Sininen virta

Jokkaisen suomalaisen unelmahaa on koti joen, järven, meren tai vaikkapa pikkusen puron rannal.
Laitamme pihamaalle, lammikoit ja  altait, sillä vettä pittää olla.
Niihää meilkii on.
Nyt meil on sit purokii, se ei kyl solise, mut on muuten komia.
Tää on taas näit aikamiespojan ideoit.

Kivikkopenkki on loivas rintees ja siihe hää kasas kivist matalan harjanteen ja asettel sit sinisii posliinin palasii, kuvvaamaa vettä. Kaik astiit on hajettu kierrätyskeskuksest, jote miun parraat porsliinit ei oo joutuneet pihamaalle.
Tykkään täst pojan purost, siin on jottain mukavaa ja kivast se kimurtellee kasviin välis.

kivikkopenkki

Mut varpait siin ei voi liotella, voip tulla tarvetta laastarille, sikspä mie vilvottelenkii tälviisii.

Oikei mukavaa Juhannusta teil kaikil, toivotaa jotta kelit ois suotuisat koko maas.
Nautiskellaa,

Nii jäi sanomatta jotta on meilläkii talo jokinäkymäl, ko kassoo yläkerran ikkunast oikialle yläviistoo ja puus ei oo lehtii ni just saattaa huomat pien pätkän kymijokkee, naapurin peltoin takan.

10 kuvaa kesään ja muuta mukavaa

Se on sit kesä, ko viimonenkii kuva täs mukavas haastees on otettu ja kaik kuvat kasattu yhtee.

Ylläält vasemmalt lähettii syyskuus, ja allaal oikialla on kesäkuu. Tarkkasilmäin huomaa jot kuvvii onkii vaa yheksän, nii onkii, ko helmikuu jäi kuvvaamatta. mut tuollast luntahaa se vai ois olt.
Kyl tätä kollaasii sai väkertää, mikä lie olt vikana mut vast viies kerta onnistu.
Kiitoksii vaa haasteen alkuu panijalle.

Väripuolel esittelys on ohdake, käin naapurin pellonreunast kerräämäs ison sylillisen näit viljelijän vihollisii.

Vaik miust tää on oikiastaa aika komia, etenkii ko niit on paljo yhes paikas, näist tulloo tälläst

mukavan vaalian vihriää.
Sit pittää viel esitellä teil miun uus kone, joka on mahottoman hyvä,

tälläin paksuvartinen virkkuukoukku, tuo vars on sellast pehmiää kummii. Jaappanilaiset on tään tehneet. Ko mie näin tuon enskertaa, ni mietin jot, tuollasel paksul mittää saa tehtyy, näyttääkii nii kömpelölt, mutta voi mahoton ko tää on hyvä,

virkkuu käyp ko tanssi, no ei nyt ihan mikkää rokkenrolli, mut hias tango, ei ala sormii pakottammaa eikä käs väsy nii noppeest.
Miul on nyt kolme ja puolen koukku, mut meinaan vaihtaa kaik koukkuin tähä mallii, nii ja jokkainen koko on oman värisensä. Hintaviihaa nää on yli seissämän euroo, mut on kyl hintasa väärti.

Sit viel yks kuva, kevvääl sain näit onnenapilan mukuloit ja täs ne kasvaat mahtavast, kitokset sinne Tilkku ja Tilkku blogii, ne pihakukan siemenetkii kasvaat hyväst.

Kiitoksii niist monist ihanist kommenteist, tuos edellises jutus ja tervetulloo mukkaa lukijoihi, mammutti, Kikka ja d-malli.
Kohtsillää on Juhannus, alotellaa juhlan valmistelluu, ja toivotaa jot sää pysyis kuivan ja lämpimän.
Oikei mukavaa tätä päivää ihan jokkaiselle tääl poikenneelle.

Uus mekko

Alotellaa uuttaa viikkoo, uusin ajatuksin ja haavein.
Kiitos teil kaikil taas mukavist kommenteist, ja tervetulloo Eija ja Tauros mukkaa lukijoihi.

Viikonloppu män rattosast, käytii aikamiespojan kans siel keskiaika markkinoil, ja kamera jäi kottii, joten kuvvii ei oo. Tavattii siel tuttui, niiko Maahiskakkii, ai ko olkii mukavaa taas hänen kans muutama sana vaihtaa.
Kaikenlaisii kauppiat siel ol myymäs tavaroitaa , ol lankoi, kästöitä, korui, keramiikkaa, lasitöit ja näit ihanii mekkoloit.

Tää on tehty paksust pellavast, sellaset röpöläisest, ja karkeest. Vastapainon on herkkii pitsilöit, nii helmas ko etumukseskii. Mekon tekijä sano jot hää kerrää vanhoi pitsilöit ja liinoi joit sit käyttää mekois koristeena.
Tosi mahtava idea.

