lauantai 3. elokuuta 2013

Aitan aarteita

Tälläsis vanhois talolois on kaikenlaisii ulkorakennuksii, liiter, sauna, aitta, navetta, raktortalli, ja näihi kyl mahtuu tavaraa ja ko ne on sinne viety ni siel sit ovat ja unohtuvat, niiko nyt sit nääkii, vanhat kiiltokuvat.


Enne tään talon ostoo meil ol mökki jonka liiterist löyty repaleinen muistikirja, sellanen joho miunkii lapsuuves myö tyttöset kerätii kiiltokuvvii ja sit ystävät kirjuttele sinne värssyi, niiko "Kolme sanaa sinulle,ole ystävä minulle"
Tai, " astelin pistelin aidan viertä, katselin kaunista kukkaa, kuka lie se nätti poika joka silitti siun tukkaa"

No sillo aikoinaa mie höyryttelin ne kiltokuvat irti tosi varovast, ja laitoin taltee, ja nii hyvvää taltee jotta vasta 20 vuuven jälkee löysin ne. Tul ne on olt aitas, yhes kaapis, joka tänne tultaes nostettii tavaroinee päivinee aittaa  ja ko se kaappi läks nyt autotallii nii nääkii unohtunnet aarteet pääs päivän valloo.


Nää on aivan ihanii ja toiset ihan kauhian vanhoi, jostai 1940 luvult, niiko täst seuraavast huomaatta, se on jo kulunt ja haalistunt, mut viel siint näkkee mite uppee se on uuten olt


"Enkeli lentää liihottaa, Liisalle onnea toivottaa, tai Onnen enkeli kultasiipi aina sinua suojatkoon"

No mie en ois mie ellen ois het alkant miettii jotta mitähää mie näille teen ja mihin mie nään paan, aikain ko pyörin tuvas ko hälläpyörä ni huomasinkii jot mikron pääl on unohtunt, siis mie unohtelen tavaroit alvariisa, nii sinne ol unohtunt yks tarjotin jonka aikoinaa valkial kauvel maalasin valkiaks, siihe  keskel nyt sit  liimasin sil servettilakal yhen vanhan pitsiliinan


ja liinan keskelle liimasin kukkakorin, tarjottimen jokkainen nurkka sai  pienet kiiltokuvat


"Kielo kyllä kaunis on, mut ruusu kaunihimpi, isä, äiti rakas on, mut Jeesus rakkahampi"
"Kun ruusu kuihtuu, hoida liljaa, kun äiti suuttuu ole hiljaa"


"Ruususilla kukkasilla olkoon tiesi peitetty, minultakin yksi ruusu olkoon siihen heitetty"

Kaik nää värssyt on miun omast muistokirjast otettui.

Oikein lepposaa lauvantait ja elokuuta teil jokkaiselle, kiitoksii kommenteist ja se uus värjäyspaikka toimii, eile kokkeilin, mut siint sit toisel kertaa, eikä nää aitan aarteet tähä loppuneet niistkii mie pagisen myöhemmin lisää.

28 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihanat aarteet oletkin löytänyt. Minäkin keräilen ikivanhoja kiiltokuvia ja olen kuvaillut niitä blogiinkin vähän. Ihanaa viikonloppua sinulle.

Anonyymi kirjoitti...

No niit paginoi ootelles piän lonkkaa, ko jäytää nii...jot,no jääköö sanomatta! ;(
Tuunasit sit tarjottimen ja hiano on tult!
Miun kiiltokuvat on hävinneet, vaik niitä tyttösenä kerättii ja perunal liimattii muistovihkoih.
Elokuun kuutamoiltoi toivottelen! ;)
mirjuska

mummeli kirjoitti...

Upeita muistoja. Minulla on tallella kiiltokuvavihko värssyineen kaukaa -40 luvulta, sieltä lapsuuden kultaisilta vuosilta. Viimeisin jonka sain on nyt juuri täyttänyt 71 vuotta, sain sen ystävältäni 10 vuotis lahjaksi. Voi Luoja, miten vanha jo olenkin. Samalta ajalta on tallessa yksi leikkaamaton arkki papernukkeja, joita minulla olikin paljon, eipä sota-aikan tuo leluvalikoima oikein runsaanlaista ollutkaan.

Virpi kirjoitti...

Oi ihania. Mukavia muistoja, kun on ystävien värssyjä mukana.
Minullakin on kiiltokuvia tallella ja paperinukkejakin, joilla tykkäsin pienenä kovastikin leikkiä.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ Ihania! Minulla myöskin tallessa omat kirjat kiitokuvin. ♥ Värssyt on niin hauskoja! Ja muistaa, miksi kirjoitti jollekkin jonkun tietyn muistolorun :) :)

MummonPajukori kirjoitti...

Tulikin kaunis tarjotin, ihanineen kiiltokuvineen:)

intsu kirjoitti...

