Kaikkea kivaa

Tääl on kaik kunnos vaik se Oskar myräkkä olkii aika hurja, aurinkokkii pilkistellee ja maa on valkia.

Nyt mie näytän teille tään ihanan palkinnon jonka voitin sielt Purppura perhosen arpajaisist,

kassokaa nyt mitä kaikkee ihanaa mie sain, uuven ompelulootan, tulkii muute tarpeesee, ko miul on entisel muita suunnitelmii, uppeit kaakku ja karamelli vuokii, oikei maukast joulusaijuu, karamellei ja hauskan kortin.
Voi kiitos, tää on ihan palkinto.
Lauvantakina pistäyvyin naapuris toivottamas heille rauhallist adventtii ja naapurska joka on mahoton virkkaamaa anto miulle uppeet liinat.

 Tään laitoin miun lipaston päälle, valkiaa valkialle.

Olohuoneen lipasto sai tälläsen tähen ja mikä siihe soppii paremmin ko joulutähti

Mie olin just tuskaillu ko en kerkii enkä oikein ossaakkaa virkata uusii liinoi, no nyt ei tarviikkaa menettää hermoloitaa, koha vaa nautiskelen.

Seuraava ilon aihe tul Eskurin Maijalt, voi kiitos siulle

hää lähetti miulle tälläsen tunnustuksen, mie otan sen iloseen vastaa ja laitan etteenpäin seuraaville kymmenelle blogille.Hyö sit saavat jakkaa tunnustuksen omille suosikeillee.

                                                    Zakuska-pöytä
                                                    Marjon koukkuilut
                                                    Kotimme koivurinne
                                                    Tuomontupa käsitöitä
                                                     Sonnihaan keltainen tupa
                                                    Suurinpiirtein
                                                     Leenan Lumous
                                                     Suden silmukat
                                                     Arkimamman Arkiralli
                                                     Nyt ois aikaa.

Nää kaik blogit on miust nii mukavii, niis esitellää taitavii kästöit ja tuunauksii ja niist kaikist välittyy sellain tekemisen ilo ja elämisen riemu.
Mie myönnän jot jokkainen blogi jota mie seuraan ois tään tunnustuksen ansainnu, mut nyt halusin muistaa näit kymmentä, joist osa on aika uusiikii.
Sivupalkist pääsettä näit kurkkaamaa, ko vaik Ryttyliisan Maija laitto miulle nii hyvät ohjeet ni silti en saa linkitettyy, pittää vuottaa aikamiespoikaa ni hää sit oikei käest pittäi miuta opettaa.

Mut alotellaa joulukuuta,iloisiin ja tyytyväisiin, kiitoksii kaikis kommenteist työ kaikki ootta niin mukavii .

Siistii...

Sanotaa jot laiska töitää kehhuu, mut nyt vast kerkisin istumaa, ko koko päivä on mänt siivotes ja puunates.
Mut nyt on sellain siisti hetki, siihe ast ko ikämies tulloo ja viskaa hanskat kuisti tuolille , levittää postin tuvan pöyväl, ja narisee jot mie oon sotkent ja piilottant hänen tohvelinsa.
No miehet on miehii.

Huomisen adventin kunniaks koristelin vähä keittiöökii, täs apupöyvän asetelma

 Käpysii ja ostettui huovutettui syvämmii vanhas kaakkuvormus, tonttukii kurkistelloo vormun takkaa.

Hylly päälle nostin, mökit ja nuo ihanat Pentikin lintumukit Mökkilöis poltan niit led kynttelii paloturvallisuuven takia, tuikuist tullee helpost teariinipalo jos eivät saa kunnol happee, kokemusta on, ko liekit loimus sellasen roikkuvan tuikkuastiin yläpuolel. Mie sit sitä puhaltammaa sammuksii jolla kaik steariinit tul miun kässii ja naamal, paloin aika pahast, jot varovaisuus on paikallaa.Nii ja sellain palo pittää sammutaa peittämäl, ei veel eikä puhaltamal.

Siks poltan tuikkui  tuos liitan pääl olevas isos lyhys, ja ain kotimaisii tuikkui, ne on parempii.
Tärkiää on viel sekkii jotta tuollast lyhtyy pijetää palamattomalla alustal, tuikut kuumentaat aika paljo pohjaakii.

Oikei ihanaa ,iloist ja siunattuu ensmäist adventtii jokkaiselle.

Paperi tähdet ja linnut

Torstais ollaa, ja paperloit on leikelty,ja liimattu.
Nää kumpikaa malli ei tälkertaa oo miun omiain, vaa lintu löyty yhest kirjast (luonto sissustaa) ja tähtiin malli on tuolt mummon pajukorist,

Tänä jouluun ne perinteelliset karjalan käet saikii väistyy ja tilalle tul sit nää, sanotaa niit vaikka Pyhtään puluiks,

vanhast kirjansivust leikkasin vartalon ja akartelupaperist siivet, ja sit toisi päi.