Näit uppeit mekkoloit ol siel markkinoil vaik kui paljo, ja ol vaikia valita , mut tää sit vaa kolaht.
Näit tekköö sellain ko Oranssi Uni.

Nii jotta mitä tää makso, no maksohaa se mansikoit, mut joskus pittää vanhan ja viisaankii höyrähtää.

tään jutun kuvat on kaikki aikamiespojan ottaamii.

Laiskan tätin tilkkutyö

Aamusella huomasin jottahaa etteisen seinäl  onkii jäänt pääsiäsikoristeet, ihan tosi, kiiruust pit keksii jottai tilalle, muutehaa miul nauraat aijanseipäätkii, ko pääsiäist viel vietän.
Tilkkulaatikos ol paljo tilkkui ja niit kasselin ja mietin, leikkelin ja kasasin

Ensmäinen pöllö synty, mut niiko otsikkokkii sannoo, oon tännää laiska, ompelukone sai jäähä kaappii, tikkaaminen tuntu ajatuksenakkii kammottavalt, niipä  appuu otettii jokkaisen askartelijan salanen ase, kuumaliimapyssy ja liimasin kaik palat yhtee, hyväst onnistukkii.
Voihaa nuo sit myöhemmin tikata jos haluvaa.

Pöllöi alkokii tulla liukuhihnalt , ja kaik pääsiit seinäl. Tuon känkkyräisen peikopähkinän oksan kiinnittäminen olkii aika vaikiaa, liima ei tahtont millää kestää kankaas, mut siin se nyt on, ja toivottavast kukkaa ei kose siihe ja kysy, jotta mite sie , hups,.... tään saat takas.?
Tätä mie sit piänkii seinäl jouluu asti, ja helpol pääsen ko laitan pöllöil sit tonttulakit päähä.
Tuol yllääl on vielkii kaks pääsiäismunnaa, ko en yletä ottaa niit pois.

Oikein rattosaa viikonloppuu, mie lähen huomen aikamiespojan kans markkinoil, kassomaa keskiaikaa.

Niityt on nyt kommeimmillaa, on harakankelloi, niittyleinikkei , päivänkakkaroit ja montaa lajii heinii,
ihhaillaa näit niittylöit, ne ko alkaat olla aika harvinaisii.

Kiitoksii teil kaikil kommenteist, mukava tietää että ei miun sukanteko ookkaa mitenkää outoo,
lissää väräyksii ensviikol.

Moni saa sukkansa helpommalla

Rupesin ihan miettimää tätä miun värjäystä, jot onks täs mittää järkee, ko ens ostetaa kaupast langat,
puretaa valmiit kerät, tehhää vyyhit, siotaa ne kii, panna vettee likkoomaa.

Sitä enne ollaa juostu pitki messii ja pellonreunoi ja ojanpientareit, kerräämäs sammalii, jäkälii ,ohdakkeit koiranputkii, luppiineit ja millo mitäkii. Itikat syöp, paarmat purree ja nokkosetkii poltteloo, vuottakkaa vaa vihulaiset teikii vuoro tulloo ja jouvutte siihe mustaa pattaa jos niit kasviloit keitellää, jäähytettää liemii, siilataa roskii ja ...

sit keitellää  lankoi ,vahitaa lämpöi , lisätää puit, haistaa savulle, mutta eipä syö itikat.
Huuhotaa kylmis vesis, ranteet kipiänä ja vihdoi saahaa uus värjätty vyyhti narulle kuivumaa.

kiventieran jälkiväri +hiukan alunaa, luonnossa oranssisempi.

Sit taas keritää kuiva vyyhti kerälle, jos saahaa ikämies vyyhin pitäjäks ja vihdoinkii päästää neulomaa sukkii. Niipä nii, onks täs mitttää järkee,

viimekesän värjäyksestä neulotut

ko kaupan hyllyt notkuu mitä kommeempii lankoi, senku vaa ostaa ja alkaa kutomaa.

On täs järkee tää on nii mukavaa ko ain vuottaa jännityksel jot millain vär sielt paast nyt tulloo ja viel ko sain tään uuven " raamatun" jos on uppeit ohjeit, mahtavii kuvvii langoist, mie mään ihan sekas ko luven tät

tekijät:Riitta Aitomäki  ,Hans Colliander  ,Heikki Kotiranta

miun pittää kokkeilla tuot ja tuot, ja tuotakii ,kääk ... Koso-täti taitaa olla sekasi langoist.

Mukavaa päivää jokkaiselle.

Kiventieraa

Huomenta , taassiisa alotettaa uutta kesäisist viikkoo, kelit on hyvät, jos tykkää viiliämmäst, kykenee jottai pihamaallakkii tekemää.