Niin,niin ihania kiiltokuvia ja muistui elävästi omatkin kiiltokuvakirjat ja värssyt mieleen. Mihin lie ne aikojen saatossa joutuneet! Sulle tuli nyt ihana tarjotin!
Muistan kuinka me likkojen kanssa naurettiin sellaisella värssyllä kuin: Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu,niin ota nyyttis ja lähde karkuun. Meistä se oli niin huvittavaa,mutta kyllä sitten huomasin viiden lapsen äitinä,kuinka totta se olikaan. Vaikka ei kyllä minun ukko koskaan minulle huuda.
Ennen noissa värssyissä oli hengellistäkin sanomaa. Silloin vielä kunnioitettiin Pyhiä asioita.

Sude kirjoitti...

Jos kirppu puree sinua
niin muista silloin minua.
Jos se puree kovasti
niin sinusta tulee rovasti.

Kauniita kiiltokuvia. Ei ole nämä nykylasten tarrat mitään kiiltokuviin verrattuna :)

Lisbet kirjoitti...

Ennää ei taija nämä nykyajan lapset kiiltokuvviikaa kerätä, niin on vaa tämä netti ja muut pelit.

annikki kirjoitti...

ai että tuli kouluajat mieleen ja nuo ihanat kiiltokuvat värssyineen.miulta vaan on muutoissa kaikki hävinneet.tuosta tarjottimesta tulikin komia.

Daisy kirjoitti...

Tutunoloisia kuvia ja värssyjä.

Anniina kirjoitti...

Nämä on nykylapsille ihan utopiaa! Äitini on syntynyt -31 ja hänellä on noita vihossa tosi paljon. Mullekin äiti osti muistokirjan ja kiiltokuvia, taitaa jokunen kirjoituskin olla siellä, mutta ei enää minunkaan lapsuudessa nämä enää olleet kovi suosittuja. Kiva, kun keksit jotakin uutta käyttöä!

maatuska kirjoitti...

Todellisia aarteita tosiaan! Onpa noita tullut itsekin kerättyä tyttösenä ja joitakin äidin vanhoja kiiltokuvia taitaa olla vielä tallessa.
Kauniin tarjottimen hoksasitkin tehdä.

Siskohanne kirjoitti...

Ihania kiiltokuvia, noitahan mekin lapsena kerättiin, vaihdettiin ystävien kanssa ja kauneimmat liimattiin vihkoon...missähän lienee nyt se minun vihkoseni;

Emilie kirjoitti...

Voi että miten ihania kiiltokuvia.
oli niitä mullakin, mut en tiedä missä lienee nekin.

Emilie kirjoitti...

Voi että miten ihania kiiltokuvia.
oli niitä mullakin, mut en tiedä missä lienee nekin.

Ilona Winebridge kirjoitti...

tulipa mukavia muistoja mieleen noista kiiltokuvista ja värssyistä:))

TelluT kirjoitti...

Ihana postaus.
Minäkin "löysin" eilen aamulla oman kiiltokuvakirjani, mutten sitä ehtinyt edes avata. Siitä pitänee kirjoitella joskus ...

anne kirjoitti...

Iik, vanhoja kiiltokuvia, heikkouteni! Todella vaikeita löytää, kun olen etsiskellyt! Laita ihmeessä talteen johonkin albumiinkin etteivät katoa, koska arvo vaan nousee...:)

Tuulia kirjoitti...

Oi, kauniita kiiltsikoita! Tarjottimesta tuli myös hieno. Täytyykin miettiä olisiko mun värssykirjoja enää tallessa.

Anonyymi kirjoitti...

Ai kuinka ihania vanhoja kiiltokuvia.
Noitahan sitä kerättin ja värssyjä myös.

Tutuilta kuulostaa nuo värssyjen pätkät.

Vihko on hävinny aika päivää sitten :/ harmi...

Kauniiksi olet tarjottimen tehnyt.

Mukavaa lämmintä su-päivän jatkoa!

*Tuula Iiris*

Ritva kirjoitti...

Ihania kiiltokuvia ja nostalgisia värssyjä - upean aarteen olit kätkenyt, mutta onneksi nyt löytyivät :) - komea tarjotin tuunattuna!

Kiki kirjoitti...

Mahtava löytö ja oli monta tuttua värssyä :)

Sinipellavainen kirjoitti...

Ihania kiiltokuvia.

Tarina kirjoitti...

WoW mikä pikkutytön unelma aarre.
Vanhoissa kiiltokuvissa on mennee ajan nostalgista havinaa.
Mainiota alkanutta viikkoa!

Sari Räsänen kirjoitti...

Katselen aina mielellään vanhoja maalaistaloja (vaikka itsekkin sellaisessa asutaan) ja mietin , että mitähän kaikkee aarteita tuoltakin navetasta tai aitasta löytyisi. Miettiköhän joku samaa meidänkin talosta ja navtasta ?? heheheh. Itsellänikin on säilössä vanhoja kiiltokuvia. vanhin taitaa olla kohta 40 vuotta, jonka sain ekaluokan opettajaltani.

Kukkaiselämää - My flowering life kirjoitti...

Kiiltokuvat ovat ihania! Mulla on kaikki tallessa!

Kirsikka kirjoitti...

Omat aarteet sitten löysit hyviä muistoja niistä löytyy. Hyvää tiistaita.