Valkia roppa ja kirjansivu siivet. Siipii jouvuin kiinnittämmää teipinkii avul, ko tähä valkiaa ei oikei liima tarttunt..
Sit ripustin nuo lentelemmää siihe syksyl vääntämääni piikkilanka kranssii

Siin pulut nyt pyöriit mukavast, ilmavirran mukaan.

Kirjansivuist liimailin myöskii nää tähet

siel mummon pajukoris on hyvät ohjeet näije tekemissee, tuolt sivupalkist pääsettä hänen bloggii kurkkaamaa, siel on sit kaikkee ihanaa.
Nää mie ripustin kammarini ikkunaa, niiko verhoks, tuon kirpparilt löytämäin valoverhon kaveriks.

Tää onkii  miun ihka ensmäine valoverho, ko ne on olt miust nii mummomaisii, mut nyt taijan sit issekkii olla mummomainen ko tuon ikkunaani ripustin.

Tännää on juhlapäivä, miun aikamiespoika täyttää 37 vuotta, muamon pien, millä aikaa hää vanhen ja kasvo
ko vasthaa hää istu vauvan miun sylis

Monia armorikkaita vuosia siulle rakas poikain varjelkoo Isä Jumala siun askeleit.
Nii ja huomiselle keikalle onnistumissii.

Lopuks kiittelen Purppura perhost upiast arpajais palkinnost, kuvvaa ei viel oo ko unohin tavarat ikämiehen autoo ja nyt ne kulkeet Pyhtään ja Kotkan vällii, toivottavast ikämies ei vaa syö niit karamellei,  mut seuraaval kerral näytän teille kaikil mitä ihanuuksii mie sain.
Oikei mukavaa tätä päivää jokkaiselle, mie mään soittamaa ja laulamaa miun lapsellein:))))

Lumiukko

Tännää on olt sitte uppee päivä, pient pakkast, aavistus lunta maas, ja aurinkokkii paisto koko armaan päivän. Lähin het aamust koiran kans kävelee pitkii jäätyneit peltoi, kyl olkii mukava lenkki. Iha sielt kauneuuvest sai uutta energiaa tään kaamoksen kestämissee.

Lenkin jälkee päivä kulukii sit lumiukkoo tehes.

 Työhö käytin kaik erilaiset valkiat langan loput tuolt kopan pohjalt.

Mustast huovast leikkelin suun ja napit jotka kuumaliimal sai hyväst kiinnitettyy.

Vartaloks virkkasin ison pussukan, helmaa pujotin kuminauhan ja näi ukost tul muovipussiloitten  uus säilytyspaikka.
Lanka män nii loppuu jotta kässii ei ukko ennää saant , mut lierikko pääs ja huivi kaulas hää on just niiko pittääkii.

Lepposaa alkuiltaa teil jokkaiselle ja tervetulloo Sanna mukkaa lukijoihi, ja kiitoksii mukavist kommenteist.
Tavataa taas torstain, sillo sit leikellää paperii.

Terveisii messäst...

Nuilla sanoilla ikämies täs taannoin huutel pihamaal, jottai outoo kainalossaa, hää ko ol käynt koiran kans lenkil, tuol takamessäs.
No mie het kassomaa jotta mitä tää kanteloo, ja ikänä ette uso, hää ol löytänt hirven sarve, ja onnelliseen ko pikku poika jouluaatton, hää uhos laittavansa sen etteisen seinälle naulakoks.
Joho mie karjumaa jotta vain miun kuolleen ruumiin yli sie tuollasii kammotuksii tuot kottii, vie aittaa mokoma  likain sarvi, ällöttää kassellakkii. Naama nurpas ikämies vei aarteesa aittaa, ja jottai ikäväst eukost tää mutis menneessää.
Mut niiko ylleesä nää mei kahinat, nii tääkii päätty ihan toisel viisii, ei tok tult naulakkoo etteisee, mut kuistil asti sarvi pääs

Siin se nyt  nököttää kuistin kaapin pääl kivviin ja närreen taimiin kaveriin.

(Käi nimittäi nii jota ensmäist kertaa miekii mään näije sisustus juttuin mukkaa. Nythää on jokapaikas, niit peuran päit, ja sarvii, niit on tyynylöis, peitois, ja vaik miss ja noit närreen alkuikii on purkkilois ja pullois.)

Aikain ko niit kuvvii kasselin ni keksinkii jotta siel aitashaa on tää ikämiehen suur aarre, mie sen sit pesin ja puunasin, karhunkielel ja ajaksil, jottei vaa yhtää pöpöö tuu miun hushollii.

Närreen taimiikii löyty ihan pihan laitamilt, nyt sit myökii ollaa muodis mukaan.
Jotta mitä sano ikämies, tuttuu tappaasa ei mittää, mut naama ol taas nii marrillaa ja jotenkii omituisest hää tutkailoo etteisen seinii.