Väripata on porissu, täl kertaa keittelinkii sotkusoppaa, ko laitoin jäkälää pattaa. Tätä kivien pinnal kasvavaa

harmaata kiventieraa. Se on aika hankalaa irrottaa mut satteen jälkee onnistuu parraiten, miul on sellai vanha nyrhi (tylsä) veissi jolla tätä aarretta rapsuttelen ämpärii.
Tään ottaminen ei sit kuulu niihi jokamiehen oikeuksii, miul onneks on omal maal issoi siirtolohkareit joist voin omal luval ottaa, mut viksu värjär ottaa ain joka kivest vaa vähäsen, ja jättää loput kasvamaa.
Sit tää pannaa liotettuin lankoin kans kerroksittain pattaa, kaavetaa vettä päälle jotta peittyyt ,lämmitettää sinne 85 asteesee ja annetaa olla siin tunnin verran, sit jätetää muhimaa siihe ast ko ves jäähtyy. Puretustahaa täs ei tarvita ollenkaa.
Sit alkaakii armoton huuhtominen, sill langat on kauhian roskaset, niiko kaik jäkälät ois juuttuneet lankoihi.
Kyl ne lähtee pois ko vaa huuhteloo, ja huuhteloo, ja nyppii  ja nyppii, jotta tuloksen saatas näin korreeta ruskiaa

Tää kiventieral saatu ruskia on yks miun lemppari näis värilöis.
Toine lemppar kukkii kukkapenkis

Valkia Iiris, joka alunperin on Tallinnast , toinenkii viel valkiamp Iiris on viel nupul. mut Piilu kukkii

Eikö ookkii komia kärhön kukka. Suur ja kerrottu, täänhää ostin kevvääl niil lahjarahoil.
Muut kärhöt kärsiit kevvääl hiirte hyökkäyksist, hiiret ko tykkäät syyvä kärhöin uusii versoi, mut mie urheest loukutin hiirii, parraan päivän jäi kolmekii loukkuu,sit ko versot vähä puutuut ni hiiret jättäät ne rauhaa, toivotaa jotta kerkiivät toisetkii kukkimaa.

Kiitoksii teil taas kommenteist ja vinkeist alunan hankintaa, ai ko mie olin taas hätäne, ois pitänt ensi kyssyy teilt, ja vast sit miettii koko apteekkii, mut tännää mään hakemaa kilon ja maksan siint kaikkinen tilausmaksuinee 31 euroo, vähä kirpasee, mut toisaalta kilol värjää kyl monta vuotta.

Lopuks viel iiris joka ikämiehen mielest on maaliman rumin kukka, no onhaa tää "rakkus" vähä erikoinen,
mut ei mikkää ruma.
Nautiskellaa ja ollaa onnellisii.

Kesäkengät ja muuta kivaa

Vihdoinkii alko netti pelittää, meinas jo tulla epätoivoisii aatoksii ko mikkää ei toimint.
Mut nyt siltää on kaik taas hyväst ja miul uuvet kesäkengät, sain ne ystävältäin joka muutti toisel paikkakunnal ja iha varmast ei kellää oo samanlaisii

eiks ookkii nätit, tuollain pikkanen rusettiikkii tuos ees kommeilee. Näil kelpais miun männä vaik tannsiloihin,  mut ko ei mokomat mahu kunnol jalkaa

Niinpä saavat koristaa piironkin päällist. Nää on olt käytös, ko pohjat on kulunu, iäst ei oo tietoo, mut vanhat on.
Nii ja yks metka yhteesattuma näis miun kesäkengis on miun sukkuuni, sillä sukuin on alkujaa olt Virsui, tuolt kannakselt.
Samaselt ystävält sain uuven hatunkii ja se mahtuu päähä.

Hää olt löytänt tään kirpparil ja het aatelt jottahaa miulle tuo soppii hyväst ko pihamaalla kukkii hoijan, oon sit issekkii ko iso kukkanen.

Ja taas miul käi tuuri Narrin tontilla blogis ol arpajaiset ja mie voitin sielt kirjan

KHALED HOSSEININ  ja vuoret kaikuivat. Kiitos Tuulia, kirja on mitä parrain, oon koht saant sen luvettuu, suosittelen kaikil.

Värjäys rintamal on hiljast ko loppu aluna ja vast maanantain tullee tilaus apteekkii, tilasin koko kilon, ni ei het lopu, mut ol apteekeis erroo, jossai ei olt kuultkaa alunast, toises sanottii ettei sitä nyt kelle vaan tilata, yhes vaa nosteltii olkapäit mut onneks sit sain, kaik apteekit tulkii kierrettyy.
Keräsin mie tännää kiventieraa, sit kivien pinnas kasvavaa jäkälää, siihe ko ei kans tarvita puretusta, meinaan ne huomen heittää pattaa.
Mut oikei ihanaa viikonloppuu tei kaikil, nautitaa Suomen kesäst, kukkasist ja kärpäsist.

tää on joku pien kurjenpolvi