mitä sävyjä viikonloppuna tulee...

Maija kirjoitti...

Mää oon ruvennu laittamaan raparperiin ruakasoodaa ripsauksen. Se neutraloi sitä happoo, ei mee hampaista kiilteet. Niin ko tää nyt liittyis mihenkä.
Kiva vinkki toi käsien puhristus raparperilla. :-)

Altocumulus kirjoitti...

Tulipa hyvät värit, en ole itse juuria kokeillutkaan, mutta joskus pitää kyllä kokeilla.

Ilona Winebridge kirjoitti...

Sinulla onkin oiva apumies, rapsun juurakoiden kaivaminen on aika hikistä hommaa. raparperi on oiva kasvi monella tapaa, värjärin työkään ei mene hukkaan, koska se antaa kauniin, pysyvän värin lankoihin:))

Jansku kirjoitti...

Raparperi on ihana kasvi, niin monikäyttöinen :) Kiisselii tulee myös hyvää :) Minä teen ohutta soppaa ja paan kylmään,pojat juovat mielellään janoon :D Kauniita värejä tullee siitä myös näköjää:)

Huopatossunen kirjoitti...

Raparperi on monikäyttöinen ja kaunis kasvi :)

Kankuritar kirjoitti...

Oi miten ihanat värit olet lankoihisi saanutkin, kauniit. Mutta mikä työ! Nostan hattua.

Anneli kirjoitti...

Olet sinä vaan aikamoinen nainen. Noin tarkkaan käytät koko raparperin. Ihania, sellaisia minun sävyjäni sait.
Taas on sitten tulossa jotain nättiä neuletta.
Mukavaa loppuviikkoa !

ps. niin ja muistetaan sitten syksymmällä ♥

Nina kirjoitti...

Tää kaupunkilaiseukko niin haaveilee raparperikiisselistä ja piirakasta....naminam...Komiat on kyllä sävyt!

Emilie kirjoitti...

Taas oppi jotain tänäkin päivänä. Kiitos vaan! Mulla noita raparperejä olis, kun ei tule syötyäkään niitä. Ja tuo linnunsiemenvinkki, en oo tiennykkään, et tulkut tykkää. Pitääkin kuivata niille nuo.

MariJ kirjoitti...

Onpa kyllä hieno väri! :)

Mulla jää raparperit syömättä, lapset ei tykkää sen mausta ja mulla ja isännällä tulee ihan hirveät vatsakivut siitä oksaalihaposta, eikä auta vaikka kuinka pistäis maidot ja kermat sekaan. Mutta onneksi voi käyttää värjäykseen tätäkin kasvia! :)

Lisbet kirjoitti...

No on siul tuota innostusta tuoho värjäämissee.Kyl tul kaunis peitto siul niis palasit,ja miten ihanii kärhöi!

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ raparperistä näkyy olevankin moneksi :) Kaunis jo kasvinakin!

Sussi kirjoitti...

Kiehtovaa, millä kaikilla kasveilla voi värjätä.

Olikohan se lehdestä kun luin, että tatitkin ovat hyviä värjäämiseen.

margsan kirjoitti...

Tuo r-juuri antaa todella kaunista väriä!!!
Täälläpäin kasvaa sitä järviruokoa pilvin pimein pitkin ojanvarsia- siis hiukan kosteita paikkoja ja Ilona sanoi,että sillä tummahahtuvaisella lajilla saa kauniita keväänvihreitä lankoja!!!
Nyt siis lähden niitä keräämään.....

Oikein mukavaa viikonloppua sinulle!!!

anja kirjoitti...

Raparperista on moneksi, kunhan konstit tietää ja kokeilee. Jännä, että voi käsiäkin sillä puhdistaa. Ennen puhdistettiin suopayrtillä!

Aikatherine kirjoitti...

tämä on hyvä tietää jokkaasen jolla on omia rapanperiä..hurjan komialta näytti ja kauniisti värjäsi..syötäväksi ei nuin iso ennää oo kovin hyvä, nuorempina ne on miun maun mukkaa mehevimpiä, paljo vitamiinejä siin on

Anonyymi kirjoitti...

Juu, raparperi käy näköjään moneen..

Ja siitähä saa komeita askelma kiviä kun sementtii valaa ison lehen päälle ni on komiat askelmat, vaikka saunapolulle.

Kauneit lankoja on tullukii raparil värjäten.

Mitäköhän kaunista niistä syntyykään neuloen ;)

Mukavaa viikonloppua!

*Tuula Iiris*

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Hienot värit taas kerran. Mistä olet saanut kaiken tietämyksesi kasvivärjäyksestä?

Pirena kirjoitti...

Minullakin on 2 raparperipehkoa, mutta en ole tämän 18 vuoden aikana sitä koskaan hyödyntänyt. Kun olin pieni tyttö, niin mummo silloin sanoi raparperikiisselistä että on kuin koiran oksennusta. Niin se joku asia jää mieleen vuosikymmeniksi.

pappilanmummo kirjoitti...

Raparperi on todella monikäyttöinen! Tänään sitä murskataan sormiin ja kynnenalusiin illalla saunan yhteydessä, jotta huomenna messussa ei joku narisisi, että papilla on likaiset kädet... kun vain mustikkaa niissä on ollut...
Raparperipiirakka odottaa syöjiään ja samoin raparperivatkapuuroakin on tehty.

Daisy kirjoitti...

Juuretkin voi siis hyödyntää... Kaunista lankaa sait värjättyä.

Milli* kirjoitti...

Raparperi piirakka on tosi hyvää =) Jännän väristä lankaa sait aikaiseksi.

Sinisen sohvan emäntä kirjoitti...

Mahtavat värjäykset! Tuo käsienpuhdistuvinkki onkin tarpeeseen, näin marja-aikaan. Sain ihania raparberinvarsia ja keittelin ne palasina kypsäksi ihan vain ruokalusikallisessa vettä. Lisäsin runsaasti sokeria ja laitoin pakasterasiossa jääkaappiin. Ihanaa hilloa tuli ja säilyy kylmässä. Pakastin kun tulee toivoakseni täyteen marjoja. Mielenkiintoista, että punatulkku tykkää siemenistä.

SINIPELLAVAINEN kirjoitti...

Taas kerran UPEAA väriä olet saanut aikaan. Vai, että ovat värjärit uskaltautuneet syömään raparperiä.
Aikamoisen sotkuista puuhaa kuulostaa tuo kasvivärjäys olevan. Onnistuisikohan värjääminen, jos vaikka ohuesta puuvillaharsosta ompelisi raparperin juurille pussin, jonka ompelisi kiinni, ennen keittämistä. Näin lanka saattaisi olla helpommin huuhdeltavissa.
Luuletko, että pussi vaikuttaisi värjäystulokseen? Olisiko värjääminen nopeampaa ja siistimpää?