Alotellaa uutta viikkoo, tää onkii marraskuun viimein ja tulevan sunnuntain on sit ensmäinen adventti.
Kiitoksii kaikist kommenteist ja mukavaa ko ol monta ihan uuttakii kommentoijaa.
Tervetulloo Eija ja Santiago mukkaa porukkaa.

Joulupuu on rakennettu.....

Mukavaa perjantait iha jokkaiselle tänne tulleelle, ja tervetulloo , kukkahattuneiti mukkaa lukijoihi.
Eellisis kommenteis Maija vähä ihmettele jotta joko mie nyt laitan joulukuusen, no jo laitoin ja peräti kaks.

Tuol vinnis on olt romulaatikos kaks tälläst rikkinäist valotornii, ikämies on monast meinant viiä ne sinne ser-keräyksee, mut mie en oo antant, ko aattelin ain jottahaa niist voip tehä viel jottai.

Oishaa näihi tietyst voint laittaa uuvet valot, tai päällystää sammaleel,  mut en viissint, ko  tuo valmis muoto alko houkuttamaa ihan muuhu ja ko kaapis ol kaks pilalle leikattuu ja ommeltuu valkiaa pellava/viskoosi verhoo joije kohtalo ois muute olt matonkutteeks muuttuminen.Ni niistä tää ajatus sitte läks etenemmää.

Niimpä silppusin verhot eri kokosiks palasiks, sillee huolimattomal taval, en mitant vaa leikkelin ja tarkotuksel jätin reunoihi kolosii ja ulokkeit.

Sit aloin työntämää tilkkuloit virkkuupuikon kans noihi valmiisii kolosii, tälviisiihää tehtii joskus ransseikii valmiisii tyroks pohjii.
Muutamii kolosii suurensin, mut muute tuo ol tosi helppoo.
Minkäälaist järjestys en pitänt yllä, koha vaa työntelin tilkkui, ko ajatuksissain ol sellain eläväpintain  työ.

Mitä ootta mieltä, onnistuinko?

Toisee liimasin pienii  punasii marjoi ja kieputin ympär hopialankaa, joka ei kyl näy kuvas. Toine sai vaa tuollasen puisen latvatähen

Se on olt jossai aikasemmas joulukukkases koristeena. Mie ko ain säästän kaik nää kukka-asetelmiin tilpehöörit.
Hijastahaa tää homma ol, mut pittääks kaik ain tapahtuu noppeest ja aikaahaa miul on vaik muille jakkaa.

Samal esittelen teille kirpparilt löytämäin ihanan joulusen poppanan. Nyt vaa sit laulellaa joulupuuta ja ollaa tyytyväisii.
Lepposaa viikonloppuu.
P.S unohin sannoo jotta tääkii idea on ihan vappaasti käytettävissä, mukavahaa se on jos toisetkii innostuu näist miun väkerryksistäin:)))

Töttöröö

Tiiättekö jot mie onnistuin taas hävittämmää bloggii varte tallentamiain kuvvii yhe kansiollisen, sinne hyö läksiit taivaa tuulii , ko mie tötteröö painoin rastii vaik ois pitänt painaa ok. Onneks miul ol viel kameral nää tötteröt jotka aattelinkii tännää teil näyttää.

Nää on käännelty askartelupaperist ja vanhan kirjan sivuist, koristeltu nauhoil ja joulusil kuvil.
Vanhat kirjan sivut onkii nyt mahottoman suosittui askartelus, niit vanhoi kirjoi löytää kirppareilt aika halvalkii.

Liimaamissee käytin kuumaliimaa ja täl kertaa en polttant sormiain ko kerran, tuollast rusettii vääntäes.
Vähä aikaa olin sellain Säkkijärveläisittäi noituva rusettisormi.

Näihi voip laittaa namusii  tai ripustaa kuusee, tai pujottaa kaik pitkää nyörii ja viritää sit vaikka ikkunaa, niiko mie oon suunnitelt, mut saattaahaa nuo aatokset viel muuttuukii.

Lisbet kysel jotta mite mie voin makkuullani neuloo, no ihan hyvin, kassokaa vaik,

tälviisii tyynylöil tuettuna niit sukkii syntyy aika sukkelaa, täs ei väsy selkä, eikä niska.Käjetkii leppäät tyynyn pääl, tuol toises kainaloskii on oma tyynysä. Suosittelen jokkaiselle selkävikaselle tät konstii.

Mie kiittelen kovast kommenteist, ne ruosteiset kulkuset oon ostant jokunen vuos sitte paikallisest kukkakaupast, miustkii ne on komiat, ko ruostuut koko ajan lissää.

Nyt lähen tekemää joulukuust, malttakaa perjantaihi ni näättä sen sillo.